SEILIT YLÖS

02la – 05ti 05 2015 Las Palmasissa

Satu tuli Vapunpäivän jälkeen kun jatkoin antibioottikuuria pikkuhiljaa toipuen. Melkoista aktiiviaikaa pidimme Satun kolmen viikon loman aluksi, ostoksia, RantaTennisTurneen seurantaa, kulttuurikieros, Järvisten kanssa Wokilla ja paljon muuta.

Kulttuurikierroksella istuessamme Hotel de Madridin edustan pöydässä kahvilla tervehti papukaija meitä iloisella rääkyksellä. Lämpötila lähentelee päivisin kolmeakymmentä astetta. Illatkin ovat kohtalaisen lämpimiä. Valmistelimme huolella keskiviikoksi siirtynyttä lähtöä, päätavoitteena Isla Graciosa.

06ke 05 2015 Gran Canarialta Fuerteventuralle

Purjehdus Las Palmasista Fuerteventuran eteläkärjen Morro Jableen sujui vastatuuleen suurimman osan ajasta ainakin isopurjeen ollessa ylähäällä. Niin tasaista meno oli, että pystyin valmistamaan pyttipannun Satun istuessa vahdissa sitloorassa filttiin kääriytyneenä. Delfiinit tulivat muutaman kerran tervehtimään Immigrantia. Tarkan tähystyksen tuloksena näimme kaksi valasta sadan metrin päässä liitäjälintujen parveillessa samalla kala-apajalla. Taas kiinnitin huomioni mustaan selkään ja vesisuihkuun. Puerto Deportivo Las Palmasista varattiin paikka Morro Jablen satamasta. Suostuin ottamaan sataman peräosasta laituripaikan ilman vettä ja sähköä. Aamulla kävimme maksamassa yöpymisen, josta veloitettiin 5,75€, siis samaa hintaluokkaa, kuin Las Palmasissa. Toimisto ja hyvät suihkut sijaitsevat keltaisessa rakennuksessa Armaksen odotusaulan ja selvityspisteen jälkeen. Satamakapteeni kuuluu varsinaisiin viranomaisiin. Melko vaatimaton paikka tämä Fuerteventuran eteläisin satama, hienointa täällä oli vuorovesitaide.

Loki: 0915 Las Palmas, Log 6189, Mh 2171,0 / 1125 Seilit ylös/ 1135-1205 Purjehdusyritys, delfiinejä / 1210 Jenua sisään, Volvo / 1350 Pyttipannu/ 1530 Armas vastaan , taas purjeilla / 1635 kaksi valasta ja delfiinejä / 1945 Purjeet pois / 2015 Morro Jable, Fuerteventura. Log 6246/57Nm. Mh 2180,9/ 9,9h. Toimisto sijaitsee keltaisessa rakennuksessa. Satamamaksu 5,75€ sataman peräosassa, ei vettä ei sähköä, mooring.

07to 05 2015, Helmin päivänä Morro Jablesta Gran Tarajaliin.

Lyhyen tutustumiskävelyn jälkeen lähdimme Morro Jablesta kohti seuraavaa satamaa, jonne matkaa on vain 17 mailia. Nostimme taas isopurjeen ylös satamasta lähdön jälkeen. Teimme lyhyen vendan ulospäin, mutta tuulta ei ollut nimeksikään ja sekin täysvastainen. No mitäs muuta täällä voi odottaa, kun on matkalla pohjoisen suuntaan. Sinnittelimme kuitenkin puolet aikaa seileillä voimistuvaan tuuleen. Gran Tarajalin satama on rakennettu uudelleen sitten viimeisen reissuni ja Atlantic Islands kirjan kirjoittamisen jälkeen. Nyt täällä on hyvät sormiponttonilaiturit, jonne satamakapteeni meidät vihelsi ajettuamme satama-altaaseen. Marinero sanoi, että pistäkää kaikessa rauhassa paikat kuntoon ja vasta sitten tulette valkoiseen sinikehyksiseen satamatoimistoon. Teimme ohjeen mukaan ja otimme rantautumisrommit järjestellen paikkoja. Silloin kuului vihellys ja käsky tulla dokumenttien kanssa toimistoon. Otimme suihkuvarusteet ja rahat mukaan ja kiirehdimme toimistoon. Satu meni suihkuun kun jäin maksamaan. Satamamaksu 10 euroa 30 senttiä muodostui ongelmaksi, kun satamakapteenilla ei ollut vaihtorahaa. Kävin vaihtamassa kaksikymppisen pienemmiksi seteleiksi, muttei tämäkään auttanut, kun sitä 30 centtiä ei ollut. Satamakapteenin tullessa veneeltä noutamaan saataviaan olisin antanut hänelle vaivanpalkkana kylmän oluen, muttei hän juo alkoholia. Ei mennyt täysin putkeen maksuyritys, muttei myöskään suihkussa käynti, sillä siitä putkesta tuli vain kylmää vettä. Kun naapuriveneen saksalaiset tulivat veneelleen, niin laittoivat he aurinkosuojaksi oranssin kolmiokankaan, tein vastavedon ja nostin vapaasti lentävän kaarituellisen suojan viilentämään oloamme. Söimme sen alla Spaghetti Bolonesen suuresti nauttien. Illalla kävelimme ristiin ja rastiin Gran Tarajalin katuja ja rantabulevaria. Istahdimme eräälle terassille nauttimaan punaviinilasilliset. Värikäs varjoleikki pääsi omaan arvoonsa.

