torstai 2. heinäkuuta 2020

LÄNNEN KAUTTA KIERTO EI OTTANUT ONNISTUAAKSEEN

29ma 06 2020 Ensimmäinen paluuseilausyritys.
Olen vähän kyllästynyt sinänsä yksitoikkoiseen maisemaan seilata takaisin Las Palmasiin Gran Canarian itäpuolitse. Olen pariin kertaan ihaillut länsirannan jylhiä vuoria ja seinämiä ja halusin kokea ne uudelleen, mutta kuinka sitten kävikään.
Saamani sääennusteet eivät nyt luvanneet minusta kuitenkaan mitenkään mahdotonta keliä, joten maksettuani viikon satamamaksun vesineen ja sähköineen (170 €) lähdin veneiden välistä vartin yli yhdeksän. LOKI: 29ma 06 2020, Puerto de Mogán 0913, Log 8032 / Mh 2466,2. Olin varustanut isopurjeeseen ykkösreiviin tarvittavalla köydellä. Hetken mietin, pistänkö sen vai en, mutta keli oli niin leppeä, joten ajattelin tehdä sen matkalla saaren länsikulmaan. Isopurje nousi viiden minuutin vinssaamisella hauislihaksia koetellen. Apukäsiä kaivataan nostoköyteen, kun ei ole itselukitsevaa vinssiä. Liikkeelle lähdön jälkeen jouduin heikossa tuulessa avustamaan seilausta Volvolla. Runsaan tunnin meno oli reittipisteeltä seuraavalle maisemia katsellessa ja kuvaillessa.
Kymmeneltä Punta de Los Aidassa ilahdutti lentokalan pitkä liitoloikka kulkua. Ensimmäisen varoituksen tulevasta antoi tumma, hetken jopa makkarapilveltä näyttävä, pilvimassa. Se kuitenkin hajosi jonkin verran, mutta kertoi missä kohtaan tuuliputken.
Liikkeellä olevat kolme kalastusalusta ja niiden viimeisen väistäminen veivät jonkin verran huomiotani ja niin olin 10:45 täysin yllätettävissä (log 57 55,6N / 15 50,38W), kun jouduin tuuliputkeen.
Edessäni kymmenen veneenmitan päässä näin meren muuttuvan valkolampaiseksi ja samalla voimakas tuulirintama sulki Immigrantin syleilyynsä.
Tempasin seilausvarusteet ylös ja niitä vaihtaessani, automaatin ohjatessa, ilmeisesti tallasin ison skuutin päälle ja se rullasi vauhdilla kolmanneksen ulos plogista. Sitä pelastaessani vapaa parduuna avautui ja fliitotti perässä. Kahdeksikot puuttuivat molemmista (nyt niitä on tuplina). Liian kauan laiturielämää totesin, kun olin saanut käännettyä Immigrantin takaisin kohti etelää. Iso oli siis täytenä, joten meno oli sen mukaista, onneksi sain kääntövaiheessa etuseilin melkein kokonaan rullattua sisään. Kaikki tämä tapahtui yhdeltätoista, siis kahden tunnin päästä Puerto de Mogánista lähdön jälkeen. Olin palaamassa takaisin sen tyyneen satamaan, vai mietin - pääsisinkö lännen kautta sittenkin vielä ennen iltapimeää saaren pohjois-koilliskärkeen. Sitä miettiessäni päästyäni säikähdyksellä länsirannan jyrkänteiden ja pahamaineisen Capo Desgojadon niemenkärjen lisäämästä tuulesta nautin tekemääni merilounasta, vaikkakin puolenpäivän ruokana. Ruoka vatsassani antoi vastauksen jatkoseilaukselle ja niin tarkastin kaikki varusteet ja 1230 totesin kaiken olevan ehjänä. Siinä vaiheessa, kun seilasin kaikki seilit auki 1,3 solmun vauhtia tyytyväisenä ymmärsin olevani lievästi väsynyt. Rullasin ja viikkasin ison puomille ja menin takaisin Puerto de Mogániin. Otin yhteyttä Marinaan, kysyin onko paikkani vielä vapaana ja sain samaisent mooringköyden , jonka olin irrottanut keulasta neljä ja puoli tuntia aikaisemmin. Palasin nyt selvästi enemmän kokeneena saarenkiertäjänä.
Loki: 29ma 06 2020, 13:40 Puerto de Mogán Log.8052 / 20nM, Mh 2470,4/ 4,2h. Päiväpurjehduksen kokonaisaika 4h 20 min.
Naapuriveneen mukava englantilaismies Lee kyseli rantauduttuani, että onko kaikki hyvin Popi? Todo bien, Todella totesin, mutta vasta nyt ymmärsin silmälasieni olevan jossakin muualla kuin päässäni. Ihmiset eivät ole tottuneet näkemään minua ilman laseja, siis. Sikses hyvä päätelmä, varsinkin kun englannitar kysyi, olisiko minulla jotain pyykättävää, ja otti auliisti vastaan märän vaatekertani.

keskiviikko 1. heinäkuuta 2020

PUERTO de MOGÁNIN SEINÄMAALAUS

27la 06 2020 PUERTO de MOGÁNIN SEINÄMAALAUS
Taas oli mahdollisuus lisätä uusi vuosiluku Marina Puerto de Mogánin aallonmurtajaseinään.
Niitä onkin kertynyt jo melkoinen määrä, kun VuorotteluvapaaSeilauksella jouluna 2009 tuli ensimmäinen ja toinen 2010.
Ja nyt vuodesta 2014 alkaen joka vuosi olen ikuistanut yhdeksän vuosilukua tähän betoniin. Niin on tuttu paikka ja reitti, että ajatukset ovat, varsinkin näin Juhannuksen vietossa, kuin Uudenkaupungin edustalla olevan Rauman Purjehdusseuran Äijänkarin saaritukikohtaan seilaisi. Joskus on sieltäkin paluu vähän venähtänyt. Nyt tuuli alkaa tehdä tepposia yksinpurjehtijalle, mutta siitä sitten seuraavassa päivityksessä.

