maanantai 28. heinäkuuta 2014

DENEVUE JA OSCAR MAGNUSON

24to-25pe 07 2014 Sateenvarjokaupunki Cherbourg Torstai päivän käytin uusien ohjausvaijerien hankintaan. Pikkuhiljaa tuo ruoriohjauslaite tuli tutuksi. Saatuani vaijerit teetettyä totesin, että tarvitsen toiset kädet.
Illastin Au Saint Michael-ravintolassa, joka sijaitsi Cherbourgin sateenvarjot elokuvankuvaus on tehty, niin kuin ravintoloitsija ylpeänä kertoi. Söin elämäni yhdet parhaimmista pihveistä. Ne valmistettiin elävällä tulella ravintolasalissa. Vastakkaisessa nurkassa lounastavan seurueen nainen huuteli minulle sujuvasti ja oli selvästi kiinnostunut yksineläjästä. He ajoittivat n vielä lähtönsä samanaikaisiesti oma poistumiseni kanssa. Ihmettelin mitä tapahtuu ja hetken keskusteltuani yllätys yllätys kolmen naisen kanssa, kertoi tämä flirtti ranskatar ihastuneensa minun laseihini. Kiitos vaan Palmun Pekalle Oscar Magnusonin pokista. 26 la 07 2014 Uudet gastit Tommi ja Erik olivat lentäneet Pariisiin ja tulivat sieltä illalla junalla. Vietimme suomalaisgrilli-illan Chiaran väen kanssa.
27su 07 2014 Ohjausvaijerit vaihtoon ja liikkeelle Loki: Cherbourg 1235 - Guernsey, San Peter Port 1754, 44 nM Vaihdoimme Tommin kanssa sujuvasti ohjausvaijerit, Tommi mastotolpalla ylhäällä ja minä sitlooran alla kääntöpyörillä. Lähdimme liikkeelle 1030, muttei vene kääntynyt pakittaessani lainkaan oikeaan suuntaan. Palasimme takaisin laituriin ja olimme vaihtavinamme vaijerit ristiin. Toisin vain kävi. Ohjaus toimii kuin pinnapaatissa. Tommi totesi onneksi pelissä olevan kaksi lehmänhermoista miestä. Olin juuri ennen sanonut, että näin vene tulee tutuksi. Kolmannella yrittämällä saimme kaiken toimimaan.
Seilaus Curenesista Guernseyhin sujui sukkelasti, mitä nyt ajoimme koneella. Myötävirta vei meitä parhaimmillaan 14,6 solmun vauhdilla. Saavuimme San Peter Portin satamaan 1745, kävimme bensa-asemalla, joka oli kiinni. Odotuslaitureissa jouduimme ponttoniin, josta ei ollut yhteyttä maahan. Siirryimme hetken päästä viereiseen laituriin englantilaisen veneen kyljelle ja pääsimme pubeilemaan. samalla mietimme huomisia reittivalintoja; Suoraan La Gorunjaan.