Loki: 1015, Morro Jable, Log 6246, Mh2180,9 / Seilit ylös kohta satama-altaasta lähdön jälkeen ja seilausta kovassa vaihtelevassa tuulessa/1200 Ruisleipäteet / 1345 iso alas log6261/1505 Gran Tarajal. Log 6268/22nM, Mh 2183,2. Satamamaksu 10,30€, sormiponttonit, kylmävesisuihkuputki.

08pe 05 2015 Gran Tarajalista Puerto del Castilloon

Aamupalan jälkeen Satu kävi hakemassa illalla suihkuun jäänyttä Aqualan rasvaa, muttei se löytynyt edes siivoojan vaunuista. Kippari piristäytyi kylmäsuihkulla ja lähdimme kohti seuraavaa satamaa – Puerto del Castilloa, joka on minulle uusi tuttavuus. Keli oli sen verran kovaa, ettei varsinaista purjehdusta ilman moottoriavustetta ollut kuin puoli tuntia vajaasta viidestä. Ruokahuoltokaan ei toiminut ja Satu oli menettää voimansa ja malttinsa. Ilme synkkeni ja laituriin pääsyn jälkeen oli välittömästi saatava ruokaa. Pieni satama vaikutti peräti aktiiviselta ja vesijettipoika ohjasi meidät kylkikiinnitykseen sisääntuloaukon suulle. Köydenheitot laiturille eivät onnistuneet kummaltakaan. Kesken purjeenpesun tulivat marinero ja vartija tuomaan kaksi täytettävää a-nelosta ja vartija palaa tunnin päästä, omien sanojensa mukaan. Sanakirjan avulla paperit täyttyivät – voi kunpa täkäläiset tekisivät yhtenevät kaavakkeet! Kipparin täyttäessä lomakkeita kävi gasti toteamassa, ettei sukelluskeskuksen takana olevassa (jälleen hyvin kivetyssä) suihkutilassa tullut lämmintä vettä. Söimme lisämaustettua lämmitettyä jauhelihapastaa. Mainiota oli hinnoittelu ja jo sekin, että vartija antoi asiakkaalle kuittivihon täytettäväksi. Häntä eivät liiemmin kiinnostaneet täytetyt kaavakkeet. Hintaa arvioidessaan mies katsoi ensin kipparia arvioiden ja sitten venettä ja ilmoitti maksuksi 30 euroa.

Lähteissämme iltapaseerulle totesin hinnoittelun olevan samaa komeaa luokkaa, kuin nämä kalasaaliit täällä. Totesimme tulleemme virikkeiseen turistipaikkaan, joka oli lähinnä saksalaisille, omat baarinsa oli kylläkin englantilaisillekin. Löytyipä yhden ravintolan ruokalistan kulmasta Suomenkin lippu. Söimme illan päätteeksi grillatut kanat – Mexicana oli parempi. Täällä kävellessään kiinnittää huomionsa kiveyksiin. Hyvän kontrastin antoi tämäkin betonikivi. Varsin pieniinkin huojahduksiin se antoi valtavan monivivahteisen liikkeen. Mieluummin tietenkin katselen paikallista monimuotoista luonnonkiveä.

Loki: 1100 Gran Tarajal, Log 6268, Mh 2183,2 / Seilausta 8-12 m/s NE tuulessa, osin moottoriavusteisesti / 1545 Puerto del Castillo, Fuerteventura, Log 6287/19nM, Mh 2187,5/4,3h. Kylkikiinnitys, satamamaksu pärstäkertoimella 30€, ylellisissä suihkutiloissa vain kylmää vettä. Pieni satama ja sen mukainen satamamaksu.

