HETKEKSI TAKSE JÄÄ GRAN CANARIA

NAVEGANDO POR LAS ISLAS CANARIAS NOWIEMBRE 2017 CON DON MASI

20ma 11 2017 Ystäväni Oran Masi oli seuraamassa Atlantic Rally for Cruisersin lähdön kanssani Las Palmasissa ja nyt olimme toteuttamassa suunnitelmaamme siirtää Immigrant NS pitkän kaavan mukaisesti takaisin täkäläiseen kotisatamaan, Las Palmasiin. Siis ensin bussilla veneelle Puerto de Mogániin. Illalliseksi nautimme suosikkiravintola Fragatassa maukkaat grillatut tonnikalapihvit runsaalla valkosipulilla. Maanantaina pesimme veneen, asensimme uuden spinnun fallin ja kävimme Hiperdinossa pungraamassa veneen viikon purjehdusta varten. Tällä ostosreissulla 77-vuotias lisägastitarjokas putosi pois vauhdista. Iltapäivä meni odotellessa illan lähtöä, kunnes kahdeksalta muistin luvanneeni lähettää CVni pyytäneelle viranomaiselle. Yhdeksältä Volvo pörähti käyntiin ja irtauduimme Puerto de Mogánin laiturista 2118. Tuulta ei olut alkuunkaan, joten jouduimme koneistamaan. Ennen yhtätoista nostimme isopurjeen moottorin tueksi ja 2320 avasimme rullapurjeen ja sammutimme Volvon. Nukuimme vuorotellen parin tunnin vahteja. Jo kahdelta jouduimme käynnistämään moottorin automaattiohjuksen syötyä akkukapasiteetin ja tuulen vähetessä taas olemattomaksi. Puoli viideltä havaitsin rahtilaivan, joka kulki keulamme editse. Näin jopa yövahdin kävelevän laivan komentosillalla, olimme siis melko lähellä, mutta aluksessa oli siis vahti hereillä. Aamutuuli heräsi auringon myötä seitsemältä ja pääsimme seilaamaan kunnolla, jopa kahdeksan solmun vauhtia avotuulessa. Puolta tuntia ennen aallonmurtajaa ilmoitin saapumisestamme VHF-kanavalla 12 Gomeran satamaan ja kanavalla 9 Marina Gomeralle. Jouduimme kuitenkin kiinnittymään huoltoaseman laituriin viideksi minuutiksi, kunnes marinero viittoili meidät C-laituriin. Pakitimme tyynessä säässä laituriin. Olimme käyttäneet 71 mailin matkaan Gran Canarian Puerto de Mogánista La Gomeran San Sebastianiin 14,5 tuntia, josta moottori oli ollut päällä 8,3 tuntia.

HELMI JA NORA SEITSENKYMPPISILLÄ

28.10.1947 KLEE

Korrelan gylähä Järvelän dilall synnys Saarise Esterill ja Erkill lokakuu lopull vuan 1947 toiseks lapseks, potra poik, jokas sai nimeks Kalle. Pualendoist vuaden guluttu tul kolmas laps, poik sai nime Pekka. Tämä piänimmäine ristis Sirkan Tiiks ja velipoja Kleeks. Semsin mes sit olep perhepiiris kulken vähemmä tai enemmä. Pekast tul tiätenki Pee ja myähemmi PeeVeli.

Tua alkukirjostus tulk ko Tii lähet mnuull Juhlan gunjaks mnuust kuvan guudengymne yhdeksä vuaden dakka. Saariste perhepotret o PeeVeli syndymä jälkeselt vuadelt.

28.10.2017 KippariKalle POPEYE Popi 70v.

Kyll mnääk käskin gaikki sukulaissi ja ystvi tleema Kanariasaarell juhlimas seitten gympissi. Puerto de Mogánihin dliiva vaa tytär ja tytrendytär Helmi. Saarell ol onneks jo Savannah, jote lähipiiris juattin guahuvi ja mahduttin gaikk ihas sopusast Immigranttihi.

Syndymbäew osus lauandaill ja keli ol kerrasas juhlav. Lämppö riit ja Nora sai houkutelttu Savannahinki rannall. Mnää en ol siin viäl onnistun. Senegalilaise eivä tarvit lissä väri hipiäll ja muutenki hänk kaippa viileä tuult hyväilemä iho.

Mes sai Noran gans kaikes rauhas prohdat, muistell Nora lapsudeaikasis seilauksi ja huilaill sikkoho illa varall. Helmill ja Savannahill ova ain leiki sujunuk kiälmuurist riippumaat.

Tälk kertta aartteitte etsint ol miälekäst kahdengymne viide asteises vedes. Poseraukse Helmi ot pyytämät ko mnää heit kuvasi, flik o selvä malliainest.