perjantai 26. kesäkuuta 2020

JUHANNUS2020SEILAUS PUERTO DE MOGÁNIIN

JUHANNUS 2020 SEILAUS PUERTO DE MOGÁNIIN 22ma 06 2020
Meille on tullut perinteeksi, että jos olemme Kanarialla, niin Juhannuksen vietämme Puerto de Mogánissa. Tänä vuonna emme kumpikaan olleet oikein kalentereiden tasalla, milloin se Juhannusaatto oikein onkaan ja Savannah oli ottanut tiistaille asiakkaita melko myöhään. Päätin seilata Immigrantin saaren lounaiskaarteeseen jo maanantaina. Minulle tämä yksinpurjehdus on vähän niin kuin seilaisin Raumalta Äijänkariin. Kunnon proteiinieväin tuon kahdeksan tunnin matkan seilaa, kunhan malttaa pitää aurinkosuojavaatteet päällään. Nyt kahden viikon veneen kunnostuksen jälkeen olin innoissani lähtemään JuhannusSeilaukselle. Kanarian saarilla Juhannusta vietetään 24.6. perinteisenä Juhanin päivänä.
Tulin veneelle 10:35 puoli tuntia myöhässä laatimastani aikataulusta. Yhdentoista jälkeen pääsin irtautumaan Las Palmasin Muelle Deportivossa Vela Canarian laiturista. Olin eilen makealla vedellä sulattanut naapurin köydet auki, ne olivat täysin suolan klimppiin hitsaamat. (Loki: Muelle Deportivo 11:13, log 7980 / Mh 2463,0). Tuuli oli täysin perästä ja saatoin irrottaa keulaköydet, päästää mooringit auki ja peruuttaa helposti veneiden välistä. Puolelta aloitin isopurjeen noston, se vaati ikähauista, mutta nousi vielä. Käännös myötätuuleen ja moottori seis. 12:10 jouduin kiinnittämään molemmat etuseilin skuutit jo toisen kerran, ne kun eivät olleet vedossa. Nyt 12:15 on paaran skuutti vedossa ja vauhti kasvoi viidestä kuuteen solmuun. Saatoin nauttia kahdentoista oluen (samalla siitä tuli lähtöolut), todettuani automaattiohjauksen toimivan hyvin. Olin päättänyt väistää lentokentän tuuliputkea kaukaa idästä. Tuulta olikin aluksi 12 m/s ja se oli kasvamaan päin. Saatoin ilokseni todeta, että sukeltajan tilaaminen putsaamaan pohjan oli kannattanut, sillä nopeutta oli yli 7 solmua. Kun luulin jo ohittaneeni tuuliputken kulman valmistin lunchin; kotivalmis tumma kinkku-juustoleipä sai kyytipojakseen kahvin (lue Carajillon). Kajuutasta tullessani totesin keikunnan lisääntyneen ja niin minun ei tarvinnut miettiä keitetyn kananmunan rikkomistapaa, sillä poimin sen sitlooran lattialta.
Myötätuuli paarpuurin halssilla vie liian ulos ja niin mietin milloin ja miten teen jiipin. PuoliKolmelta otin etuseilin sisään ja päätin tehdä rehellisen myötätuulikäännöksen. Automaatti pystyi kääntelemään vakaasti vähä vähältä nyt neljäntoista metrin tuulessa ja melkoisessa aallokossa. Osuin oikeassa aaltovälissä antamaan viimeiset komennot käännökseen ja parduunat ja jiippijarrun sain toimimaan hyvin. Käännös osui Aniganan Fyyrin korkeudelle 7,7 mailia majakasta itään ( 27 50,26N / 015 14,2). Yllättävän pitkälle tuuliputki kerää voimaa, ensimmäistä kertaa oli näin ulkona ja olin jo luullut pääseväni kevyempään keliin. Mitä vielä aaltomassojen koko ja voima sen kun kasvoi vaan. Totesin LeComble & Smithin pärjäävän ohjailussa ja niin otin oikeuden pieneen istumiseen, olin sen tarpeessa. Väärin, sillä nyt en tuntenut aaltojen liikevoimaa ja kolmas olikin sitten se tappaja-aalto – olin kuin uitettu koira niskasta persieseen saakka, täysin läpimärkä. Onneksi selästä sortsien sisään valuva vesi oli lämmintä, joten anus ei ottanut pahakseen. Otettuani ohjaamisen hallintaani suljin puolen tunnin päästä sisäänmenoaukon luukut, sillä sen verran yllätyksellisiä olivat nuo tappaja-aallot.
