PARI SEILAUSTA KOHDEN ITÄÄ JA TAKASIN

07ti 03 2017 Las Palmas - Las Palmas

Oululaiset tuttavantuttava, Maria ja Matti, olivat seilamassa Immigrantilla. Menimme12 mailia ulos itään mukavassa tasaisessa viiden metrin tuulessa ja kohtalaisessa aallokossa. Parin tunnin päästä käänsimme keulen takasin kohden Muelle Deportivoa ja tulimme samaan paikkaan, mistä lähdimme. Purjehdus sujui luonikkaasti pilvisen taivaan alla. Mutta kyllä nyt satamassa kaikilla tuntui naamoissa, että aurinkoa oli saatu yllinkyllin.

Log: 07ti 03 2017. Las Palmas G.C. Muelle Deportivo. Irt1i laiturista 1240, log 7420 / Mh 2339,3 / 1304 Seilit vedossa ja suuntana itä / 1502 Käännös takaisin log 7432 / 1708 Muelle Deportivo Log 7443 / 23Nm ja Mh 2341,2/1,9h, seilausaika 4,5h.

ke 03 2017 DELFIINISEILAUS

Las Palmas - Las Palmas. Kahden raumalaislomailuperheen miehet, Maka ja Iiro, lähtivät seilaamaan kanssani keskiviikkona. Täällä kun saaristoa ei ole, niin päämäärättömässä purjehduksessa on helppo ottaa mukava suunta tulen suhteen. Eilisestä tuuli oli kääntynyt kaakkoon ja niin seilasimme itäkoilliseen. Kahden jälkeen Immigrantin ympäröi valtaava sadan delfiinin parvi. Niitä oli laajalla alalla hyvällä kala-apajalla. Samaan aikaan, alun kuuden-seitsemän sekuntimetrin, tuuli tilttasi ennen kolmea ja koneistimme vielä hetken kohden itäistä horisonttia.

Valmistin bocadillokset kahdelle ja niitä nautiskellessa katselimme pienempää delfiiniparvea ja seurasimme ulompana kohden koillista purjehtivaa ruotsalaista kaksimastoalus Falkenia, joka irtautui samanaikaisesti kanssamme Muelle Deportivon satamasta. Itäinen tuuli oli tuonut Afrikasta calima-pölyä ja nostanut osin merisumua saaren ylle ja vuoret piirtyivät eriasteisina harmaan sävyinä Catedral de Santa Anan taakse. En läpäissyt selvästikään Kanarian historiantenttiä, mm. Kanarian saaret sodissa jäi vastaamatta. No, Restaurante Hereñossa nautitun palkkiolounaan aikana sovimme kohtaavamme uudelleen koko porukalla ja näin minulla on hetki aikaa parsia tietämystäni. Ensi alkuun selvitin, että Gran Canarialla asuu viiden vuoden takaisten tietojen mukaan 850 tuhatta asukasta ja Las Palmasissa 381 tuhatta.

Log: 08ke 03 2017. Las Palmas G.C. Muelle Deportivo. Irti laiturista 1234, log 7443 / Mh 2341,2 / 1305 aallonmurtajan jälkeen seilit vedossa ja suuntana itä / 1415 sadan delfiinin parvi laajalla alalla/ 1445 pieni delfiiniparvi, moottori päälle tuulen kaikottua, bocadillokset / 1515 Käännös takaisin log 7452 28 10,236N / 015 15,76W / 1650 Seilausta / 1735 Muelle Deportivo Log 7462 / 19Nm ja Mh 2344,2/3,0h, seilausaika 5h.

PYTY VAHETUS JA ULKOHUUS

22ke 02 2017 Las Palmas sy Immigrant NS

Ny ei tulekka annoskuvi vaa jatketa noitte nautittuje ruakkitte matka ulosMailmaha. Jabscom bump alko pränät pitkä jatkunen gäytö jälkke. Selviti mitä ramontsari tai uus pump maksava. Tarjosivak kokos systemi 180 euro hinttaha, vaan 30 eke hintavamp ko pump. Sanova viäl, ett se on gevi vahetta, muutam klemmar vaa ja siins ses sitt o istuntto vaill. Kävin guiteski läpitten gaik letku ja ureakive liuotelles meniki eilnem bäew. Tänäpe sit oliki jo olo, ett niska pakotta - oli näättäk nukkun koko yä samas asenos. Ps. nyp passa huanomp vattastengin dulls seilamaha Immigrantill, ko alokses o UlkHuuski.