Ja kyll niit aarttei sit kerryski. Aluks ol kiviäki, mut ne palasiva takasi merehe simpikoitten däyttäes ämpri.

Juhlaillalline nautitti Puerto de Mogánis mnuu suasikRestaurant Frafgatas, pitkän gaava mukka. CavaSangrial alotetti, syätti hyväp pihvi, Helmill osus vähä olematon hampurilaine. Jälkpalaks jäätelö ja buddingi. Mnää oti sinetiks ruam bääll tutu Rommitoti, jonk mnuu ystvän Sharik ossa jo valmista reseptik kyselemät. Nyk kon de lasket noit glasei, ni koettakka ymmärttä, et suurin osa o vesiklasei.

Koht aamust seuravanam bäevän me täydensi aallomurtajas seinäs oleva maalaukse uudell, kuudenell vuasluvull, 2009 ja 10 ova mnuu VuarotteluVapaaSeilaukselt. Samalls siin tliivas sinn nua nimekki KippariKalle*Popeye*Popi, viimne o Savannahi antam lyhenne tost pinatisyäjäst.

30ma 10 2017. Helmin ensiSeilaus.

Me lähdi maanada aamullk kattoma delfinei. Ajatus ol seilat laiskan durvallisest etuseilill tunt ulos ja toinen dakasi. Rullapurje suaja vaa muutt meijäs suunitelman, gos se eis suastun tleema millä, ei voimallakka, alas. Myähemmis seilaukse jälkkes suastutlis suaja alas ja ymmärsi, ett suala ja Afrika hiakkapöly oliva muuttan gevlari raut´tangoks. Näi mes seilasi isopurjell hyvä vauhti. Tuult rannan duntumast ulospäi riit toks tunniks, sit se men vähäseks.

Delfinei me ei nähty, kylläki liitäjälinnui. Kymne merimaili Atlannill tul Helmi värväyskirihi. Täytyki laski mink verra Norall noit mailei o. Olttiha mek kaikek kesä perhepurjehduksill. Viiko aikan me kävik kolme ottese Las Palmasi ostosparatiseis matkailijoin ja viimsell kerrall Nora sai kasvohoido Savannahi uudes Estetica Center Aires. Kaikk me totesin go ajettin geskviikkon lentoasemall, et vähäs se jäi tämä loma lyhkäseks. Kaike aikka ol ohjelma ja viikost vei välilaskuyä Barcelonas melkken go yhdem bäevä. No Helmi näks siäll ihailemans Sagrada Familia.

Popi 70v. kiittä Helmi, Nora ja Savannahi luanikkaist juhlpäivist ja totea lopuks, ett ihan givalt tuntup pistä toho nimem berähän dua 70v. Olen gaiketskis sen verra hyväs höyskäs ja elämä viäl edes vaikkei tukka olekkan dakan (eis se ol muatti enä). Saludos ja Kiitos viäl kaikill muistamisest. Popi 70v.

MINI TRANSAT PIT STOP EN LAS PALMAS

13pe 10 2017 Las Palmas Gran Canaria Muelle Vela

Eilen GuaGua numero 17 ajaessa Vela-sataman ohi havaitsin, että suuri joukko Mini Transat veneitä oli saapunut Las Palmasiin. Lippulinna oli melkoinen ja tänään mennessäni paikalle veneitä oli yhä enemmän. MiniTransat kisaan osallistuu 6,5 metrisiä veneitä kaikkiaan 109. Startti oli sunnuntaina 1. lokakuuta Biscayan pohjukasta La Rochellesta. Ensimmäinen yksinpurjehtija pienpursineen on saapunut SeisakkiSatamaan, Las Palmasiin jo 10.10.2017. Täältä seilaus jatkuu Le Martiniquen Le Marin poukamaan.

Suurin osa purjehtijoista on ranskalasia ja mukana on myös seitsemän naispurjehtijaa. Entistä paremmin ymmärrän ranskalaisten viehtymyksen valtameripurjehdukseen kun seurasin satamamanööverien surkeita suorituksia. Tosin en voi moittia vain seiloreita, sillä näissä veneissä ei ole moottoreita ja marinerot eivät hallinneet tilanteita alkuunkaan saattaessaan pursia laituriin. Luonnollisesti yksinpurjehtijat olivat väsyneitä ja sitä suurempi vastuu on satamaorganisaatiolla. Huono homma, että videomateriaali vie niin paljon tilaa, etten voi pistää liitteeksi. Kunnollista kisatunnelmaa PitStop satamassa oli ja kaikki tuntuivat hyväkuntoisilta, mutta nythän vasta alkaakin varsinainen ValtaMeriSelaus yli Atlantin.