Olin päättänyt pitää ravintotasapainon hallussani ja syöksyin 16:20 alas ottamaan Tirma- suklaalevyn lisätäkseni voimia. Nyt jatkoin voimakkaasti länteen seilaten aaltojen pohjalla, välillä nousten ylös aaltomassan harjalle, Immigrant toimi niin hyvin, että saatoin ottaa videoita seilauksen kulusta. Kovin nopeasti tilanne muuttui ja kun olin mennyt kuivattelemaan alas automaattiin luottaen loppui tuuli vajaan kymmenen minuutin kuluttua yllättäen jo ennen Faron majakkaa. Jouduin turvautumaan hetkeksi peltijenuaan tyynen alueen ylitykseen ( 16:30 Log 8016nM, Volvo 2300 kier, nopeus 6,0kn). Masspalomasin Faron fyrin ohitin 17:25, ETA Puerto de Mogán 19:05.
Autettuani matkan tekoa Volvolla kaksi tuntia ja seilattuani sitä ennen 12-16 m/s myötätuulessa oli tuuli nyt vastaista voimaltaa 6 m/s ja sekös viritti taas ajatusmaailman seilauksen suuntaan, siis kryssiin. Avattuani etupurjeen melkein ykköseksi sain nopeudeksi viisi solmua ja ETA oli kasvanut 19:26. Kahdeksan tunnin normiaika oli siis ylittymässä, kuitenkin nautinnollisessa seilauksessa, josta soittelin ystävilleni kotimaahan. Olin unohtanut kamerani, Canon PowerShot SX50HD:n, muistikortin kotiin Calle Cordóballe, joten kuvia ja videoita olin nyt ottanut HUAWEI -kännykälläni. Myyjä oli kehunut valitsemani puhelimen ja varsinkin seuraavan mallin kameraominaisuuksia, johon Savannah oli todennut, ettei Popi anna niille mitään arvoa, kun hänellä on hyvät kamerat. Nyt siis pakostakin jouduin toteamaan, kuinka helppoa oli kuvata ja varsinkin lähettää saman tien otoksia maailmalle.
Laskin isopurjeen ensin rullattuani jennin sisään ja otin yhteyttä 19:35 Marina Puerto de Mogániin VHF kanavalla 12 ajettuani aallonmurtaja-aukosta sisään. Sain pyynnön satamatoimistolta odottaa viisi minuuttia ja marinero tulee näyttämään minulle paikkani. Se löytyikin ensimmäisen ponttonilaiturin lännen puolelta kolmas paikka sisältä päin. Siihen oli helppo pakittaa, vaikkakin huolestuneet engelsmannit olivat kovin tarkkana. 19:40 Puerto de Mogán. Log 8032/52nM, Mh 2466,2/3,4h. Kokonaisaika LPA – PdeM 8h 27min.
Sain vielä ennen kahdeksaa toimivan suihkukortin, jota uitettu koira todellakin tarvitsi. Suihkun jälkeen nautin rantautumisoluen ja lähdin tervehtimään ystävääni Sharickia Restaurante Frafgataan. Yllätyksekseni se oli kiinni, niin olivat melkein kaikki muutkin sulkeneet jo, lukuun ottamatta the Irish Taverna, jossa katsoin La Ligan? matsia ensimmäisen puoliajan. Palasin veneelle oluille ja lähettämään Juhannuspurjehduksen videoita. Lopuksi tarkistin VahinkoTaltioinnin Nortamo-Seoran EtäVuosiKokouksesta. Oli jäänyt kännykkä videointitilaan, kun laskin sen pöydälle. Lähetin realistisen, puolitoista tuntisen Kokkousvideon Pekalle.
Soitettuani puolelta öin Savannalle koetin saada unenpäästä kiinni, mutta satamassa veneet velloivat nousuveden täyttäessä allasta voimakkaasti. Pauke ja narinat saivat väsyneet hermoni hereille ja kireälle. Tarkistin leparit, muttei mitään ollut tehtävissä. Hain jo superKorvatulpat ja ne melkein antoivat minulle unirauhan kolmelta, neljältä kävin kuitenkin hölläämässä omia köysiäni ja tilanne rauhoittui, kun sain yhden rutinan poistettua. Samalla huomasin kuun olevan pieni sirppi ja ymmärsin siitä aiheutuvan voimaan vuorovesivaihtelun.
