NEMO

27pe 05 2016 Turistipäivä Suomenlinnassa ja Helsingissä.

Kävin perjantaina Suomenlinnassa katsomassa kuvauskohteita ja treffaamassa Räihän Ullaa, jonka kanssa meillä on yhteistä työhistoriaa vuodesta 1977. Värimaailmaa täydensivät Sinitiaisen lisäksi Bastioni Bielke ja Kurtiinitalo sekä Upseerikerho. Alakuvassa Kauppatorinranta, Senaatintori, Rantakasarmin portti ja Helsingin uusin yleinen sauna- ja ravintolarakennus Löyly.

28la – 29 su 05 2016 Helsingin edustalla 28la 05 2016 Nokkalasta Katajanokalle.

Pitkästä aikaa pääsin merelle. Sovimme Jorman kanssa jo keväällä purjehdusretkestä Helsingin edustalla. Lähdimme Jorman EF34llä Nuottanimestä pistettyämme ison puomille. Täyspilvinen taivas ei tummentanut uusia tummenevia silmälaseja täysin.

Pikkuhiljaa iso sai kipparinkin hyväksymän muotonsa ja pääsimme seilauksen makuun.

Lähestyessämme Suomenlinnaa tuli Kustaanmiekassa vastaan perinnealus.

Kustaanmiekan rantavarustus ja sen fyyri.

Löysimme saman laituripaikan kuin viime vuonna Helsingin Vierasvenesatamasta Katajanokalta. Lauantainen merimatka oli 14 mailia ja kulutimme siihen aikaa neljä tuntia.

Veneitä ei ollut paljon, mutta sitäkin mallikampia. Nemo, Belmont, Navigaattor ja Relandergrund, entinen Rauman majakkalaiva. Sauna oli liian lämmin ja löylyhuoneen ikkunaa oli pakko pitää auki. Vietimme turhankin pitkään ajan saunareissulla ja niin suurin osa ravintoloiden keittiöistä oli sulkeutunut. Löysimme maukkaan burgerimestan Stonen, Makkaratalon ja Stokkan välistä.

29su 05 2016 Harmajasta ulos ja Espooseen. Groisanttikahvien jälkeen pääsimme liikkeelle Katajanokan rannasta ennen puoltapäivää. Ohitimme siviilikäyttöön vapautuvan Merisotakoulun.

Venevajat, Aliupseeritalo ja Aleksanteri Nevskin katedraali, Suomenlinna kirkko, joka toimii myös majakkana.

Harmajan ohituksen jälkeen sääennusteen mukaisesti aurinko alkoi paistaa täydeltä terältä. Seilasimme ulos etelää kohti ja käännyimme lännen kautta pohjoiseen sinänsä kivikkoisella Helsingin edusvesillä.

Sain hyvän käsityksen sulavasti seilattavan Nemon, EF34n, vauhdista, kun liityimme viikonvaihteen paluuliikenteeseen. Muita veneitä tuli perä edellä vastaan. Sunnuntaipäivän aikana kertyi maileja 25. Vantit tuli kiristettyä vauhdissa ja sokitettua sekä suojattua ennen veneeltä poistumista Nokkalassa. Kiitos hyvästä seilausreissusta Jormalle.

606

18ke 05 2016 Vihdoinkin seilaamassa

Pitkän kuivamaan kauden jälkeen pääsin tänään kisaamaan Hytösen Arin kanssa RPSn Keskiviikko Rankingiin. Veneenämme oli 606 vene ja työnjako oli selvä, Ari hoiti skuuttauksen, sillä hän tuntee kuusnollakutosen nuorat. Niistä ei todellakaan voi sanoa köydet, sen verran pieniä ne ovat. Minä koetin prämiehenä päästä vendoissa ja jiipeissä riittävän nopeasti ja sulavasti alhaalla olevan puomin ali sotkeentumatta lattialla oleviin skuuteihin ja nostimiin unohtamatta ison purjeen hallintaa. Otimme loistavan lähdön, kunnes ymmärsimme sen olleen vasta viiden minuutin paukku. Onneksi Ari katsoi taakseen minne muut jäivät ja ymmärsimme kisastartin olevan vasta runsaan neljän minuutin päästä. Toinen starttimme oli yhtä hyvä ja olimme ensimmäisellä kääntömerkillä kolmen veneen mittaisessa johdossa. Aallon Eetu ja pojat seilasivat toista 606 venettä ja varsinkin ensimmäisellä kierroksella vallitsi navakka puuskainen tuuli ja he pääsivät nousemaan huomattavasti ylemmäksi. Emme nostaneet ensimmäisellä kierroksella spinakkeria, vaan seilasimme varman päälle rikkomatta mitään. Tuulen vähennyttyä spinnuttelu sujui tyydyttävästi, jäimme kuitenkin Aalloille niilläkin jonkin verran. Kolmen kierroksen kisassa onnistuin parissa käännöksessä alittamaan puomin ja tekemään sujuvan käännöksen. Kolmantena veneenä kisassa oli pikku-H, jonka nuoret miehet hakivat vasta vene- ja pallokastuntumaa.