KADOTETUT MERIJALAT

Heinäkuun loppu 2017 Las Palmas de Gran Canaria

Pitkästä aikaa saimme aikaa lähteä veneellä ulos Muelle Deportivosta. Ajoimme läheiseen (alle mailin matka) Alcavanerasin lahdelle ankkuriin helteisessä säässä. Ensimmäisen kerran laskin ankkuriliinaa liian vähän eikä koukku pitänyt meitä paikollaan. Saimme kuitenkin nautittua aamupalan kera herkullisten bocadillosten. Uusi ankkuroituminen onnistui ja saatoimme rentoutua ja miettiä tulevaa Suomen reissua. Kahden jälkeen valmistelimme seilaukselle irtautumista. Isopurjehan ei ole ollut ylhäällä sitten maaliskuun, joten nostin sen ollessamme vielä ankkurissa. Hyvästä hauistreenistä tuo kävi, mutta nousi se kuitenkin ylös melkein hengästymättä. Koukku nousi pohjasta vaivattomasti, Immigrant kääntyi itsekseen myötäiseen, minne olimmekin menossa ja kaikki näytti sujuvan kuin olin suunnitellutkin, siis entiseen malliin. Olin liian tohkeissani, valmistelin etupurjeen avaamista. Huomioni ollessa jennin skuutissa pääsi pahin tapahtumaan – vahinkojiippi. Ison skuutti meni oikeaan kainalooni ja tempaisi minut suorilta jaloiltani päistikkaa mantookivaijereiden väliin. Silmälasin talla nirhaisi nenäortta, olin hetkessä nivusiani myöten ulkona veneestä. Immigrant korjasi virheen ja kääntyi toiselle halssille, taas minua vietiin siinä betonimyllyssä, joka oli yllättäen ilmestynyt veneeni sitlooraan. Nyt silmälasit lensivät päästäni ja putosin polvilleni istumalaatikkoon. Savannah kertoi olleeni liikkumatta kolme sekuntia ja ne olivat hänen elämänsä pisimmät sekunnit. Havahduin ajatukseen; mitä me kerromme Morenalle, Savannan äidille. Suojelin päätäni mahdolliselta uudelta hyökkäykseltä ja huomasin verta tulevan penkille. Komensin Savannahin kääntämään ruorista vastaiseen ja kielsin katsomasta minua. Saimme tilanteen hallintaan ja käänsimme myötäiseen jatkaen etupurjeen avaamista. Ja niin lähdimme suunnitellulle parin tunnin seilaukselle. Nenäorresta tuo veri tuli ja Savannah sai sen tyrehtymään, monenmoisia nirhamia oli eripuolilla kroppaani ja psoki retkotti punaisena. Ihme, että silmälasit pysyivät veneessä ja kaiken lisäksi ehjinä. Sovimme menevämme seuraavassa viikonvaihteessa korjaamaan akan. Silloin nostan ensin ankkurin, suuntaan vastaiseen ja nostan isopurjeen, eikä automaattiohjauksen käyttökään ole kielletty.

Eilen pesimme veneen sekä rullapurjeen ja isopurjeen suojat. Vasta nyt minulle selvisi MeriJalattomien HurlumHeiTapahtuman koko luonne. Toivon samanlaista viiden metrin tuulta viikonvaihteeksi – merijalat on taas löydyttävä.

HURJAA MENOA LOUIS VUITTON - AMERICA´S CUPISSA

Bermudalla seilattavassa America´s Cup - Louis Vuitton kisassa on nähty todellista purjevoimaa, huippunopeus tähän mennessä 45,1kn ja eilisessä kisassa Uuden Seelannin pojat vetivät komean kiinalaisen broutsin. Muutenkin hiilikuitukappaleita lentelee tiuhaan tahtiin. Nyt on neljä haastajaa USAlle ja keskiviikkona näytti siltä, että Uusi Seelanti ja Japani kisaavat haastajan paikasta, Ruotsin ja Englannin pudotessa ulos. Torstain seilaukset kertovat paljon.

RUOTSIN ARTEMIS TEAMIN HUIMA NOUSU.

Ja näin kävi, että torstain lähdöt nostivat Ruotsin tiimin takaisin taistoon ja suosikin asemaan. Kolme perättäistä huimaa voittoa muutti lukemat swenssoneille 4-3. Perjantaina seilataankin vain näiden kahden tiimin välillä kaksi lähtöä karsintapaikasta USAn haastajaksi, sillä Uusi Seelanti varmisti jo eilen paikkansa voittamalla britit lukemin 5-2. Ruotsi tarvitsee tämän päivän seilauksissa vain yhden lähtövoiton, kun taas Japanin pitää napata molemmat. Tämä Louis Vuitton America´s Cup on parhaiten toimitettu seilauskisa mitä olen nähnyt televisiosta. Kuvassa merkinkiertoa vauhdikkaimmillaan, japsit saivat rangaistuksen tilanteessa ja näin Team Artemis karkasi pisteen johtoon karsinnassa.

