GOMERALLE JA CARAJONAY

24su 01 2016 Las Palmas G. C. – San Sebastian de la Gomera.

Pidimme lauantaipäivän tuulta ja sunnuntaina käytyämme Paparazzissa, Canterasin rannalla, syömässä hyvät risotot päätimme lähteä kohti Gomeraa vaikka pimeä olikin jo tullut. Tunnen molemmat satamat riittävän hyvin ja selviydyn niistä pimeälläkin.Tyylikkään irtautumisen jälkeen ajoimme moottorilla pitkän aikaa ja Las Palmasin satama tuntui jälleen tavattoman pitkältä. Iiro otti ensimmäisen vahtivuoron Le Comble &Smithin hoitaessa ohjailun. Gran Canarian pohjoiskärjessä oli sen verran tuulta, että avasimme rullapurjeen ja nautimme Canterasin rannan valoista. Kun vauhti putosi alle kahden solmun aloimme koneistaa. 25ma 01 2016 Kolmelta tuulta oli riittävästi, 5 m/s, ja avasin vuorollani keulapurjeen. Nautimme auringon nousu kahvit 0815 ja katselimme, kun Teiden huippu sai ensimmäiset auringon säteet. Teidehän hallitsee tätä seilausta. Akkujen jännitetila on vaihdellut ja kymmeneltä jouduimme toisen kerran turvautumaan moottorilataukseen, hyvää vauhtia potkurikin antoi tälle meidän sadan mailin taipaleelle. Olen uusinut akut vuonna 2010 ja ne ovat olleet kovalla rasituksella tällä AinaVapaaSeilauskella. Olen siis varautunut ostamaan uudet, neljä akkua ja niin teen kun pääsen Las Palmasiin. Puoli viideltä iltapäivällä ajoimme San Sebastianin satamaan, eikä laivaliikenteestä ollut haittaa. Saimme hyvän paikan C-laiturin loppupäästä (C-36). Yhtä vaille sata mailia olimme seilanneet (ja koneistaneet) 19 tunnissa Gran Canarialta Gomeralle. Suihkujen jälkeen saapumisoluet. Suolanpoistopesu jäi huomiseen. Itsemme kävimme sentään huolehtimassa suihkuissa.

24su012016 2130 Las Palmas, log 6929, Mh 2256,5 / 25ma012016 0000 Iiro vahtiin / 0200 Kalle vahtiin, log 6952 / 0245 etuseili auki / 0515 Iiro vahtiin / 0735 Kalle vahtiin / 0815 aamukahvit auringonnousun kunniaksi / 1005 moottori päälle, akkujännite alhainen / seilausta / 1630 San Sebastian de la Gomera Log 7028/99nM, Mh 2276,6/ 20,1h

26ti 01 2016 San Sebastian, Gomera ja Carajonay. Vuokrasimme auton ja saimme saman harmaan Seat Clion, jonka jalkatilaa Satu kasvatti huomattavasti viisi viikkoa sitten jarruttaessaan vuoristopoluilla. Ajoimme tuttua reittiä aamukahville Playa Santiacoon ja sieltä ylös maailmanperintöalueelle, Carajonayn kansallispuistoon. Saimme yksityiselokuvanäytöksen englannin kielellä. Vierailukeskuksen puutarha oli entistä kukkeammassa tilassa, tosin näkyvyys ympäristöön oli sumea. Automme Ibizan polttoainemittari oli jo hetken aikaa varoitellut ja näyttänyt varatankkia, pääsimme kuitenkin Vallehermoson huoltoasemalle ja ostimme kolmekymmentä litraa polttoainetta ja nyt mittari näytti kahdeksannes vaille täyttä. Huono systeemi tämä neljännestankin jättö. Vallehermoso on luonnonrakenteeltaan paikka, jonne voisin asettua asumaan jyrkän kivipahdan juurelle – ei minnekään. Jatkoimme matkaa, HippikaupunkiValle Gran Rayhin, syödäksemme uskomattoman hyvät pizzat, Tietenkin Se pitseria oli kiinni ja naapurissa oli todella suolaista pitsaa. Ehkä se johtui lisäätoivomuksestani, con ajo. En halua valkosipulisuolaa lisänä. Paluumatkalla vuoden 2012 metsäpaloalue näkyi nyt iltavalaistuksessa melko havahduttavana, viidennes kansallispuistosta oli palanut. Muutaman kuvaus- ja jaloittelupaussin jälkeen olimme yhdeksältä takaisin San Sebastianissa. Kaupan eteen taskupaikoitus ei aivan onnistunut, mutta saimme kuitenkin olutta ja muita tarveaineita.

Carajonayn kansallispuisto on päässyt maailmanperintölistalle vuonna 1986. Se on todella näkemisen arvoinen kohde. Jos en sitä nyt hehkuttanut tässä kirjoituksessa riittävästi, niin se johtuu siitä, että olen käynyt siellä ja kirjoittanut siitä niin useasti. Sirkka ja Iiro olivat annista täysin mykistyneitä!