SAGRADA ARUCAS - IGLESIA DE SAN JUAN PAUTISTA

03pe 02 2017 ARUCAS -IGLESIA DE SAN JUAN PAUTISTA

Olen säästänyt Arucasin kirkkoon ja kehuttuun kaupunkiin tutustumista nämä vuodet, jotka olen oleillut Gran Canarialla. Nyt viime viikon perjantaina hyppäsin 10:10 Las Palmasin San Telmossa bussiin numero 210. Reitti kulki pohjoista rantaa, jolla oli upeita tyrskyjä. Arucas sijaitsee vain 16 kilometrin päässä Las Palmasista, mutta matka kesti kuitenkin 42 minuuttia. Ensinäkemältä Iglesia de San Juan Pautista näytti upealta. Ihmettelin miksi hälytyskellot kuitenkin kilkahtivat.

Tämä uusgoottinen kirkko on sisältä rakenteellisen selkeä kolmilaivainen holvikirkko. 132 kyntiläinen takorautakruunu teki vaikutuksen. Kirkon pääalttari oli selkeä.

Sivualttarit olivat eriaikaisia ja varsinkin kultahohtoineen pikkualttari oli ahkerassa käytössä. Sisällä kirkossa oli todella harras tunnelma, emmekä mekään tutustujat rikkoneet rauhaa.

Iglesia on rakennettu keskelle kaupunkia. Keskeiset kadut ovat pitkälle turistirysiä, sillä niin tunnettu Arucas ja sen kirkko ovat.

Kirkkoaukealle näin miellyttävän näyn, kun isä luki tyttärelleen kirjasta kaupungin historiaa ja rakennetta. Molemmat olivat hartaina liki pyhiinvaeltajan oloisia.

Toinenkin tapahtuma lämmitti mieltäni, kun kaksi maalaria suti vihreää väriä rapattuun seinään kirkon ollessa taustalla. Hyvin olivat pojat henkilönosturinsa tööjänneet jyrkälle kadulle. En tohtinut mennä kysymän, ettei vaan maali ole lateksia. AmmattiMinä on näemmä vielä valppaana, muttei kuitenkaan pakota minua vastuuseen.

Olin vailla karttaa ja esiteitä lähtenyt satunnaisena matkailijana kiertämään Arucasia. Näin teen ensivierailuilla kun haluan saada aidon aistimuksen. Aikani katuja vaellettuani ja noustuani jo monta jyrkkää katua näin mielenkiintoisen kyltin ja seuraavassa risteyksessä näin korkealla olevan näköalapaikan. Ja niin seurasin Montaña de Arucas kylttejä. Päätin kiivetä sille.

Kaupunkikulttuurin tutustuminen muuttui luontoretkeksi, kun kuulin marjaisesta pensaasta linnun sirkutusta. Vartin verran tähystin ääntä kohti ja nauhoitin pätkiä laulusta. Vihdoin lintu tuli hetkeksi pensaan sisältä ulkokehälle. Todellakin vain hetkeksi, mutta sain otettua kuvan siitä. Seuraavat kymmenen minuuttia eivät enää tuottaneet linnun kuvaamisen suhteen tulosta, enkä saanut selvää sen selkäkuvioinnista.

Tuota linnun seurantaa haittasi vähän suurikokoinen värikäs Ritariperhosen sukulainen, joka lenteli alhaalla rotkossa.

Seuraavaksi ihailin kaktuksen hedelmiä. Olen niitä ostanutkin kuorittuna ja Savannan niistä valmistamaa mehua nauttinut. Tällä on kokonaistervehdyttävä vaikutus, se uusii verta ja sen aineet puhdistavat suolistoa. Varsinkin berroksesta, vesikrassista, valmistettu mehu sisältää rautaa ja auttaa anemiaan.