JUHANNUSAATTO 2020 EN PUERTO DE MOGÁN – CETCUP SIN TOMATE. 23ti 06 2010. Huonosti nukutun vai hyvin valvotun yön jälkeen heräsin 08:11 ja päätin pestä aluksen ennen kun aurinko polttaa suolan kiinni kaikkialle, vettähän lensi eilen todella paljon. Venepesuaineella tuli hyvää jälkeä. Ajattelin mennä Fragataan aamupalalle, mutta se oli todellakin kiinni, niin kuin kaikki muutkin kuppilat. Kävin suihkussa ja officessa tervehtimässä Maria Teresaa. Lähetän torstaina kotoa vakuutustodistuksen hänelle, tarjosin kyllä muistitikkua, mutta ymmärrän herkkyyden kaikenlaisille viruksille näinä aikoina. Ostin isot sämpylät, joista tein yhden aamupalaksi. Sen nautin ulkopöydässä nyt jo yli 30 asteen helteessä. Hitaan, mutta pitkän selvittelyn jälkeen kaikki, purjeetkin olivat suojissaan ja maasähkökin päällä, vaikka jouduin soittamaan marineron avuksi, kun huolella kuivaamani ja kosteudenpoisto suihkuaineella hoitamani kaapeli ei vaan antanut virtaa, muttei polttanut sulakettakaan. Marinero totesi sähkötolpalla kaiken olevan kunnossa ja levitteli käsiään. Kiitin häntä ja otin neuvoa antavan oluen lentävän biminin suojassa miettien mikä nyt oli toisin kuin Las Palmasissa, missä ei ole ollut el-probleemaa. Siellä otan virtasen keulasta, nyt takaa, kun vene on peräkiinnityksessä. Neuvoa-antava auttoi, sillä ymmärsin, etten ollut käynyt kääntämässä virtakykintä asentoon kaksi = perä. Lähdin rantakadulle nauttimaan ravitolaoluen Fragata II:seen, mutta siellä oli auki vain kaksi baaria. Nautin Coctail-Baarissa minttujuoman raikkaan jäämurskan kera. Palattuani marinaan kävin jo kolmannen kerran suihkussa, ennen kun menin Irish Tavernaan varaamaan meille istumapaikat illan Barca matsia varten. Ikäväkseni sain kuulla kokilta, että heilläkin on sama köyhän miehen yhteys mitä olen kotona seurannut; Direct Gol – ei suoraa ottelukuvaa, vaan kommentaattorit kertovat tilanteen kehittymisen. Savannah sai viimeisen asiakkaan valmiiksi 19:30 ja kiirehti 20:15 lähtevään Bussiin # 091. Uskoimme sen tulevan tunnissa, mutta se ottikin 1,5 tuntia. Pidättelin kokkia, joka normaalisti sulkee keittiön 21-21:30, lupaamalla syövämme ravintolan kympin hintaiset erikoisannokset.
IRISH TAVERNA Pariin otteeseen sanoin ja muistutin kolmannen kerran, kaikki pitää olla ilman tomaattia – Sin Tomate. Savannahilla on tomaatti allergia. Kävin jo kertaalleen bussiasemalla vastassa, mutta Linjuriauto oli vasta Puerto Ricossa ja nyt ymmärsimme matkan kestävän 1 ½ tuntia. Vihdoin 21:50 työtätekevä tuli ja saatoimme tilata nuo erikoisporsaanleikkeet sin tomate. Hyvän näköiset, isot pihvilautaset tulivat pöytään, sille oli jo aiemmin toimitettu litran Sangriakannu. Juuri kun Savannah aikoi aloittaa, mietti hän mitä on tämä vähän sinappiin vivahtava kastike ja pyysi ravintolaa vetävää espanjalais-irlantilaista naista pöytään ja kysyi häneltä mikä teki kastikkeen pinkiksi? Siinä ei ole tomaattia, mutta hän kävi kuitenkin varmistamassa vielä kokilta, jolle olin hänellekin sanonut No Tomate. Palatessaan hän kertoi, että siinä on vain Ketsuppia, siis ei tomaattia! Kysyimme molemmat ihmetellen mistä Tomaatti ketsuppi valmistetaan. Ja nainen kehtasi vielä kertoa Savannalle, ettei minun espanjani ollut niin hyvää, johon Savannah sanoi minun kertoneen monesti SIN Tomate – Tomate Allergia. Nyt tuli kokille vielä aikaa vievä työ, kun hän valmisti kanansiivet kera lisukkeiden. Minulla oli lupa syödä molemmat porsaanleike annokset (sin tomate), mutta yksikin annos oli yllättävän iso ja niin toinen palautettiin keittiöön. Pitkäksi venähtäneelle Tavernailtaan kertyi hintaa 53,89€, josta litra sangriaa oli 15 €. Ja istuinhan minä siellä jo seitsemän jälkeen. Yksitoista oli jo vaihtunut, kun palasimme veneelle ja istahdimme ulkopöytään nauttimaan (yllätysYllätys) Sangriaa. Ulkona oli miellyttävä lämpötila, samoin sisällä kajuutassa, kun kahdelta kömmimme pistopunkkaan. Kirjoitin tämän Calle Cordoballa torstaina. Immigrant on edelleen Puerto de Mogánissa, minne menemme viettämään viikonvaihdetta. Savannah palaa töihin maanantaiksi ja minä seilaan Immigrantin takaisin Las Palmasiin. JuhannusTarina siis jatkuu…