perjantai 25. heinäkuuta 2014

PINNAPAATTI IMMIGRANT

23ke 07 2014 Ohjauksessa ongelmia, vai oliko?
Loki: Le Havre 0808 - Port Chantereyne Cherbourg 2045. 71 nM Taakse jäivät Auguste Perretin Le Havre ja edessä oli se edellisen reissun suurin törmäyspoiju LH7. Nyt keskityin siihen erityisesti, varsinkin kun alkuun näytti tulevan sumuajopäivä. En nähnyt LeHavren vihreässä seiskassa törmäysjälkeä, vaikka tein kunniakierroksen korjatessa akkani.
Ikävän raju sivuaallokko vaikeuttaa kulkua. Kahden tunnin kuluttua lähdöstäni kuului veneestäni paha paukahdus ja metallin kolinaa. Automaatin ohjatessa havaitsin, että ruori oli hervoton. Sen ohjausvaijeri oli katkennut ja se metallinen ääni oli ketjun putoaminen ruorijalkaan. No LeComble ja Smith tekivät hyvää työtä ja jatkoivat kohti määränpäätä. Kahdeltatoista me nostimme purjeet. Seilailua köytetyin purjein jatkui kolmisen tuntia, jonka jälkeen jouduin ottamaan taas Volvon avuksi. Ison hakkaamiseen kyllästyneenä otin sen alas 1620. Nyt astuivat kuvaan hevonen, muuli ja aasi. Kovassa aallokossa olin tottunut ratsastamaan puomilla kuin villihevosella, nyt tuo kaasujousellinen puomi toimi mulin lailla ja niiaskeli kun otin siitä tukea. Minä aasi en ollut tuonut ison fallia hekiksi ja niin aasia vietiin. Sivuaallokon antaessa vauhtia kasvavalle heilurille totesin kolmannella parilla, että irti on päästettävä tai lennän yli laidan. Ikäväkseni tömähdin oikealla kädellä vinssiin. Siinä vaiheessa en tuntenut kipeää, vaan toimin johdonmukaisesti ja saatoin sitomisen loppuun. Olin päättänyt pitää holittoman päivän, mutta nyt oluttölkki oli tarpeeseen. Valitettavasti niitä oli vain kaksi, joten kylmähoito oli hetkellistä. Puin tiukan paidan päälleni ja jatkoin toimiani juomatta niitä oluita.
Pohjan madaltuessa aallokko muuttui virran myötä yhä ilkeämmäksi ja kalapyydysten merkit uivat hurjaa vauhtia vastavirtaan, siltä se näytti kun kaksi punaista palloa kiisivät virrassa. Siis Immigrant painui lamaten kohti merkkejä, pieni tömähdys, hetken pallot peräkulmalla ja sitten ne jatkoivat uintiaan. Tässä vaiheessa muistin Cherbourgin satama-altaan kahden solmun virran, joka kuljetti minua kohti laituria. Onneksi havaitsin sen viimetingassa. Nyt pohdin olemmeko me kolme, LeComble, Smith ja minäAasi riittävän nopeita laituriväliltään pienessä satama-altaassa. Varaohjailuputki oli kuitenkin perähutlarissa käden ojennuksen päässä, joten asensin sen hyvissä ajoin ennen laituriin ajoa. Hollantilaisperhe auttoi minua varovaisessa, virrattomassa rantautumisessa.
Saatuani veneen köytettyä sormipontoniin ja ison puomipeitteen paikoilleen saatoin ottaa pitkähihaisen pois puristustehtävästä. Naapurikin säikähti, mutta näytin hänelle, että sormet toimivat kivutta, joten en usko murtuma mahdollisuutta. Turvotus on melkoinen ja pahimman tällin saaneeseen kohtaan nousi varakyynärpää. Vanha Rauma Yhdistyksen logotatuoinnin alus sai hetkessä kymmen jalkaa lisää pituutta. Burana kasisatasella menin nukkumaan ja aamulla käsi oli huomattavasti ohentunut.