ÖIDEN VIETTOA

Touko- ja kesäkuun vaihde 2017, Las Palmas G.C.

kovat tuulet vähenevät onneksi iltaa kohti ja näin suuntasin La Isletaan kuvaamaan auringonlaskua. Onni oli matkassa ja Teneriffan Teide näkyvissä. Tuuli on ollut pitkään pohjoisessa ja näin Sahran hiekkapöly ei sumenna koko maisemaa. Ensimmäisellä Kanariansaarten seilaukselle vuonna 1987 piirtäessäni tuota neitseellistä maisemaa ihmetteli Tonttilan Make, että missä olen noin kauniin nuoren tytön rinnan nähnyt. – Kieltämättä, kaunis silhuetti.

Olen pariin otteeseen käynyt autolla Isletassa kytistämässä kuvanottohetkeä, mutta aina on ollut harmina tuo Caliman tuoma harmaus. Vieläkään en löytänyt ihannepaikkaa ylhäältä Isletan rinteeltä, mutta onhan minulla aikaa tällaiselle yöharrastukselle tällä Aina Vapaa Seilauksella.

En ole unohtanut purjehdusharrastusta, vaikkei irtiottoa laiturista olekaan tullut suoritettua vähään aikaan ja maksoin laituripaikankin syyskuun alkuun asti. Eivät antaneet puoleksi vuodeksi, vaan vain ARCn alkuun saakka. On siinä harmilloinen kisa, kun ajaa asukkaat pois kotisatamastaan. Viime yönä seurasin Savannan kotona America´s Cupia. Melkoista vauhtia mennään purjevoimalla. Suosittelen sydämellisesti katsomaan, miten tärkeä merkitys on oikealla taktiikalla lähdössä.

Ja lopuksi mietittävää tuosta otsikosta ÖIDEN. Taipuuko yö tuolla tavalla monikon genetiivissä?

CHACHO CHACAHA, PUNAPYY, EL MONJE Y ROQUE NUBLO

Toukokuu 2017 Gran Canaria. Purjehduksellisesti kevät on ollut vähäsanaista. Kaksi irtiottoyritystä oli, kun Anssi asusteli Immigrantissa kymmenen vuorokauden ajan. Jouduimme pitämään veneen köydet kiinnitettyinä laituriin, kun Anssin jalassa oli ilmeisesti hiusmurtuma. Emme halunneet riskeerata hänen Atlantin ylitystään. Näin oikeastaan ainoaksi veneilytapahtumaksi toukokuussa on tullut tutustuminen FI MAR -venemessuihin. Nekin menivät enemmän muotikuvauksen puolelle, kun löysimme mielenkiintoisen ennestään tutun CHACHO CHACHA tuotemerkin. Tyylikkäät asut ovat hienostuneen urheilullisia, monikäyttöisiä ja -ilmeisiä.

Kanarialaisen kevään myötä muotimaailma täällä on muutenkin herännyt eloon ja niin olemmekin Savannan kanssa olleet useissa muotinäytöksissä, Savannah punaisella matolla ja minä kameroineni virallisten kuvaajien parvessa.

Pyytkin kulkevat parvessa ja niitä olen nähnyt muutaman vuoristovaelluksilla samanhenkisten, Las Palmasissa veneessään asuvien pohjoismaalaisten, veneilijöiden kanssa. Kuvan Punapyy oli minulle uusi elämänpinna.

Pikkuvuorikotkaa olen kytistänyt vuoristossa päivän lämmetessä ja nousevan ilmavirtauksen tuodessa petolintuja kuvattavaksi. Toistaiseksi on ollut tyytyminen vanhoihin tuttuihin buteoihin ja tuulihaukkoihin.

Muutamaan otteeseen olen vuokrannut auton lentokenttäkyydistyksiin ja kerran kun palasin sieltä ajoin saaren keskiosan vuoriston kautta. Seisahtuessani kahville huomasin Roque Nublolle olevan matkaa 15 kilometriä. Tarkastin auringon aseman ja totesin, että kun reippaasti ajan ennätän juuri sopivasti saaren korkeimmalle kohdalle kuvatakseni suosikkikohteeni laskevan auringon kehystämänä. Ralliksihan se meni varsin kapealla serpentiinitiellä, mutta olin parahiksi paikalla auringon painuessa vuorten taakse. Ennätin jopa hakea parhaan kuvauspaikan mielenkiintoisten kivimuodostelmien kuvaukseen.

Päästyäni tietokoneelle tarkastelemaan päivän kuvasaalista saatoin olla erityisen tyytyväinen ottamiini maisemakuviin.