keskiviikko 27. toukokuuta 2020

JÄLJITYSKETJU

25ma 05 2020 Las Palmas Muelle Deportivo ja calle Cordoba
Taas ol yks niit aamui, kon gaik ol hukas. Sep pakka olema aik tavalis. Jokku väittävä, ett se o ikäkauskysymys. Mnää oles siins sitts samall ihmetelly millaill mahdais käyd jos jouduis corona virus tartunna jäljitysketju selvittämä omalt osalt, misä ole ollup pari viimse viiko aikan? No nyk käve nii, ett mnuull tlii oikken gäytänö harjotus täst. Näättäk niingo sanoi, tänäpe aamull ol kaikk hukas. Ensteks mnää hai mnuu ison gamera muistkortti. Tiäsin gylls sääkrist, ett se järkkär om baatill. Oti viikko sit mont kuva kajutast.
Siin go mnää tei lähtö Immigrantilt, tämä kuvaussessio jälkke, ni mnuull ol niim bali repus tavaroi, eten ottan kamera fölihi, oti vaa muistikorti ja pääsi huamatavast kevjemmäll lastill. Hyvi mnää muisti, ett pisti ammatkameran styyrpuurim bualell kaulast kattoe ensmäise salonkisohvatyynyn dakan oleva säilytyslokeroho. Jotes siit ei ol hualt! Mutt misä kummas se mnuu reisukameran oikke o ja kosk mnää oles stää viimeks käyttän. Tämmssi mnää funderasin gon gäänsin goko tyähuanen, tai niingo Savannah sano Ateljén, gaikk nurka nuringuri. Löydys se muistkort kuiteski piänest kotelost pistettyn kameralaukkuhu. Kävellessän ranttiät, Paseo Maritimo, kohde venesatama mnää alotin duan dartuntakeju selvittämise, ny ols siis muistivajetartunnast kyse. Kyll mnää hyvi viäl muisti, ett torstain olin gäynyp paatill ja siinns samall kuvasi LaivaJussi korona-aikan kuihtunek kukkase. Seurava foto mnää oti meijä laitrill Järvistem baatin giinityksist. Siäll ol kaikk oikke hyväs reeras, paremmin go ne Jussin guka, jois yhdes ol viäl sikses vähä elo ja kaks ol muuttun kuivakukka-asetelmiks.
Kuuden gilometrin gävely, kahdengymneviide aste helttes, pist lopmatkast askele vähä verkkasemmisk, vast mnää se huamasin go nuar flikk painell reippaste mnuu ohitte. Aistisi mnää sengi, et fröökkynäll ol oikke viähättävän duaksune oodegolongi. Stää mnääs sain duaksutell tavan takkaki, näättä tua flikk seisat ain välill ottama kuvi kännykäll. Em bannup pahaksen, varmisti vaa, ett meills säilys tua kahdemetrin durvaväli. Ols se aika vaikja, sill tua keväine tuaksupilvi, mitä hän vet perässäs ol, nii houkutleva, tunsi olon go mehiläiseks. Mnääk käännyi Muelle Deportivoho ja kimalaisem börinä lakkasivak, ko mnää menip paattihi. Tarkallakka syynill en löytäns stää Canonin Power Shotti. Pääti siis ottas se Järkkärin siält styyrpuurim bualeisest kätköst, keulast lukie ensmäsen dyynyn dakka. Mutt peijoon, se ei ollus siäll. Jo alkovak kainalok kastu. Koeti rauhotta itteän ja niis sitt löysingi paremman gameran Paarpuurist ensmäsen dyynyn dakka föörist lukie. Se helpot mnuu vähä, mutt viäl ol toinen fotovärk karkuteill. Mnää istui alas oikke miättimähä. Sitt mnää muisti, ett oli ollu San Cristobalis hakemas kasvavill tomateill tukiköpei. Oli varmangis sillo ottan gameram bois kaulastan go oli Moran gans veistän notkevi paikallissi pajuvarssi käyttöhö, Olin gyllk kovast väsynyt tramppamisest, mutt ei aut mnää ajtli – kottip päästyän mnuum bitä viäl tehd kolmen kilometrin gävely sin risukkoho. Ajatlin guiteski, etts se ol nii suajanem baikk, etei kukka sinn ol eksyny ja löytän hyväkuntost kamera.
Aika höykyk kuiteski mnää läksim baatilt. Yht äkkist ol ko joku olis vetäny hätäjarrus tai ainaskim bistän käsijarrum bääl ja nii mnääs seisatis siihem biikkiöläistem baatin kohdalla ja jummarsi, ett torstain mnää olin dullu Muelle Deportivohon doisest suunnast, ko oli ollu ottmas Puertos kopioi tyttären dalo muutoskuvist. Nii men seurantaketju uusiks; Järvisetm baat ol ensmänek kuvattava, sitt mnää meni omallen ja vast se jälkke LaivaJussim baatill. Samall mnää muisti, etts sill risureisull mnää oli jo keskviikkon. Oli iha varm, ett mnuun gameran o Merilyni sittlooras. Ja kui ollakka, jo kolmengymne metrim bääst mää näi Häne, meina mnuun guuskymppise Power Shoti. Hän ol sittloora vinssikorokkell kaiken gansa ihailtavan. Testasin gaikk toiminno ja totesi, ett kamer ol oikke hyväs kunnos.
Kaks asja mnää opesin däst kameraShowst: Ensteks) Vaikk ny corona rajotuksi höllennetängi, ni muist Kalle pittä asja järjetykses ja kattop perähäs – mitä mihingi saatais jääd. Toiseks) Corona>2metri> ja Camera<2m. Ps. Jossai pelastusliiveis os semne häly, ett jos liiv on gaukan, nis se hälyttä, saisksos semsest Canon värkätty muistuttime mnuun gamerahan ja muillekki uuvateill Mnuun Sport rannekkes on jop puhelime etsin, kaunis naisään sano viähättäväst: I´m hieeer. I´m hieeer!! Ja lopuks täyty viäl todett, ett kyll Muelle Deportivo on durvallines satam meilk kunno ikkändulleilleki.