Olin käyttänyt runsaasti aikaani tuohon luonto-osioon ja kun katsahdin ylös ja näin tien kiertävän tuota kaksisataa metriä korkeaa mäkeä, niin emmin jo hetken tuossa helteessä - menenkö vai enkö? Tuona hetkenä pakitti taksi yksityistalon pihasta melkein jaloilleni. Kysyin hämmentyneeltä naiskuskilta antaisiko hän kyydin ylös ja niin kiersinkin auton penkillä näköalapaikalle. Näkymät olivat kaikkiin suuntiin hienot. Valo vaan oli vähän haasteellinen. Teneriffan Teide näkyi lännessä ja Las Palmas idässä. Päähuomion vei kuitenkin tuo kirkko. Vilkas autoliikenne pikitiettä kirkon takana haittasi tuota idylliä. Koetin miettiä tuota aikaa sata vuotta sitten, kun ei ollut kuin kärrypolkuja.

Lähdin vaeltamaan alas pitkin asfalttia ja taas tuli uskonpuute mäen kiertämisessä. Löysin poluntapaisen, tai siis paikan, josta joku muukin oli oikaissut. Samalla ihailin idänpuoleista näkymää Canterasiin ja Isletaan.

Yksinkertaisuudessaan suunnitelmani tuntui hyvältä, kunnes sora jalkojeni alla antoi peräksi ja niin tulin viisi metriä jyrkkää rinnettä alas pölyn seassa. Totesin kylmästi, ettei käynyt kuinkaan, kunnes totesin jalanpohjassani tiukkaa pistävää kipua.….

.. jouduin hakemaan tasaista paikkaa, johon saatoin istahtaa. Joka askeleella kipu kasvoi. Kengän jalasta otto oli tuskaa. Kengänpohjassa näin kaktuksen ansapiikin ja saatoin löytää katkenneen piikin jalanpohjasta pilkistämässä. Koetin poistaa sen, mutteivat kynteni kyenneet siihen, joten minun oli pistettävä ei vaelluskenkäni takasin jalkaani. Kipu helpottui pikkuhiljaa ennen kuin olin alhaalla kaupungissa ostamassa pinsettejä. Kaktuksen piikki oli painunut sisälle, enkä enää tavoittanut sitä. Kipu helpotti pikkuhiljaa, enkä enää tunne sitä.

Nyt tehtyäni todellisen tutustumiskierroksen kaupunkiin ja luontoon kävin paikallisessa turistitoimistossa. Hain materiaalia selvittääkseni kaupungin syntyhistoriaa ja taustoja kirkon rakentamiseen. Yritin löytää kaupunkihistoriallisesti varsin ristiriitaiseksi muodostuneen mielikuvan selkeyttämiseksi. Varsinkin Iglesian suunnittelusta ja rakennusvaiheista halusin päästä selvyyteen. Ja aukesihan se sitten osittain pikkuhiljaa. Aiemmin Arehucasina tunnettu kylä tuhoutui tulipalossa vuonna 1478. Kaupunkioikeudet Arucas sai 1800-luvulla.

Ja nyt tämä suuri Iglesia ja oma mielipiteeni siitä: Sen on suunnitellut arkkitehti Manuel Vega i Marsh (1871-1931), joka on ollut itsensä Antoni Gaudin oppilaana. Oppaassa sanotaan, että kirkon uudelleenrakentaminen aloitettiin 1909. Millainen kirkko täällä paikalla oli aiemmin? siitä ei ole mitään mainintaa esitteissä, enkä löytänyt netistäkään tietoa siitä. Kirkko valmistui 1917, vaikkakin viimeiset kivet muurattiin vasta 1977. Gaudin Sagrada Familiaa aloitettiin rakentaa 1883, eikä se ole vieläkään täysin valmis. Tämä Igelsia saatettiin valmiiksi sentään 70 vuodessa. Muitakin yhteneväisyyksiä Iglesiasta löytyy verrattuna esikuvaan, Barcelonan suurimpaan nähtävyyteen, ennen kaikkea näiden kirkkojen suuressa detaljiigassa. Kuitenkin mietin tuota ajankohtaa 1900-luvun alussa, jolloin arkkitehti Manuel Vega i Marsh on Iglesian suunnitellut.

