HELTEINEN OOSTENDE

09pe 07 2010 Oostendessä




Pilottivene häiritsi koko yön ajamalla edestakaisin marinan suuaukolla ja joka kerran perän pamaus herätti meidät. Kiviproomutkin ajoivat yli yön ja niistä tulevat peräaallot aiheuttivat myös häiriötä.



Aamulla aamuäreä satamapäällikkö näytti meille uuden paikan ja siirryimme siihen. Vuorovesi ja poijukiinnitys aiheuttivat sen, että köysiä tuli entrata silloin tällöin. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan olimme poijukiinnityksessä ja kaiken lisäksi kahden ruotsalaispaatin välissä. Molemmat olivat matkalla etelään, toinen maapallon ympäri ja toinen Brasiliaan.



Helteisen päivän ainoina ohjelmina auringonoton lisäksi olivat kampaamo, kohteliaisuuslippu ja ruokakauppa. Pitkän etsinnän jälkeen löysimme yhden kampaamon, yleensä niitä on joka korttelissa. Sillä välin, kun Nean kävi kampaajalla etsin Belgian kohteliaisuuslippua turhaan varsinaisen kaupungin puolelta. Kun Nea lähti biitsille menin pikkuveneellä joen yli ja harhailin siellä satama-alueella vailla osoitetta. Oostende replika oli melkein ainoaa kaunista nähtävää tällä sekavalla satama-alueella.



Satama-alueella pirteän sinivalkoinen majakka antoi sentään koordinaatteja. Kaikki tavarat olivat huiskin haiskin pitkin kenttää.



Värikylläisyyttä kyllä oli. Löysin pienen kyselyn jälkeen ns. venetarvikeliikkeen ja sieltä kaipaamani kohteliaisuuslipun.



Päiväni pelasti mustaleppälintupariskunta, joka luotti hyvään suojaväriinsä.



Nämä mustaleppälinnut eivät olleet lainkaan niin mustia kuin Espanjassa näkemäni lajikumppanit.

Olimme illalla syömässä Royal North Sea Yacht Clubilla. Tarjoilijatyttö tenttasi heti, olimmeko klubin jäseniä. Hän tyytyi väliaikaiseen jäsenyyteemme. Nukkumaan mennessäni ihmettelin suureen ääneen, miten menomatkalta minulle oli jäänyt viehättävä kuva tästä Oostendesta. Taisi olla niin, että kaikki uusi oli jännittävää ja väsyneenä (yksipurjehdusjakso) maankamara ja ruoka silottivat kaiken.

_

SÄKKISUMU

08to 07 2010 Englannin sumussa Doverista



Herätys klo 0700 ja kurkistus luukusta antoi tiedon kovasta sumusta. Valmistelimme veneen lähtöön. Luvassa on heikkoa näkyvyyttä ja olematonta tuulta. Siis koneajoa runsaat 60 mailia – noin 12 tuntia. Soitimme 0755 marinan toimistoon ja pyysimme VHF-kanava 80:llä sillan avaamista. Lupasivat avata viiden minuutin kuluttua.

Dover 0800 Log 8620 sumu Mh 1040,5

Pääsimme lähtemään siis hyvinkin nopeasti, ajoimme sillasta. Nea soitti Doverin satamakontrolliin VHF 74 ja pyysi lupaa saada ajaa satama-altaan poikki. Saimme luvan ja samalla huomautettiin merellä olevasta sakeasta sumusta. Sen olimme kyllä huomanneet jo satamassa. Nea radistina lupasi, että seuraamme laivaliikennettä tutkalla ja AISissa.



Doverin haminaan oli tullut vanha ystävä, Challenger II, jonka kanssa olin ollut ainakin kuusi kertaa samassa satamassa viimeisen vuoden aikana.



Ajoimme ulos aallonmurtaja-aukosta ja katsoimme AISista reitin olevan vapaa laivaväylien ulkopuolelle. Sataman portin sumusireeni huusi voimakkaasti, kun sitä kuunteli läheltä. Kello 0901 saavuimme lounaaseen menevälle reittijakoalueelle. Sumu oli todella sakea ja tähystimme herpaantumatta laivojen liikkeitä, mitään emme nähneet, kuulimme kyllä sumutorvien ääniä. Saavuimme tunnin kuluttua keskikaistalle ja nyt piti alkaa päivystää takalanteelta lähestyviä laivoja ja tietenkin jakoalueen poikki kiitäviä nopeakulkuisia matkustajalauttoja.

Kello 1102 olimme ylittäneet molemmat reittijakoalueet ja edessä oli viisi AISissa näkyvää laivaa ankkurissa. Ajoimme yhtä kohti niin pitkään, että se hahmottui, etäisyyttä oli tällöin alle 0,2 mpk, noin 300 metriä.

Soitin Iridium-operaattorilleni ja sovimme, että hän pitää liittymän voimassa kaksi kuukautta ja näin minulla on satelliittipuhelin käytössäni loppumatkan ajan. Myyn liittymän hänelle elokuussa, ellei joku osta puhelinta kortteineen. Olen siis myymässä tuon Iridiumin päästyäni kotiin.

Iltapäivällä kello14 maissa sumu hellitti ja tuli kuuma keli. Immigrantissa se tarkoittaa sitä, että sitloorassa istuva ottaa aurinkoa uikkareissa ja ohjaaja istuu takapenkillä takki päällä. Ja ratinpyörittäjä oli todella tiukasti sidottu ruorin taakse, sillä automaattiohjaus ei toimi, ei se edes lukitse ruoria.

Oostenden satamassa oli käynnissä suuri satojen miljoonien eurojen arvoinen satamatyö ja lähestyttäessä meidän piti ottaa huomioon muiden alusten lisäksi kiviproomut, jotka ajoivat kovaa vauhtia reitin poikki.



Saavuimme aallonmurtajan sisäpuolelle ja sataman portilla valot paloivat punaisena, muttei mitään näkynyt tapahtuvan. Kello 1958 Nea soitti Oostenden liikennevalvontaan ja pyysi, että pääsisimme sisään. Jouduimme odottamaan laivan tulemista sataman perältä.

Oostende, BEL (2020) 2120 log 8684, 64M Mh 1 052,9 (12,4 / 12,4)

Ajoimme ensimmäiseen laituriin kylkikiinnitykseen. Kippari kävi hakemassa satamapäällikköä, muttei enää löytänyt. Kiristimme springiköydet ja päätimme olla yön siinä satama-aukon ensimmäisenä veneenä. Jo tulorommien yhteydessä totesimme tehneemme virhearvion, sillä ohimenevät laivat ja veneet ja varsinkin luotsivene, aiheuttivat kovat aallot, jotka paukauttivat Immigrantin loivaa perää ikävällä pamauksella.

_