torstai 21. joulukuuta 2017

NAVEGANDO POR LAS ISLAS CANARIAS NOWIEMBRE 2017 CON DON MASI LOPPUosat 1/3

22ke 11 2017 Gomeran maailmanperintökohde Garajonay
Olimme nauttineen todella hyvän illallisen tiistaina lepopäivän päätteeksi ravintola Pajarissa ja varanneet vuokra-auton kaupallisen sataman matkustajaterminaalista seuraavaksi päiväksi. Niin pääsimme täynnä virtaa lähtemään heti yhdeksän jälkeen aamulla keskiviikkona tutustumaan Gomeraan. Ajoimme hyväkuntoisella Seat Ibizalla ( PAE Rent a Car tel.922 870 364 ja päivävuokra 36 €) ylös kilometrin korkeudelle ja ihailimme maisemia ja näkymää.
Normaalia reittiä laskeuduimme rantaan Playa Santiagoon ja joimme paikallismiehiä kuunnellen kahvit kera jäätelöiden. Edellisen kerran isäntä ei ollut nyt paikalla, joten jäin edelleen auki nuo vuoden takaiset jäätelöt. Koetimme löytää kameraani muistikorttia turhaan. Suosittelivat käyntiä saaren suurimmassa kaupungissa San Sebastianissa, sieltä saattaisi löytyä moinen erikoisuus. Komeissa maisemissa ajoimme ylös-alas mutkaisia teitä kohti korkeuksia ja Garajonayn kansallispuistoa. Pilvisyys antoi taivaanrannassa periksi ja näimme vilahdukselta El Hieron. Tuulihaukkoja oli aiempia kertoja vähemmän.
Maailmanperintöä Bongareille. Suomen UNESCO-toimikunnan julkaisu no. 86: Garajonayn kansallispuisto. La Gomeran saarelle sijaitseva puisto on suurimmaksi osaksi laakeripuumetsien peittämä. Lukemattomat lähteet ja virrat takaavat rehevän tetriäärisen kasvuston, joka on ilmastollisista syistä miltei kokonaan hävinnyt etelä-Euroopasta.
Useasti Garajonaylla käyneenä voin todeta, että todellakin tuo ilmaston kosteus on aivan upeaa. Siellä käytyään on kuin uudelleensyntynyt, sillä niin hyvää tuo ilma on. Suurelta osalta sen muodostumiseen ja kosteuteen vaikuttaa alueen sijainti yli kilometrin korkeudessa. Saaren korkein huippu Garajonay kohoaa 1 484 metriin. Nahkealehtistä Laurisilva metsikköä kuvaa myös hyvin puun rungoilla kasvavat kumppanikasvit, jäkälät ja naavat. Kansallispuistossa on 450 kasvilajia, joista kahdeksan voit löytää vain täältä koko maailmassa. Tällä kasvitieteellisesti erikoisella alueella raivosi tulipalo vuonna 2012 ja 10% alueesta tuhoutui. Maailmanperintökeskus sijaitsee varsinaisen rallipolun takana varsin kapean mutkatien varrella La Hormigassa. Pääsimme suoraan katsomaan englanninkielisen esittelyfilmin. Taisi Masi ottaa välillä pienet torkut. Filmi on uudistettu ja muutenkin maailmanperintökeskukseen on uhrattu lisäpanostusta. UNESCOn maailmanperintökohteeksi Garajonay on nimetty vuonna 2009 ja 40 neliökilometrin kansallispuisto on perustettu vuonna 1986
Ajoimme Garajonayn kansallispuiston jälkeen saaren toiseksi suurimpaan kaupunkiin Valle Gran Rayhin. Söimme pizzat suosikkiravintolassani El Alojerassa ja söin tietenkin Popeye pizzan. Autoilimme entistä kinttupolkua jopa Hippiyhdyskunnan portille ja nautimme hetken kävelyllä naisemista. Seuraava kohteemme oli Gomeran pohjoisrannalla oleva Vallehermoso ja sen nähtävyys Roque Cano.
Ilta alkoi hämärtyä kun ajoimme pohjoisen kautta kohti saaren pääkaupunkia, San Sebastian de La Gomeraa. Seisahduimme muutamalla kuvauslevikkeellä, joista avautui näkymä Teidelle. Kieppasimme vielä loistohotelli Paradorin kautta. Sieltä avautui komeat näkymät valoja sytyttävään kaupunkiin.
23to San Sebastian de Gomera – Santa Cruz de Tenerife
Loki: 09:20 San Sebastian de La Gomera Log 7601 , Mh 2362,3 / 09:30 Iso ylös aallonmurtajan jälkeen, rulla auki. / 11:20 Seilausta täysillä purjeilla avomyötäiseen.
Loki; 11:40 Delfiinejä. Pääsimme lähtemään hyvissä ajoin yhdeksän jälkeen maksettuamme satamamaksun kahdelta yöltä, a´17,13€. Sataman matkustaja-alus laiturissa oli mielenkiintoinen purjelaiva ja samankaltainen aurinkolaiva seilasi taivaanrannassa. Olimme eilen Playa Santagossa seuranneet sen seilausta. Heillä on aktiivista toimintaa. Samalla havaitsimme neljän pienikokoisen valaan tai suurikokoisen delfiinin ruoanhakua. Jossakin vaiheessa olin näkevinäni ylös nousevan vesisuihkun ja kirjasinkin ensin lokikirjaan tuon valashavaintona?
Loki: 12:04 Spinnu ylös ja spinnukryssiä itään./ 13:38 Spinnualas Tenerifan etelä kärjessä, Faro de Rascalla. Seilaus sai uuden mielenkiintoisn käänteen, kun ymmärsimme olevan mahdollisuus nostaa spinnu ylös. Olimme tietoisia seilauksen olevan lähinnä spinnukryssiä. Tarkistin huolella spinnun pussin, ettei kukaan ole varastoinut mitään sinne kuulumatonta. Pallokas nousi hyvin ja täyttyi komeasti. Punavalkoinen, tuhdisti paikattu ja viimeksi helmakaista uusittu, pallopurje kyyditsi meitä puolitoista tuntia, parhaimmillaan yli kahdeksan solmun nopeutta aina Teneriffan eteläkärjen Faro de Rascalle saakka. Kokemuksesta tiesin, että siinä tuuli kääntyy vastaiseksi ja seilaus muuttuu, hetken tyvenen jälkeen, kryssiksi.
Suunnaltaan ja nopeudeltaan vaihtelevassa tuulessa käytimme moottoria välillä kulkuapuna ja välillä lataukseen. Valmistin merilounaaksi tuhdit pihvit kera vihannesten, kesäkurpitsaa, munakoisoa, sipulia ja tietenkin valkosipulia. Lentokentän paikkeilla radio-ohjattava kuvauskopteri seurasi seilaustamme varsin läheltä viitisen minuuttia, liekö ollut NATOn tarkkailuvehje, niinpä tervehdimme sitä huolettoman kunnioittavasti. Otimme rullan sisään ja Masi meni huiliin. Kaasin 25 litraan polttoainetta kanisterista varsinaiseen tankkiin. Otimme ison alas puolikahdeksan maissa enne pimeää. Samalla katselimme Santa Cruzin kaupungin valoja ja varsinkin kaupungin ylpeydenaihetta Oopperataloa. Ilmoitin saapumisestamme ensin Viranhaltijoille ja satama-altaassa Marina Santa Cruziin, josta toivotettiin Immigrant tervetuleeksi laituriin kaksi. Taas pohdinta mistä päin laiturien numerointi alkaa, onneksi näimme marineron laiturilla. Täydellinen ajo sormiponttoonipaikkaan. Marinero kävi aktivoimassa suihkukorttini, joka löytyi naviskan laatikosta. Siistiytymisen jälkeen menimme ruokailemaan tutulle ravintolakadulle El Lagar ravintolaan.
Loki: 15:30 Tuhdit pihvit con verdura. / 16:45Radio-ohjattava helikopteri seurasi läheltä menoamme viitisen minuuttia / 18:00 Rulla sisään. 18:15 25 litran kanisterin kaato polttoainesäiliöön. / 19:30 Iso alas ennen pimeää. / 2040 Ilmoitus VHF 12 Satamaan ja VHF 9 altaassa Marinaan./ 20:45 Santa Cruz de Tenerife, Log 7665 / 64nM . Mh 2372,7 / 10,4h. Kokonaisaika 11,5h.