Rantautumisen jälkeen 606 veneet riisuttiin purjeista ja nostettiin ylös. Tämä osio sujuin tavattoman hyvin Arin antaessa osviittaa. Noston jälkeen saatoimme mennä paviljongille kahville.

MASIN VOLVON KEVÄTLAKKO

22pe 04 2016 VENEEN SIIRTOKEIKKA

Olin kauniin sään vallitessa lupautunut ystäväni Oran Masin veneen laskuavuksi ja kaveriksi siirtoon. Kyseisen aamun sarastaessa jouduin krapaamaan autoni ikkunat. Keli oli hyytävän kylmä aamuseitsemältä.

Kohtasimme Merimaskun kirkkorannassa ja jätimme toisen auton sinne. Ajelimme Ahteentakaan, missä Fingulfin kelkka oli jo kuljetusalustalla, samoin masto pitkällä kuljetustrailerilla. Näistä muodostui mielenkiintoinen kulkue kilometrin siirtomatkalle. Rannassa odotti komea nosturi, jolla veneen siirto veteen ja maston asennus sujuivat täydellisesti.

Lähdimme vesitankkaukseen naapurimökille ja siirtoon kohti Merimaskun Kirkkorantaa. Ihmettelin haahkojen suurta määrää huviloiden rannoilla. Uroshaahkat, Kalkakset, ovat haarniskapukuisten ritarien oloisia, upeita vesilintuja. Siirrossa kylmässä kymmenen sekunti metrin tuulessa kaikki sujui hyvin, kunnes Laisaaren aukolla yllättäen moottorin kierrokset tippuivat minimiin ja Volvo sammui. Koetimme starttailla sitä jonkin aikaa. Olimme selvällä selällä Onnenperän ja Pahaluodon välissä Ajolan venesataman länsipuolella. Laskimme ankkurin, minä jäin ankkurivahtiin ja käskystä starttaamaan moottoria. Masi vaihtoi polttoainesuodattimet ja tarkasti ilmasuodattimen tiiviin asennuksen sekä lisäsi polttoainetta. Muutama soitto ammattiasentajalle ja epäilykset kohdistuivat imupuolen syöttöletkun virheeseen. Pumpun kalvoa epäilivät merivartijat, jotka hälytimme apuun. Tuo rautavene lähti Nauvosta, jouduimme odottelemaan sitä jonkin aikaa.

Hinaus sujui hyvin, runsaan kuuden solmun vauhdilla. Tasaista vauhtia alkukiihdytyksen jälkeen etenimme kohti Haapalanrantaa.

Selkeän ohjeistuksen jälkeen rautavene ajoi keulan laiturin päähän ja Masi ohjasi veneensä kylkikiinnitykseen tukevaan laituriin. Köysien vaihto kädestä käteen onnistui täydellisesti, merivartiosto poistui ja niin olimme omillamme.

Vielä viimeiset yritykset löytää ilmavuoto polttoainejärjestelmästä osoitti, ettei pumpun kalvo ollut rikki. valmistelimme veneen jättämisen Haapalanrannan yhteysvenelaituriin. Taksilla ajoimme takaisin Ahteentakaan ja sieltä Masin autolla Merimaskun Kirkkorantaan.

Mielenkiintoisen päivän päätteeksi menimme syömään Naantalin Trappiin räntäsateessa. Venahtihan siinä muutaman tunnin siirtokeikka neljätoistatuntiseksi, eikä isopurje ole vieläkään paikallaan. Kummallakaan purjehtijalla ei ollut minnekään kiire ja niin ihailtavan rauhallisesti molemmat toimimme tilanteessa, jossa moottori teki kevätlakon.