Otin vertailukohdaksi suomalaisia kirkkoja samalta ajalta. Suuresti ihailemani ja lanseeramani nuivuus sai lisää pontta, kun tarkastelin noita vuosisadan alussa rakennettuja Suomen kirkkoja. Lars Sonckin suurenmoiset kansallisromanttista tyylisuuntaa edustavat temppelit ja toisaalta myös yksinkertaisen selkeät hirsirakenteiset salvoskirkot ovat uskollisia materiaalille ja täyttävät täydellisesti myös yhden arkkitehtuurin teorian tärkeimmistä tavoitteista - Rakennuksen pitää elää ajassa.

Mielenkiintoiseksi osoittautui myös kahden arkkitehdin saman ikäisyys. Mietin iällisiä vaikutteita näiden kirkkojen suunnittelussa. Manuel Vega i Marsh on syntynyt 1871 ja Lars Sonck 1870. Yläkuvassa oleva Mikaelinkirkon suunnittelukilpailun Sonck voitti 23 vuotiaana 1894 ja näin lähtökohta on selvästi vanhempi, mutta lopputulos on tuore. Kävin opiskeluaikanani useasti Tampereen Tuomiokirkossa, jonka muistikuva väijyi mielessäni katsellessani Arucasin kirkkoa. Kotimaisessa verrokissa ajalle tyypillinen selkeys toteutuu loistavasti, kun sen sijaan Iglesia vie ajantajun pari sataa vuotta pieleen. Arucasin kirkko tuo mieleeni nykyaikaisen tietokonesuunnittelun, jossa yksityiskohtien lisääminen suunnitelmaan on vahingollisen helppoa. Onko tässä Manuel Vega i March kopioinut tietoisesti Sagrada Familia Temppelin keskelle Arucasin kylää? Nimesinkin tämän Iglesian Sagrada Arucasiksi.

Ps. Älkää polttako päreitänne, tämä on minun näkemykseni tästä kirkosta. Haluan kiittää jo edesmennyttä yliarkkitehti Seppo Rihlamata hänen sytyttämästä kiinnostuksesta kirkkoihin ja arkkitehtuurin teorioihin. Niihin hän luotsasi meitä opiskelijoita useilla ansiokkailla ekskursioilla ja luennoilla. Tuolloin otettu kuvapankki on valitettavasti Raumalla varastoituna, joten jouduin lainaamaan netistä suomalaisten kirkkojen kuvat.

TUNNISTA SATA LINTUA - HARVINAINEN LINTU-PINNA

Birdlife Suomi haastoi Suomen kansan tunnistamaan sata lintua vuoden aikana. Minulle osui eilen, keskiviikkona 25.1.2017, harvinainen Lintu-pinna täällä Gran Canarialla, kun näin Swan 57 veneen, jolla Hjallis Harkimo oli saapunut aamuyhdeksältä Las Palmasiin. Hjalliksen kipparoima Lintu oli seilannut Caribialta 23 vuorokaudessa julkkisporukalla yli Atlantin.

NAVEGANDO POR LAS ISLAS CANARIAS / Route 6

27su 11 2016 Santa Cruz de Tenerife – Las Palmas Gran Canaria.