09la 05 2015 Fuerteventuralta Lanzarotelle

Fuerteventuran Puerto del Castillo – Lanzaroten Arrecife. Nyt jouduimme lähtemään aamulla sellaiseen tuulikeliin, että tein jo heti alkuunsa ison yhden reivin. Ajettuamme puolitoista tuntia ulos satamasta ja tarkoituksella itään aukaisimme etuseilin kolmosena ja seilasimme puoli tuntia edelleen itään, vaikka määränpää oli koillisessa. Heitettyämme vendan 1120 pääsimme aluksi suuntaan 290 astetta, mutta jo tunnin päästä seilasimme pohjoiseen ja kahdelta suuntaan 30 astetta. Pienin purjein saatoimme pysytellä suurimman osan ajasta kuivina, muttei ollut mitään mahdollisuutta siinä kallistuksessa valmistaa ruokaa. Pelkästään muonan hakeminen alhaaltakin oli mahdotonta. Tuulta oli 9-11 m/s ja aallot olivat suuria ja raskaita. Satu totesi naisten ja miesten tarpeidentoimittamisen eroavuuden ja niin joudutin purjeiden poistoa, tuulikin alkoi samanaikaisesti 1640 vähän moinata. Kallistuksen pienenemisestä huolimatta lämpimän ruoan valmistus oli edelleen työlästä, joten proteiinipatukat ja hedelmät saivat täyttää ravintotarpeen. Kahden lentokentän ohitus ja koneiden tarkkailu antoi Satulle mielekästä ajanviihdettä nälkätilan sietämiseen (mullahan ei ole koskaan nälkä). Kippari sai tyydytystä 20 delfiinin tarkkailusta. Arrecifen satama on toinen uusi satama minulle. Olin kuullut Markun kehuvan MarinaLanzarotea, muttei tullut katsottua kartalta missä se sijaitsee. Sataman edustalla oli suuret riutat ja niistä merkkinä itäpoiju. Sehän piti ottaa huomioon, kun poijut ovat harvinaisuuksia näillä vesillä. Vähän ennen kahdeksaa, kymmenen ja puolen tunnin seilauksen jälkeen kiinnityimme sivuvirtauksessa uusiin sormiponttoneihin marineron opastamana laituriin J. Pääsimme avaimitta suihkuihin, jotka olivat Kanariansaarten parhaat, siisteimmät ja mikä tärkeintä lämminvetiset. Söimme loput jauhelihaspagetista ja nautimme jo huomisesta vapaapäivästä.

Loki: 0928 Puerto del Castillo, Log 6281, Mh 2187,5/ 1050 Isossa ykkösreivi ja jenua kolmosena, 30 minuuttia itään/ 1120 venda, tuuli kääntyi ja seilasimme suuntaan 290-030 astetta/ 1640 purjeet alas/ 1730 varakanisteri 25l tankkiin/ Arrecifen lentokenttä ja 20 delfiniä, suulat/ 1958 Arrecife, Lanzarote. Log 6333/46nM (suora 39) Mh 2192,6/5,1h. Hieno uusi satama, suoraviivaista laatikkoarkkitetuuria parhaimmillaan, sormiponttonit, kuumavesisuihkut ylellisissä tiloissa. Satamamaksusta kahdelta yöltä alle viisikymmentä euroa, tämä tarkentuu mañana. Tyylikäs Capiteneria on aivan rakennusryhmän sisääntulonkohdalla.

10su 05 2015 Luppopäivä Arrecifessä

Aamulla kävin satamatoimistossa viemässä huolella täytetyt paperit satamatoimistoon. Samalla pyysin ystävällistä toimistotyttöä, joka oli käynyt kerran Suomessa, soittamaan Isla Graciosaan. Sain kuulla, että normaaliaikaan luvan saaminen sinne menoa varten ottaa kymmenen päivää. Mutta nyt korkeasesongin ulkopuolella saatamme hyvinkin saada sen huomiseksi. Täytin hakemuksen, joka skannauksen jälkeen lähetettiin Las Palmasiin ja jäämme molemmat peukut pystyssä odottamaan huomista. Toimistotyttö peukutti annettuaan minulle avaimet ja nettitunnukset. Teimme veneellä suursiivon eilisen hurlumhein jäljiltä. Iltapäivällä helteen vähän helpotuttua lähdimme tutustumaan Arrecifeen ja totesimme sen miellyttävää värimaailmaltaan ja matalarakenteista, mitä nyt mereltäkin katsoen huomion ottava Gran Hotell on tuplakorkuinen. Katuelämästä huomaa selvästi, ettei täällä ole turistisesonkia päällä, autoja kylläkin on tavattoman paljon.

Tutustumiskävelyllä löysimme columbialaisbaarin, jossa nautimme oluiden lisäksi valkosipulisimpukat. Jos Lanzarotella on miellyttävä omataittoiset siniset ja vihreät, niin tässä baarissa löytyi väriä yllin kyllin (columbialaisittain). Henkilökunta oli välittömän ystävällistä. Palattuamme tutustumiskierrokselta tein kaksi tuntia tätä blogin paikkausta, en saanut sitä valmiiksi puoliyhdeksään mennessä, joten menimme välillä syömään.

Vaikka päivällä olimme kuvitelleet jaksavamme mennä uudelleen kaupungille syömään, niin päädyimme satamaraitin lukuisista (toisin nyt sunnuntai -illalla oli auki vain puolet) ravintoloista etniseen Restaurante Asiaticoon. Menun tarjonta oli monipuolista ja todella maukasta. Sillä ruoalla on nyt ollut hyvä kirjoittaa blogia seuraavat kaksi tuntia, vielä kunhan saan tämän lähtemään Ulosmaailmaha. Lähetys onnistui 0323.