NAVEGANDO POR LAS ISLAS CANARIAS NOWIEMBRE 2017 CON DON MASI LOPPUosat 2/3

24pe 11 2017 Teneriffan maailmanperintökohteet TEIDE ja LA LAGUNA
Aamulla menimme Satamatoimistoon ja hoidettuamme sisäänkirjautumisen tuttu tyttö aiemmilta käynneiltä soitti autovuokraamo Anaga Rent a Cariin (40,29€ ), jonne me marssimme. Saimme taas Seat Ibizan, joka oli kuin tuliterä. Lähdimme kohti ensimmäistä maailmanperintökohdetta Teideä. Tavoitteena oli kivuta hissin jälkeen Teiden huipulle. Ajaessamme näimme ensin runsaan kilometrin koreudesta itä-kaakossa olevan naapurisaaren Gran Canarian, jonne linnuntietä oli matkaa 50nM siis noin 90 km.
Söimme pikkukylän baarissa kelvottoman ateria. Sen laatu johtui ehkä siitä, kun tarjoilijapoika näki Barca reppuni. Seuraavaksi näimme lännen taivaanrannassa siintelevän La Gomeran noin 50 kilometrin päässä.
TEIDEN KANSALLISPUISTO TENERIFE Maailmanperintöä bongareille (s.63): Puisto sijaitsee Teneriffan saarella ja siellä on Teide-Picon kerrostulivuori, joka on Espanjan korkein vuori eli 3 718 metriä. Vuori nousee 7 500 metriä merenpohjasta ja se on maailman kolmanneksi korkein vulkaaninen rakennelma. Paikan visuaalinen anti on sitäkin näyttävämpi, sillä ilmasto muuttuu kaiken aikaa ja lisäksi ”pilvien meri” hämmentää katselijaa. Teide on näyte geologisista prosesseista, jotka näyttävät valtamerien saarten evoluutiota.
Teidelle tultuamme kävimme ensin Maailmanperintökeskuksessa, joka oli remontissa. Seuraavaksi ajoimme hissiasemalle ja saimme katkerasi kuulla, että on liikaa tuulta, eikä edes hisseillä pääse ylätasanteelle 2800 metriin, saati sitten emme pääse vaeltamaan huipulle. Joimme kahvit kuppilassa ja ihailimme Teiden maisemaa. National Park Teide on liitetty UNESCON maailmanperintöluetteloon vuonna 2007. Teiden Kansallispuisto on perustettu jo vuonna 1954 ja pinta-alaltaan se on 190 neliökilometriä.
Ajoimme mielenkiintoisissa maisemissa, mm. ohi observatorioiden, Teideltä pohjoiseen. Suunatana oli Teneriffan tinen maailmanperintökohdetta San Cristóbal de La Lagunaa, josta löysimme maksullisen parkkialueen. Maailmanperintöä bongareille: San Cristóbal de La Lagunassa on kaksi keskusta: alkuperäinen yläkaupunki, jossa ei ole asemakaavaa, sekä alakaupunki – ensimmäinen filosofisten periaatteiden mukaan suunniteltu ideaalinen kaupunkialue. Alakaupungin leveillä kaduilla ja avarilla aukioilla sijaitsee useita hienoja kirkkoja ja yksityisiä rakennuksia 1500-1700-luvulta.
Maailmanperintöä bongareille: San Cristóbal de La Lagunassa on kaksi keskusta: alkuperäinen yläkaupunki, jossa ei ole asemakaavaa, sekä alakaupunki – ensimmäinen filosofisten periaatteiden mukaan suunniteltu ideaalinen kaupunkialue. Alakaupungin leveillä kaduilla ja avarilla aukioilla sijaitsee useita hienoja kirkkoja ja yksityisiä rakennuksia 1500-1700-luvulta.
San Cristóbal de La Laguna on liitetty UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 1999. Käytimme melkoisesti aikaa, kun Masi kuvasi kiitosvideon esitettäväksi Satakunnan Suomi 100 Juhlaseminaarissa, missä minulle myönnetään Satakunnan aluesuunnittelumitali. Samalla seurasimme La Lagunan sonnustautumista Black Fridayn juhlatunnelmaan, soittajat olivat jo melkoisen juhlavassa kunnossa oluen voimin
Viedessämme autossa olevat varusteet ja lämpimät vaellusvaatteet veneelle paras maamerkkimme oli upeasti valaistu oopperatalo, joka mereltäkin nähtynä oli komea. Nyt ajoimme kuitenkin teitä ja katuja, sille käännyttyämme, puolitoista tuntia etsien oikeaa reittiä vierasvenesatamaan. Ajauduimme pakostakin matkustajasatamaan ja teollisuusalueelle, jotka olivat nykyisten EU-määräysten mukaisesti vahvasti suoja-aidattuina suljettuja. Emme olleet ainoita eksyneitä, jos se nyt jotakin lieventää. Jännittäviä tilanteita ja väkinäisiä oikaisuja liikennesääntöjä halveksuen yhteistuumin kartanlukijan kanssa. Ajauduimme käytännöllisesti katsoen naispoliisin syliin – onneksi hän ei sakottanut meitä. Saatuamme auton parkkiin vierasvenesataman aidan taakse löysimme jalanmentävän aukon aidassa ja veimme kamat Immigranttiin. Nyt päätimme varmuuden vuoksi viedä auto lähelle vuokraamoa, jottemme menetä aamulla aikaa tähän SatamaKortteliRalliin. Teimme samat erheet uudelleen – reitittäminen oli täys mahdottomuus. Parkkiruudun löysimme melko läheltä Ibizan palautuspaikkaa. Menimme PikkuPariisksi nimeämälleni ravintolakadulle, jolla nyt oli mukavaa vilskettä. ”Calvadokset” joimme kävelykadun baarissa, kaupunki on yllättäen sulkeutumassa.