Rauhallisen yön jälkeen kippari kävimme suihkuissa ja nautimme aamupalan. Olimme eilen hoitaneet satamamaksun (17,27€), joten pääsimme lähtemään vapaasti. Jouduimme kuitenkin tekemään tuloksemattoman leparin hakukierroksen satama-altaassa ja vasta sen jälkeen ajoimme ulos satamasta. Tuulta oli mukavasti vaikka se kääntyi oletuksen mukaisesti pohjoiseen päästyämme Gran Canarian alkavaan tuuliputkeen. Otimme spinnunpuomin pois kääntyessämme koilliseen. Pienensimme rullapurjeen 2s genoaksi, vauhti pysyi hyvänä 6 kn, vaikka aallokko puskikin vastaan. Ennen pimeän tuloa rullasimme keulapurjeen sisään ja otimme ison alas Isletan jälkeen, aallokko oli kasvanut melkoiseksi, niin kuin se aina tekee tässä törmätessään Gran Canarian pohjoiskärkeen, Isletan rantaan. Kerroin Timolle, kuinka tullessani ensimmäisen kerran Las Palmasiin sekosi plotteri, kun ylitimme voimakkaat merikaapelit, ja satamaa tuntui jatkuvan pimeydessä äärettömän pitkälle. Silloin sain edellä ajavalta Heikiltä opastusta, jonka tarpeessa todellakin olin. Nyt vierasvenesatamaan ajo oli kuin lapsen leikkiä vaikka Fred Olssen yllättikin ajamalla ohitsemme sisäpuolelta. Olimme onneksi ajaneet ankkurissa olevan rahtilaivan suojaan. Ripustimme jäljellä olevat leparit paapuurin laidalle ajaessamme reseptionin laituriin. Oululaiset, Anjakset, olivat vastaanottokomiteana laiturilla. Kylkikiinnitykseen ajaessani, todella pieneen väliin, saimme virheellisesti vain keulaköyden kiinni ja tuulenpuuska käänsi perän ulos. Laitureiden välinen vapaa matka on metrin verran pidempi kuin Immigrantin mitta. Muutamalla eteen otolla ja pakituksella sain käännettyä Immigrantin hallitusti muiden ihmetellessä manööveriä, auttoihan tuuli siinä vähän. Naapuriveneiden kipparit seurasivat silmä tiukkana tapahtumaa ja varsinkin pitkäkölisen veneen omistaja ei uskonut tapahtumaa todeksi. Joimme rommitotit rantautumisen onnistumisen kunniaksi ja söimme vastaanottokomitean tuomat nisuset. Totesimme Timon kanssa, että oli harmi, ettei Jorma olut tätä hyvää selauspäivää mukana. Jormalle kertyi seilausmaileja 125 ja Timolle 217 nM. Kiitos pojille mukavasta seilauksesta. Immigrant ei ollut kaikkein siisteimmillään pitkän telakoitumisjakson jälkeen ja meillä sitä ohjelmaa riitti....

Loki: 27su 11 2016, 0950 Santa Cruz de Tenerife, Log 3764, Mh 2338,4. Iso ylös satama-altaassa ja rulla auki aallonmurtajan jälkeen. Spinnunpuomi öljynrorauslautalla ja harakkaa. Rulla sisään ensimmäiseen merkkiin. 1345 puomi pois, käännös SE>NE, rulla 3s genuaksi, tuulta 9m/s. 1825 rulla sisään ja iso alas Isletan jälkeen. 1928 Las Palmas G.C. Reseption Log 7420 / 56Nm. Mh 2339,3/0,9h. NAVEGANDO POR LAS ISLAS CANARIAS, Pasito Blanco, Puerto de Mogán, San Sebastian de la Gomera, San Miguel de la Tenerife, Santa Cruz de Tenerife y Las Palmas de Gran Canari, matka kaikkiaan 217 nM

NAVEGANDO POR LAS ISLAS CANARIAS / Route 5

26la 11 2016 Jorman lähtö. Seilaus San Miguel – Santa Cruz de Tenerife

Perjantaipäivä meni autoillessa kaksikin kertaa Los Americasiin. Päivällä haimme tuulen suojaista auringonottopaikkaa, tuloksettomasti. Illalla söimme Los Americasin parhaassa paikassa, Las Rosas, GOMERO 1. Se on todellakin paikalliskulttuurinen ruokapaikka, jossa asiakkaita riittää ja tapahtuu. Me kaikki suosittelemme sitä herkullisen mukavana, äänimaailmaltaan koettavana.

Lauantaina heitimme ensimmäisen lähtijän lentokentälle 0930. Olimme juonineet niin, että Jorma lähti Teneriffalta, jottemme joutuneet puskemaan otsa rypyssä Gran Canarialle ja näin meille jäi enemmän aikaa kolmannenkin saaren tutustumiseen. Aamu oli paikoin tummanpuhuva.

