NAVEGANDO POR LAS ISLAS CANARIAS / Route 3

23ke 11 2016 Maailmanperintö GARAJONAY NATIONAL PARK .

Aamulla kävimme lunastamassa ainoan vapaan vuokra-auton. Se sattui olemaan kaiken lisäksi kuomullinen, joten gastit saivat tuuletusta tukille ja minä klanille. Gomeran tiet olivat kovin kapeita ja mutkat suoria, pojat muistavat hyvinkin mihin viittaan. Ajelin minulle tuttua reittiä myötäpäivään saarta kiertäen. Näin pidimme auringon takanamme. Näköalapaikkoja riitti ja niillä seisahtelimme. Laskeuduimme alas merentasolle juomaan kahvit Playa Santiacon rantakaupungissa. Niin olimme innostuneita helpotuksen tuomasta pikkuhuoneesta ja ulkoilman lämmöstä, että unohdin maksaa kahvit kera jäätelöiden. Pitää korjata akka kun seuraavan kerran siellä vierailen. Yksi suurimpia (ja tietääkseni ainoa) Playa Santiagon nähtävyyksistä on kahden puun luoma suuri varjoalue. Jos kaipaat lomallasi rauhaa, niin tässä on otollinen rentoutumistyyssija.

Maailmanperintöä Bongareille. Suomen UNESCO-toimikunnan julkaisu no. 86: Garajonayn kansallispuisto. La Gomeran saarelle sijaitseva puisto on suurimmaksi osaksi laakeripuumetsien peittämä. Lukemattomat lähteet ja virrat takaavat rehevän tetriäärisen kasvuston, joka on ilmastollisista syistä miltei kokonaan hävinnyt etelä-Euroopasta.

Useasti Garajonaylla käyneenä voin todeta, että todellakin tuo ilmaston kosteus on aivan upeaa. Siellä käytyään on kuin uudelleensyntynyt, sillä niin hyvää tuo ilma on. Suurelta osalta sen muodostumiseen ja kosteuteen vaikuttaa alueen sijainti yli kilometrin korkeudessa. Saaren korkein huippu Garajonay kohoaa 1484 metriin.

Nahkealehtistä Laurisilva metsikköä kuvaa myös hyvin puun rungoilla kasvavat kumppanikasvit, jäkälät ja naavat. Kansallispuistossa on 450 kasvilajia, joista kahdeksan voit löytää vain täältä koko maailmassa. Tällä kasvitieteellisesti erikoisella alueella raivosi tuli vuonna 2012 ja 10% alueesta tuhoutui.

Maailmanperintökeskus sijaitsee varsinaisen rallipolun takana varsin kapean mutkatien varrella La Hormigassa. Tutustuimme näyttelyyn odottaessamme englanninkielisen esittelyfilmin alkua puolisen tuntia. Taisimme kaikki ottaa välillä pienet torkut. Filmin voisi kyllä uudistaa paremmalle tekniikalle ja valoisammaksi. UNESCOn maailmanperintökohteeksi Garajonayn kansallispuisto nimettiin vuonna 1986.

Koko saari on muodostunut vulkaanisesta kiviaineksesta ja on erittäin mielenkiintoinen. Melkein pakollinen tutustumiskohde on meren rannalla sijaitseva Valle Gran Reyn pikkukaupunki hippeineen. Vuonna 2002 nautin siellä erinomaiset lohiPizzat ja käyn vieläkin samaisessa pizzeriassa syömässä. Tuo pizza ei enää lue listalla, ei myöskään niin valtavaa määrää koiria ravintolassa, jonka sisäänkäynnissä lukee No perros.

Söin jo kolmannen, ja taas viimeisen, kerran nimikkoPizzani, nro 117. Kuljimme Valle Gran Reyn hiekkarannan hartaasti, näimme tarkkaavaisina myös El Hierron. Täältä lähdettyämme ilta toi tullessaan pimeyden ja helpomman ajamisen, kun vastaantulijat näkyivät mutkan takaa ajovaloineen. Vielä tutustuimme Vallehermoson kaupunkiin, jota vartioi valtaisa kivipaasi Roque Cano. Palautimme avokaaramme avaimet postilaatikkoon jätettyämme auton San Sebastian de la Gomeran keskustan kadun varteen. Illallistimme Ravintola El Nilossa, missä isäntä katsoi meidät päivän autoretkestä väsyneinä turisteina olevan jymäytettävissä. Hän pisti viehättävän tyttärensä tuomaan laskun, johon oli epähuomiossa sisällyttänyt kaksi viinipulloa yhden juotuamme. Muutenkin laskussa oli epäselvyyttä. Veneelle menimme poiketen cubalaisbaarin kautta maistellen CubaLivret. Henkisesti valmistelimme veneellä huomista lähtöä kerraten päivän kokemuksia.