URBAANIIN SOPEUTUMINEN

22 ti 07 2014 Le Havre Nettiongelmien vuoksi en ole päässyt täydentämään blogiani pitkään aikaan. Nyt jätin Pariisin junamatkan väliin ja paikkaan rästini. Tämäkin Le Havren maailmanperintöteksti tulee kahdessa osassa yhteysvaikeuksien vuoksi. Koetataan kestää. Takaisin urbaaniin.
Melkein kaikki suunnitelmat uudessa La Havressa ovat Auguste Perrin tai hänen ja hänen työryhmänsä tekemiä. Kävelysillan ( Passarelle de la Bource) Bassin du Commercen yli on suunnitellut Guillame Gillet vuonna 1969.
La Volcan nykytaiteen museon on suunnitellut brasilialainen huippuarkkitehti Oscar Niemeyer vuonna 1982.
Nämä kaksi nykytyötä antavat hyvän lisän tasapuoliseen ruskeanharmaaseen pesubetonimaisemaan. Naapurikapakan isännän suosittelemana söin uuden puolen ravintolassa urbaanissa tilassa urbaanin frigadellen. Hengetön suoritus.
Jatkoin kierrosta ja ensin seisahduin ja kun sain kutsun pöytään istahdin La Buvette ravintolan pöytään iloiseen seurueeseen. La Buvette Quartier historique St Francois in ravintoloitsija kertoi minulle hetken kuluttua kuinka vaikeaa paikallisten asukkaiden oli sodan jälkeen toipua hävitetystä kaupungista, useiden sukulaisten ja ystävien menetyksestä. Tässä vaiheessa Jean-Francois (kuvassa vasemmalla)halusi ehdottomasti tarjota erikoisjuoman, jota hän antoi vain parhaimmille asiakkailleen, tai niin kuin hän sanoi ystävilleen. Kielimuurit olivat poistuneet jo ajat sitten ja ranskan, suomen, bretagnen ja raumankieli löivät kättä toisilleen. Huominen seilaus Sateenvarjokaupunkiin kuitenkin odottaa, joten jouduin jättämään hyvästit.
Nyt oli omaksunut urbaanin kuvanoton, älä rajaa liikennevaloja tai -merkkejä,lyhtypylväitä, mainoksia äläkä muutakaan kaupungin laitteita pois kuva-alalta. Nuivuus kuuluu historiallisiin ympäristöihin.
Hyvillä mielin menin nukkumaan puolenyön jälkeen tutustuttuani Urbaanin maailmanperintöön Le Havreen. Nyt saattoi olla hyväkin, ettei nettiyhteyttä ollut, vaan saatoin painua unten maille.

LE HAVREN MAAILMANPERINTÖ

22ti 07 2014 Dieppestä Le Havreen
Loki: De Plaiseance de Dieppe 0720 - Port de Palaiseance de Le Havre1626, 61nM Herätys aamuseitsemältä ja liikkeelle. Kovin paljon samalainen purjehduspäivä kuin eilen, paitsi että tuulta riitti koko päiväksi. Olin onnistunut lähtöhetken ajoittamisessa ja myötävirta vei Immigrantia solmun lisävauhdilla eteenpäin. Monenlaisia virityksiä myötätuulipurjehduksessa. Minulla oli aikaa paneutua Le Havren urbaaniin maailmanperintöön.
Purjeet alas LH1 (Le Havre poiju nro 1, tulette viälä lukemaan LH7sta) ja suureen satamaan belgialaisten auttamana. satamamaksu 38,5 euroa on muistaakseni tämän reissun korkein.
Calvados lasin takana yli 70 metriin kohoava Palace de l`Hotell de Ville on pääarkkitehti Auguste Perretin omatyö, kuin myös kaupunkikuvaa hallitseva kirkko, St Joseph`s church. Hain turisti-infosta Le Havren kartan, missä maailmanperintökohteen rakennuksia ja aukioita oli esitelty. Perehdyin siihen tosi ranskalaisen juoman kera. Le Havren kaupunki on rakennettu melkein täysin uudelleen toisen maailmansodan jälkeen vuosina 1945-1964. Maailmanperintönä se edustaa urbaania kaupunkirakennetta ja on asemakaavan toiminut usean kaupungin mallina.
Jotakin inhimillistäkin löytyi Le Havresta. En ole urbaani ihminen, ilmakos asustelen Vanhassa Raumassa. Minulle on paljon työitä urbaaniuden saamisessa näihin kuviin.