Samanaikaisesti, kun Jorman kone nousi läheiseltä kentältä, irtauduimme San Miguelin laiturista. Olimme joutuneet jonottamaan satamamaksun (a´17,24€) suorittamisessa puolisen tuntia. Tämä osuus reitistä on perinteisesti koneajoa vastaiseen ja kuuden tunnin ajon jälkeen saamme paremman suunnan seilataksemme Gran Canarian pohjoiskärkeen. Timon ohjatessa tein tutkimusretken vuotokohdan selvittämiseksi. Kävin mielessäni läpi kaikki toimet, joita olin tehnyt telakitumisen aikana. Silloin muistin korkin poiston sitlooran poistoputkesta ja sen sulkuventtiilin notkistamisen. Kömmin pistopunkkaan ja koetin kädellä venttiilin juurta. Se ja pohja perään päin olivat kuivat, mutta jostain ruiskahteli vettä kämmenselälle. Kohdistin sen äänenvaimentimen päätyyn. kuvattuani kohdan saatoin tyytyväisenä tarjota Timolle kello kahdentoista oluet vuotokohdan löytymisen kunniaksi. Tuli säästöä, kun tuo osui juuri lakisääteiseen puolenpäivän aikaan. Saimme hyvän paikan tutussa ponttonissa. Söimme veneellä, emmekä lähteneet tutustumaan Santa Cruzin kaupunkiin, sen verran on tämä kolmen miehen matkailu väsyttänyt.

Loki 26la 11 2016: 1137 San Miguel de Tenerife, irti laiturista, Log 7328, Mh 2331,8. 1147 leparin haun jälkeen ulos aallonmurtajasta. 1200 cervezas onnistuneen tutkimuksen paljastettua vuodon syyksi äänenvaimentimessa olevaksi reiäksi. Vaihtelevaa tuulta vastaiseen osittain tuuliputkessa. 1740 Santa Cruz de Tenerife, Log 7364 / 36nM. Mh 2338,4 / 6,6h, satamamaksu 17,24 €.

NAVEGANDO POR LAS ISLAS CANARIAS / Route 4

24to 11 2016 San Sebastian de la Gomera – San Miguel de Tenerife

Torstaiaamulla aamupalan ja suihkujen jälkeen veneen varustelua lähtökuntoon. kippari kävi maksamassa satamamaksun kahdelta vuokaudelta 8(á 22,08€) ja tarkastamassa vuokra-auton avaimen löytyneen. Tyttö totesi kaiken olevan kunnossa ja niin sain synninpäästön väistötilanteessa sivupeiliin tulleesta pienestä naarmuuntumisesta. Irtautuminen sormiponttonista sujui hyvin, eikä vierellä ollut laskuluiska tuottanut suurempia murheita. Aallonmurtajan jälkeen nostimme isopurjeen toppiin ja avasimme rullajenuaa kakkoseksi. Nyt kaverini saivat ruorituntumaa seilauksesta Immigrantilla. Hellän käden, kolmisormi kosketusta siinä tarvitaan ja se tuntui melkein löytyvän molemmilta. Teide oli koko päivän näkyvissä ja hallitsi horisonttia. Molemmissa päissä delfiiniparvet tulivat tervehtimään Immigrantia.

Tuuli vaihteli odotuksen mukaisesti, kun tulimme Teneriffan rannan tuntumaan tuuliputkeen, samalla aallot kasvoivat mitassaan, mutta ne olivat mielenkiintoisia ja hyvin ajettavia. Teneriffan eteläkärjessä oli tyven alue ja otimme etuseilin sisään ja käynnistimme Volvon. Menimme vastaiseen viimeiset kymmenen mailia moottori isopurjeen apuna. Laskimme isopurjeen pari mailia ennen satamaan ajoa. Leparit pistimme ajettuamme sinänsä kapeasta aukosta sisään san Miguelin satamaan. Huudeltuani VHFään saimme ohjauksen sormiponttonipaikkaan C-laiturissa kello ollessa 1630. Laitureilla ei ollut vettä, joten jouduimme tyytymään vain rantautumisrommien nautiskeluun veneenpesun asemasta. Suihkujen jälkeen koetimme löytää kunnollisen ravintolan San Miguelin turistikylästä. Ei onnistunut.

Loki: 24to 11 2016. 1132 San Sebastian, log 7300Nm, Mh 2329,1. 1140 Iso täytenä, rulla 70%. Delfiint. 1400 etuseili sisään, moottori päälle 7314. Iso alas 2Nm ennen San Miguelia. Delfiinit. 1630 San Miguel de Tenerife, log 7328/28nM. Mh 2331,8 /2,7h