ANTEEKSI TAUKO – NYT PESEE

29ti 03. - 07to 04 2016 - VIIKOT 13 JA 14

Koko viimeiset kaksi viikkoa ennen Suomeen lähtöä kuluivat Volvon käynnistysongelmien selvittelyssä. Volvo asiantuntijoiden määrä sen kun lisääntyi, enkä päässyt valmistautumaan veneen jättöön laituriin kahdeksi kuukaudeksi.

Kaiken lisäksi tuuli ja satoi joka päivä, tuuleta siinä sitten kaikki vuodevaatteet, kun kaikkina päivinä konekoppa on auki.

Viimeisenä päivänä Las Palmasissa oloni aikaan riisuimme Savannan kanssa isopurjeen ja asensimme aurinkosuojapeitteen puomin päälle.

08pe 04 2016 Lensin Suomeen Barcelonan kautta. Vaihto oli niin kiireinen, että hyvä kun minä ennätin koneeseen. Suomeen laskeuduttuani saatoin todeta, ettei yksikään laukku Las Palmasista tullut Helsinkiin. Onneksi olin päättänyt majoittautua Noran Ja Jorman koteihin viikonvaihteeksi –mustalaiselämä on siis aluillaan ja ilman kahden matkalaukun varusteita.

09la 04 2016 Eläintieteellinen Museo

TyttärenTyttäreni Helmi oli päättänyt viedä Papan Eläintieteellisen museoon. Alkuun näytti visiitti jäävän lyhyeksi, kun Helmi pelästyi luurankoja.

Otettuamme etäisyyttä kolmannesta kerroksesta tyttö ymmärsi suurten luurankojen olevan vain rankoja ja niin vietimme monta tuntia mielenkiintoisissa näyttelyissä.

10su 04 2016 Helsingin keskusta. Sunnuntai meni ajellessa Porkkalassa ja taluttaessa kivoja koiria Kaivarissa. Ullakkoasunnosta avautuivat loistavat näkymät kirkkoineen, kaikkialle Hesan keskustassa.

11ma 04 2016 Helsinki. Nora oli valmistellut autokaupan ja menimme liikkeeseen iltapäivällä ja ajoin ulos kahden kuukauden laina-autolla. Aamulla oli tullut ilmoitus Vuelingilta matkatavaroiden tulosta Lontoosta Helsinkiin. Syötyämme jätin hyvästit Helmille ja Noralle ja ajelin Raumalle.

12ti 04 2016 Rauma. Ajoitin tämän loman kahdestakin syystä huhtikuun alkuun; 1) As oy Harmaalokissa on käynnistynyt linjasaneeraus ja minun piti määrittää kaakelit kylppäriin ja vessaan. 2) Viime vuonna tulin lomalle Suomeen Juhannukseksi, enkä nähnyt ainoatakaan uroshaahkaa. Muutenkin lintumaailma oli hiljainen huonon kesän vuoksi.

Majailen Raumalla Iiriksen luona. Uusina ystävinä minulla on nyt kaksi kissaa, jotka kaikin tavoin koettavat vaikuttaa elämääni. En yritä puolustella tällä itseäni, etten ole voinut kirjoittaa blogiani. 19ti 04 2016 Rauma.

Viikon järjesteltyäni asioita pääsin viimein asian ytimeen ja kävin avomeren partaalla bongaamassa Kalkakset, siis uroshaahkat ja tein pitkän ajon lintupaikoille, 25 erilajia kirjasin muistiin. Näemmä kamera on tällä hetkellä ohittanut kiikaroinnin

Koetan parantaa kirjoitusaktiivisuuttani ja pitää teidät ajan tasalla.