KAKSIN POHJOIS-ATLANTILLA

21ma 07 2014 Bologne_sur-Mer - Dieppe
loki: Bologne- sur- Mer 0940 - Dieppe 1950, 58nM Aamulla jouduin hetken odottelemaan muiden veneiden lähtöä, sillä Immigrant oli saarrettu ahtaaseen nurkkaan. Tankkauksen jälkeen pääsin liikkeelle. Tällä kertaa kiersin visusti mereltä näyttävän hiekkasärkän. Nostin ja avasin purjeet ja puolen tunnin kuluttua seilasin viiden metrin persmyötäisessä kaikki rätit avoinna. Kahdella alapuolen jennin skuutilla leikkasin kohti laivaväylää ja Doweria 20 astetta pois reittipisteeltäni. Puolelta päivin jouduin ottamaan spinnun puomin avuksi sadakseni seilit pysymään vedossa. Kaukana laivaväylällä hetken liikennettä. Takaani lähestyi vene iso ylähhllä moottorimerkki näkyvissä. Minäkin jouduin ottamaan etupurjeen sisään tuulen tyynyttyä. Melko hauskaa oli se, että tuo lähestyvä vene oli Chiara. Muita veneitä tai aluksia ei ollut näkyvissä koko Pohjois-Atlantilla, vain kaksi Suomen lippuista.
Hetken kuluttua tuuli taas, joten pääsimme purjehtimaan. Ennen satamaa lähetymistä kävin katsomassa viime reissun kuvat ja luin tekstin. Otin sen mukaisesti etuseilin sisään aallonmurtajan ulkopuolella ja laskin isopurjeen satama-altaassa, täysin aallottomassa tilassa. Chiara ajoi edellä satamaan ja järjesteli mulle vieruspaikan.
Kävin kuvaamassa iltamyöhällä Dieppen kaupunki ja sinne jäi vielä tutustumiskohteita.

maanantai 21. heinäkuuta 2014

NUIT À BOULONGE-SUR-MER

21ma 07 2014 Öine Boulogne-sur-Mer Sunnunda päiväll mnää oli seilaukse jälkken go ruanaraat. Uhosi menevän ehtopäevlevoll, mutt mitä viäl, kom bääsi nettihi hyvä yhteydem bäähä, ni siit mnää virkosi. Eik ehtoll noitte mereherkutte jälkke tehnykkä sit enä miäl maate, pit lähte kiarroksell öisse Boulognehe. Ei tämä Markku nii ankja ol milt satam näyttä. Oli vaa ite semsis fiilingeis ja äärettömä väsyn. No täsä ilman pidemppi stoorei näkymi pimentynest ehtos Boulogne-sur-Meris.
Öinen teatri ja kiveys.
Kirkon dakan siäll korkjall mäell o tämän kaupunki hianoimma nähtävyyde. Mnää oli siäll neli vuat sitt, jote ny en viittin kiipusta sinn.
Torill oliva trahtööri viäl auk ja varsinki nyk ko huamen o kulun 70 vuatt Normandia maihinousust ja o vapaapäev.
Bytingei o vaik minklaissi ja sopusast viärekkäi nii erilaissi ko vaa ol voi. No ny mnääki luavuta ja mene unte maill. Hyvä huament teill vaa aamull ko herät. Mnää suuntta Immigrantin geolan gohde Dieppe (ja syä stää rokka),

Assiette de fruits de mer

20la 07 2014 Herkutteluhetki Boulogne-sur-Meris Elä ajassa - elä paikassa. Tämä o ollu yks mnuu motoistan viimse vuade aja. Näi mnää marssisi lähimppä trahtoorihi viarasvenesatamast kaupungin keskusta mennes. Olttim bäewäll Nina ja Jarin gans ottamas maihinousujuama samases Brasserie HAMIOTis. Sillo mnää näi tassillise Merehedelmi ja ne jäivä nakottama.
Tähäm böyttä mnää olisi miäleläs istahtan.
Hovi anno mnuull omam böytäs.
Täsä o mnuun darjoilija.
Ja sitt tlii se Assiette de fruits de mer. Tassillinem bit tykönäs: Hutres, bulots, langostines, crevettes roses, grieses et royales.
Ensteks mnää nialasi elävälttäs ne osteri....
ja sitt menn perähä kotiloit...
katkaravu oliva todell tuareitt ja äärettömä hyvi ja piäne merehedelmä oliva niim behjöit, ett ne menivä semsinäs.
Kaike syätyän jäämistö ol seki fiini näköne.Viäl mnää join gupi espresso ja makso lystim bois. Älkkä vaan gysykkö mitä tämä lysti makso. No huame mnää syä se jääkaapis odottava hernekeito. Jaa ja pistä siihe suamlaist sinappi ja pali sipula. Elä ajassa - elä paikassa.

sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

ANKEAA

20su 07 2014 Calais- Boulonge-sur-Mer Loki; Calais-Nord, Bassin de I `Ouest 1010 - Boulogne-sur-Mer 1430. 24 Nm Calaisissa Bassin de I`Ouesta silta aukeaa viisi kertaa korkeanveden aikaan, kaksi tuntia, tunti ennen ja jälkeen korkeanveden ja huipulla. Lähdin liikkeelle viimeisessä aamun korkeassa avauksessa 1016. Samalla tuli myös Chiara. Suurin osa veneilijöistä nosti ison tukipurjeeksi, niin minäkin ja puolilta päivin seilasin runsaan tunnin ajan. Taas kryssiä, kääntörajana laivaväylä. Englannin puollella on niin kova sumu, ettei saarivaltiota näkynyt, laivojen sumusireenit kyllä kuuluivat.
Koko tuo alue valkoisesta antennirantaan saakka oli veden peitossa. Boulogne-sur-Meriä lähestyessäni havaitsi kymmenen veneen menevän samanaikaisesti satamaan. Aallonmurtajan jälkeen näin minulla olevan mahdollisuus parantaa asemiani kahdella ja suuntasin suoraan satama-altaan aukkoon. Hetken kuluttua Immigrant seisahti kevyesti, vilkaisin taakseni oliko ajanut kuuden solmun vauhdilla verkkoon. Kaiku kertoi kuitenkin karua lukemaa, yksi pilkku seitsemän metriä. Olin ajanut hiekkapankkiin. Pääsin peruuttamalla pois matalalta hiekkasärkältä. Mikä täällä näyttää vedeltä voikin olla hetken kuluttua kahlaajien hiekkarantaa.
Tämä Boulonge-sur-Merin satama-allas kahdeksan metrin vuorovesineen on ankea. Samaa oli kasvojeni rättiväsynyt ilme, kun vilkaisin peiliin. Toimiva nettiyhteys vie minut väsymystilaan. Siksi kirjoitan blogin jo nyt enkä Ensi yönä enkä ensi yönä kavereiden lähdettyä.
Kiipeäisitkö näitä tikkaita? missä varusteissa? Turvavaljaissa?

SILTAKÄSKY

19la 07 2014 Ensimmäiseen Ranskan satamaan . Loki; Oostende (BEL) 0935 . Calais (FRA) 1840, matka 48 nM. . Valmistelin veneen lähtökuntoon ajatuksena seilata tämä päivä. Taas olivat nostimet ristissä ja niin oli vaikeuksia satama-altaassa isopurjeen nostossa. Vanha maininki ja liian kevyt myötätuuli aiheuttivat päänvaivaa, mutta sinnikkäällä mielellä seilailin vaihtelevissa tuulissa.
Dunkerquen jälkeen, puolen päivän aikaan, tuuli moinasi puhaltaakseen uudelleen vastakkaisesta suunnasta. Avasin rullapurjeen täytenä ja aloin kryssiä ensimmäistä kertaa tällä reissulla. Kisatessani belgialaisveneen kanssa tuuli nousi yli kymmenen metrin ja oli täysvastaista. Otin purjeet pois ja jatkoin moottorilla. Muutkin jatkoivat moottorilla. Lähestyessäni Calaisin satamaa arvoin mistä kohdasta ylittää pitkä hiekkapankki. Belgialaiset takanani eivät uskaltaneet seurata esimerkkiäni ja se antoi jonkin verran lisää jännitettä. Nousuveden aikaan vettä oli kuitenkin koko ajan yli kuusi metriä. Ajoin Calaisin sataman odotusaltaaseen ja kiinnityin poijuun. Merioluen avattuani kuului WHFstä: Kalle, Kalle, Kalle ja selvällä suomen kielellä : Onko Kalle kuulolla? Yhteydenottaja oli Chiaran Jari ja hän kertoi pitävänsä paikkaa vierellään Immigrantille. Samassa silta aukeni ja ajoin sumeilematta muiden ohi ja varattuun paikkaan. Menimme hirveässä ukkossateessa Chiaran Ninan ja Jarin kanssa pizzalle. He ovat matkalla Caribialle ja olemme nähneet muutamissa satamissa Kielin jälkeen. (Ps. tulipa nyt kirjoitettua yleisön pyynnöstä pitkällä suomenkielellä. Jotenkin tylsältä, elottomalta tämä tuntuu). Tänään matka jatkuu kohti Boulogne-sur Meriä, jonne on matkaa alle 30 mailia.