NAVEGANDO POR LAS ISLAS CANARIAS NOWIEMBRE 2017 CON DON MASI LOPPUosat 3/3

25la 11 2017 Santa Cruz de Tenerife – Las Palmas de Gran Canaria. PALUU GRAN CANARIAN LAS PALMASIIN
Aamulla ennen seilaamaan lähtöä kävimme palauttamassa vuokra-auton ja saimme hyvät pisteet poskisuudelmista. Ostimme leivät matkaeväiksi ja nautimme, pitkään valmistetut, tuoremehut kaupungintalon edustan aukealla. Maksoimme satamamaksun kahdelta päivältä (a´ 18,05€) ja palautimme suihkukortin. Pääsimme lähtemään hyvissä ajoin kohta yhdeksän jälkeen. Loki 25.11.2017, 09:08 Santa Cruz de Tenerife Log 7665. Mh 2372,7 09:19 Iso ylös / 09:25 ulos sataman aukosta / 09:30 Rulla auki / Reipasta seilausta 7nk. / 11:10 Akkuhälyytys, automaattiohjaus syö huviakkuja / 12:00 Moottori lataamaan ja oluet. / 13:10 Tuuli kääntyi S > NE./ 15:30 Pasta con Marisco./ 18:30 Iso alas ennen sisäänajoa./ 18:50 Las Palmas a Muelle Deportivo Pantalan reseption, Log 7720 / 55 nM. Mh 2380,0 / 7,3h. Kokonaisaika 9,75h Seilaus sujui hyvin ja aamupäivä oli reipasta seilaamista avotuulessa nopeuden pysytellessä seitsemän solmun molemmin puolin. Tuulen kääntyminen etelästä koilliseen oli nopea, kylläkin odotettavissa oleva saarten tuuliputkista johtuva. Siihen ei kuitenkaan voinut etukäteen varautua. No kunhan heitimme purjeet toiselle halssille ja aloimme kryssin. Puoli neljältä valmistin Pasta con Mariscon. Laskimme isopurjeen kierrettyämme keskivauhtiin joimme rommitotit Resepsuuni laiturissa. Moottorituntien iso määrä johtuu akkujen latauksesta, seilasimme koko matkan 9 tuntia. Savannah haki KippariKalle liikkumattomaan vuoteeseen, Masin rentoutuessa veneellä. sataman aallonmurtajan ennen vierasvenesatamaan sisäänajoa. Tyytyväisinä viiden ja puolen solmun
26su 11 2017 Muelle Deportivo de Las Palmas – Masin kotiinlähtö
Immigrantin siirto reseption-laiturista paikkaan R26. Aamulla Masi teki veneen huoltoa, jonka jälkeen kippariKokki valmisti vuosia sitten kehittelemänsä Tuna annoksen kahdelle. Kolmas syöjä ei ennättänyt tilaisuuteen, kun isoäidin hoito söi aikaa. Masi nousi Sailors Barista taksiin ja lähti kotimatkalle mannerEspanjaan 179 mailin Kanariansaarten seilauskokemuksia ja kolmea maailmanperintökohdetta rikkaampana. Meillä seilaus sujui mukavasti, ovathan veneemme kovin samantyyppisiä ja ihmisinä olemme rauhallisia kokijoita. MASI KANARIAN SAARILLA, SEILAUS 19.-25.11.2017 Puerto de Mogán G.C. – Gomera - Santa Cruz de Tenerife - Las Palmas G.C. 179 nM 19su 11´17 Puerto de Mogán Bunkraus maananataina 20ma 11´17 2118 Puerto de Mogán - Yönyli seilaus 21ti 11´17 1145 San Sebastian de la Gomera 71nM/14,5h 22ke 11´17 Retkipäivä: Garajonay 23to 11´17 0920 San Sebastian de La Gomera-2045 Santa Cruz de Tenerife 64Nm/11,5h 24pe 11´17 Retkipäivä: Teide ja San Cristóbal de La Laguna 25la 11´17 0908 Santa Cruz de Tenerife- 1850 Las Palmas de Gran Canaria 55nM/10,75h