TÄYSIKUU

23ke 03 2016 Muelle Deportivo, Las Palmas, Gran Canaria

Täyskuu tuottaa monelle unettomia öitä, niin minullekin täällä Kanarian saarilla. Suomessa ongelmana on joskus jopa liiallinen valo. Mentaaliin vaikuttaa tietoisuus täydestä kuusta ja sen aiheuttamasta vetovoimasta saattaa valvottaa. Täällä nousuvesialueilla vaikutus on kouriintuntuvampi. Jopa Las Palmasissa vuoroveden korkeuden vaihtelu on liki kolme metriä. Käytössä olevia mooring- köysiä joutuu säätelemään vedenkorkeuden mukaisesti neljäkin kertaa vuorokaudessa. Täyden- ja pimeän kuun aikaan vuoroveden korkeusvaihtelu on suurimmillaan. Olin seilaamassa perjantaina ja moottori oikutteli, vastahuollettu Volvo starttasi jopa omia aikojaan kesken seilauksen ja kierrosluvun vaihtelu oli suurta. Näitä miettiessäni, täydenkuun valoisuutta kummastellessani, liian kireän kiinnityksen natinoita kuunnellessani jouduin kipuamaan kannelle puoliltaöin ja löysäämään peräköyttä. Seurauksena oli kuuden tunnin kuluttua törmäys laituriin. Nyt ei täysikuu valaise aamua, mutta vähän väsyttää. Harmi, etten vaan osaa nukkua päivisin.

ANGRY BIRDS

11pe 03 2016 Gran Canaria

Tyttäreni Noran ja tyttärentyttären Helmin lomaviikko päättyi valitettavasti aikaisin tiistaiaamuna. Vihaisen lintupuiston ilot muuttuivat tarjeta ongelmiksi. Saatettuani Taksilla tytöt lentoasemalle jättivät ensimmäiset bussit minut kylmästi laiturille, vaikka kuinka juoksin perässä ja sain jopa kosketuksen siihen jälkimmäiseen. No rauhallisena miehenä asetuin penkille ja värjöttelin aamun koleudessa puoli tuntia. Kun nousin seuraavaan linikkaan tarjosin lukulaitteelle pitkänmatkan maksukorttiani. Se vilkutti punaista ja kuski kertoi, ettei siinä ole enää saldoa. Aioin maksaa visalla, muttei se käynyt maksuvälineestä. Minun piti nousta autosta, joka lähti saman tien. Menin nostamaan käteistä lentoasemalle. Siellä oli kaksi automaattia, joista ensimmäisessä oli lappu luukulla: Epäkunnossa! Toinenkaan ei antanut seteleitä (saati sitten centimoita). Varmistin noustessani taksiin, että korttimaksu on mahdollinen ja ajoin San Telmon asemalle. Halusin selvittää minne sijoittamani 100 euroa, joka poiki 150 euron matkat, oli kulunut. Kun saavuimme keskustaan taksikuskinaisen kortinlukulaite ei toiminut. Ajelimme ristiin rastiin keskustan katuja löytääksemme caja automaticon. Juuri, kun sellaisen löysimme oli lukulaite löytänyt oikean pilven ja niin onnistuin maksamaan. Onnekseni minulla ei ollut mitään kiirettä ja niin nainen ajoi minut asemalle. Sain printattuna selvityksen käyttämistäni matkoista ja uskokaa tai älkää olen istuskellut puolen vuoden aikana busseissa yli tuon 150 euron matkat.

Olen ollut siis Aktiivimatkailija enemmän linja-autossa kuin veneelläni. Iloa tuotti taas näiden Angry Birds kuvien tekeminen ja muistot mukavasta lomasta, jonka sain tarjota Helmille ja Noralle. Eniten minua lämmittävät vieläkin Helmin sanat: Mamma miksei meillä ole näin hyviä perunoita kuin papan tekemät herkulliset. Ja Helmi lisäsi vielä hetken juhlavutta kertomalla niiden olevan parhaat mitä hän on ikinä maistanut.

HELMI JA NORA

03to 03 2016, Las Palmas, G.C.

Helmi ja Nora tulivat tiistai-iltana myöhään ja totuttautuivat heti matkajännitystä purkaesssa Kanarian aikaan valvomalla yhteen. Eilinen päivä meni kaupoissa, ensin Hiperdinossa ja ilta Primarkissa. Kauan odotettu lämmin hiipi jo eilen ajoittain harteille, mutta tänään se poltti sitten jo Noran hartiat. Odotamme jännityksellä huomista päivää. Minulla on viimeinen selkäpiikkiannos ja, sitten voimme lähteä kuljeksimaan saarta. Terveesti täällä eletään, niin kuin näette alakuvasta.