OOSTENDE FESTIVAL

18pe 07 2014 Oostende Koko varhase aamu mnää venttasi stää, ett kosk tartte irrotta paat kolmyhteydest. Ei ol helppo nukku porukas ulomaisem baattin. Varsinka tämsen dunnollise. Mnää oli hereill jo kuudest, ko laitriviärest halus paat pois kahdeksalt. Siirsim baati just vapautunusem boijuhu, mis ei ol hualt kylkkihnuist.
Sitt ko mnää oli nukkun pari tiima siirro jälkke mnää seorasi kui helppo tääll on dehd pohjam buhdistust- Aja vaa alokse semsell paikall, ko jää kuivaks ja pistä viidell köödel paatin gii ja vaurvesi hoita nostamise ja laskemise Jos ol Itämerell varsnaine kiälikurss tua seorlip, ni kyll täällki saa vastaskell Suame lipum berä. Suurin osa eppäile staa Norja lipuks. Ol ilo nähd viirtangos Suame lipp ensmäisen ( aakkosjärjestys; Finland, Fraans....). Kiiti satamboikki huamavaisuudest.
Tilasi ehtoll Kulbi ravintolas taas sinisimpukoi klasissen dappa valmisetltun. Näyti oikke sormell menyyst mitä mnää halusi. Tunni venmttamise ja yhde valkviinklasi jälkke mnuull tuatti norjaseit tai jotta muut valkost kala. Mnää sanoi Nou, ja flikk pyys hovim baikalla. Onneks mnää oli jo hetkem brohdannu naapripöödän gauni frouvan gans ja kerton odotavan simpukoi. Hän autto, mnuu täsä kiäl/sormivaikeudes. Saivak kyll myytty mnuull toisenki vai kolmann.. lasi valkioviini.
Simpukoitte jälkke mnää kuuntli hetke aikka Oostend fetivaali rockkonsertti. Paikalisep peloteliva mnuu, ett se jatku koko yä. Mnää totesi, etei hättä - mnuull o blogirästei. >

lauantai 19. heinäkuuta 2014

OOSTENDE

17to 07 2014 Roompotist (NL) Oostende (BEL) Loki: Roompot 0857 - Roompotssluis - Oostende (BEL) 1605
Tähän saattaa tulla tekstiä myöhemmin. Taas venähti tämä lepopäivä pitkäksi ja pitää nyt mennä nukkumaan. Päivällä oli tosi helle, mittari näytti 43 astetta ja nyt alkoi jyristä ja sataa, joten pitää kerätä voimia huomiselle seilaukselle. Tavoitteena on päästä huomenna Ranskan puolellen Calais ín satama-altaaseen.

EKSYMI

16ke 07 2014 Roompotihi matkall olla Em mnää suinkka merem bääll eksyn eikä tämä ol merengulu eksym. Ventakkast ny vähän gom bäästä perill saak, ni mnää klaaran deill kaike. Roompotssluis men niin gomjast ko voi, mnää sai aja viimsen paattin sisäll sulkkuhu, piteli alokse suaras punttamall yhdell köödell. Tämä ol metri nousu uutte vettehe. Mnuull ol neljä vuaden dakka muistkuva, ett tääll olis vet knaftist. Mitä viäl, stää ol parhaimillas yli 30 metri ja sisäajossaki ol kuus metri. Satam näyt täydelt, mutt pitkäll kehysprykäll ol tila molemmim buali. Mnää meni sisäpualell. 72 maili matka ol ottan aikka moottorill 12,1 tiima.
No ny tulla niihi eksymi. Näättäk mnää näin dullessan Roompotis vanhamallise tuulmylly. Stää mnää kiikroitti ja samall pääti käyd kattomas tommost perinteist hollantilaist, joll o kivest vars. Kui semse siivei voi käänttä? Lähdin tramppama sinpäi misä se ol kylä reunall. Meni pitkäm biitsi matka ja löysi luannonkivilaattasem bolu. Mnää tlii pelloreunall ja näi toisenki mylly. Molemma oliva lähell, mutt niin gaukan. Tääll omistava kyläläise tasapualisest erilaissi viljelyksi, liäk joku sarkajako? No joka tapaukses tiäk kiärsivä tarkast eri pello. Oliva rakentan oikke serpentiini vaikk o tasamaa. Sekin diä ko ol nimeltäs Korteveg (suamensi sen lyhyttiäks)ol pualen gilometri mittame. Se ensmäne myll ol vähän glaini siihe verrattun mitä mnää jaakasi. Toist tuntti trampattuan mnää ymmärsi, etei siipivärkk ollukka Roompotis, tiävarres luk Wilkommen Wissenkerke, ja kyltis ol se myllyn guva. Kiärsi kylä sisäll ja ain luk Private. Otin guvi puskitte läpitte ja kirosim berähä.
En antan periks, mnää tei hyäkkäyksen gylän doiselt reunalt ja jo aukes tiä paratiisihi. Ny toivotetti oikke tervtulleeks, mylly ove oliva auk ja siive pyärisivä. Kettä ei näkynn, ni mnää kapusi suara kolmantten gereroksehe. Sai oikke hyvän guva ja hyvi kuvi ja videoi toimivast hollantilaisest myllyst. Jotta keskittämisen darvett niis siivis tunnus oleva, ko koko kivivars nytkäht yhdell siivell. Siivitten gääntämine hoidetanki kääntämäll vaa stää yläossa, mist siivitte akseli anta voima rattaten gautt alas myllyngivill saakk.
Alas ko mnää tlii, ni myllärki ol kantamas säkei autoho. Kitteli hänt hianost hoidetust hommast. Ei oikke löytyn yhtest kiält, vaikk mnää kerroinki olevan Holmeensuvu tuulimyllytoimikunnam bitkäaikane jäsen. Kättelin kuitenki häne ja lähdi paikalisse trahtoorihi syämä sinisimpukoi. Kaks lautasellist niit trahdatti mnuull ja nautinoll mnää pistli ne suuhun, hörppäsi ain välihi paikallist olut.
LISSÄ EKSYMI Mnuull o ain ollup periaate, eten men sama tiät takasi. Nii nykki ja taas tul uus eksym. Kysysi yhdelt pojanglopilt risteykses mihi tua tiä viä ja hän sanos, ett se o Oceanveg. No se Roompoti piitsi on kai stää Oceaani. Nii mnää lähdis stää pisi. Tuli pitkän gaareva penkam bäähä. Siin ol opaskartta, mutko siin ol hollantilaissi eläkeläissi fillariretken dauoll ja piereskelivä siin, ni en kehdannu heijä ilmasotaharjotuksi häirit. Mnää meni kappia niitetty polkku pisi ja päädysi jonkilasiell majall. Rohkjast mnää aukasi haa, meni sisäll ja totesi olevan isos piilokojus. Jokasest luukust näkys viätäväm bali vesilinnui ja kahlaaji.
Hanhitte lisäks ol mainitaksen nokikanoi, yks ristisuars ja riitasa valkoviklopari.
Hanhill ol pakottava tarve lähte iltalennoll, ristisuars ei tiänny mittä semsest traditsuunist.
Pois lähtiessän mnää viäl tutkisin gaikk nurka täst piiloladost ja peijoona siin seintaulus ol avosetin guva. Lähtiessän miätisi, ett tarttek tänn tul huame aamulla énne yhdeksä seilauslähtö. Askelmittar näytt paatill päästyän lukemi 16750, joist eksymämäär ol viistoistuhat. Perskannika viästittivä, ett unhot ny viäl se avosetti, he eiväk kyll kanna snuu vesiniityill ja lammell.