POJA ENSÄMÄIST KERTTA PORTOS

04ma 08 2014 Porto

Siirryimme veneellä Leixõesin öljyjalostamon hajusta Douro –joen suistoon viiden mailin matkan paljon siistimpään ja kalliimpaan satamaan, Douro Marinaan (35,01€).

Sain esitellä ja viedä Tommin ja Ericin ensimmäisen kerran Porttoon. Kävelimme neljänkymmenen minuutin matkan vanhaan keskustaan ja menimme parin porton jälkeen Telefericolla (köysirata) C.L.Eiffelin oppilaan suunnitteleman sillan ylätasanteelle ja kävelimme sieltä tuomiokirkolle. Porton historiallinen keskusta on valittu Unescon maailmanperintölistalle vuonna 1997. Porto edustaa kaksituhatvuotista eurooppalaista kaupunkikehitystä. Se on rakentunut Douro –joen oikealle puolelle lähelle merta.

Douro –joella on ollut merkitystä portugalilaisen Porto viinin viennissä maailmalle ja Porton kaupungin kehitykselle.

Vuonna 1886 rakennettiin Douro –joen yli, D.Luis I nimeä kantava, teräsrakenteinen silta. Sen mestarina oli portugalialinen Teófilo Seyring, joka oli Eiffelin oppipoikia. Mestari seurasi rakentamista pienintäkin detaljia myöten. Ylempi silta on 392 metriä pitkä ja alempi 174 metriä.

Kaupunkisilhuettia hallitsee kuitenkin Cathedraali, jota paikallisittain kutsutaan nimellä Sé.

Rakennus edustaa eriaikaisia tyylisuuntia, sisäänkäynti ja korkea alttari ovat esimerkkinä barokkityylistä. Vanhimmat osat ovat 1100-luvun lopulta. Kirkkoon liittyy lasitetusta tiilestä tehty luostarirakennus. Toinen loistava barokkityylin edustaja Portossa on kirkko ja Torre dos Clérigos, jonka korkeus on 75 metriä. Tällä kertaa jäivät laskematta nuo 225 porrasta, jotka johtavat korkealle näkötasanteelle. Torni on rakennettu vuosien 1748 ja 1763 välillä.

Kipparia viehättivät eniten kaksoiskirkot Carmo ja Carmelites. Carmelitas on rakennettu 1600-luvun ensimmäisellä puoliskolla klassismin ihanteen mukaan, sen sisustus on kuitenkin barokkia. Igreja do Camro on tehty rokokoo tyyliin 1700-luvun jälkipuoliskolla, sen sinivalkoinen seinämosaiikki on tehty vasta vuonna 1912.

Igreja do Carmon sisätilat olivat kerrassaan komeat ja kullatut. Ihmettelin myöhemmin kuinka paljon tähän on käytetty lehtikultaa, kun Igreja São Franciscon kirkosta mainittiin, että siihen oli mennyt 200 kiloa kultaa. Valitettavasti siellä oli sisällä kuvauskielto.

Igreja de São Francisco on rakennettu useassa vaiheessa, ensimmäinen osa jo 1300-luvulla, barokkityylinen ovi ja sisustaus ovat 1600-1700 luvuilta. Kaikki sisustuksen puuleikkaukset oli kullattu. Tämä oli sen aikaisen kirkon todellinen vaurauden monumentti. Kohde oli siinäkin mielessä poikkeuksellinen, että sinne joutui maksamaan sisäänpääsymaksun. Luostarikirkon kierrokseen liittyi myös kirkkomuseo catacombeineen.

Kaupunkikeskustan ulkopuolella on São Ildefonson kirkko, joka on rakennettu 1700-luvulla. Sen sinivalkoinen lasitettu mosaiikki on tehty vasta vuonna 1920. Porto on täynnä monumenttirakennuksia, niihin tutustuminen vaatisi vähintään viikon ajan, mutta nyt ennätin pikakierroksella esitellä pääkohteet. Nautimme erinomaisen illallisen Jimao ravintolassa (Praca da Ribeira 11e12)

Pojat söivät hyvät meriahvenet curry - kastikkeen kanssa ja kippari tuoreet gampakset. palasimme kahden maissa paatille taksilla.

Porton historiallinen keskusta on elävä, osin rähjäinen, maailmanperintö kohde. Sen autenttisuus on silmin ja nenin tunnistettavissa. Siellä tulee kiinnittää lähivuosina (siis jo nyt) erityistä huomiota kattojen kuntoon ja puurakenteisiin, jotka muuten lahoavat tietymättömiin.

SPANJAST PORTUGALIHI

02la La Coruña, SPE 1215 - Leixões, POR 03su 08m 2014, 175 nM Tähän teksti ja kuvat myöhemmin

YLI BISCAYAN

28ma 07 - 03to 08 20114 Saint Peter Portist Pohjois-Espanjaan Loki: Saint Peter Port, Guernsey 28072014 1345 - La Coruña ESP 01082014 0245 3vrk 13 h 507nM Loistavassa kelissä ylitimme Biscayan suoraan Guanseystä. Monenmoista askartelua keksimme tasaiseen menoon. Tommi niittasi lisäniitit vahvistamaan puomin kiinnitystä mastoliittimeen.

Kelin salliessa spinnuttelimme keskiviikkona. Tämä oli Ericin ensimmäinen pallopurjekokemus ja kaiken lisäksi valtameren selällä.

Viimeinen oluttölkki sai kunnon riiputusta mantookivaijerilla torstaina. Vielä on matkaa runsas vuorokausi, joten hankintakierros ei ollut onnistunut täydellisesti.

Ei ehtinyt tuuli moinata, eikä kolmen päivän ennustettu sadekaan tiputtanut pisaraakaan niskaamme. Välillä oli niinkin löysää, että liiviturvallisuudesta sitloorassa sallittiin osin poikkeuksia.

Torstaina aamun valjetessa saimme purjeveneen kiikariin horisontissa ja valtaisa (heh) kilåpailuhenki valtasi kippariKallen. Illalla saavutimme liputtoman venäläisaluksen, joka ohituksen jälkeen jäi horisonttiin ennen päivän painumista kymmenen maissa.

La Coruñan edessä, melkein satama-altaassa maailmanperintömajakan, Torre de Hercules, oli valtaisasti kalastusaluksia, joiden valoja tutkailtiin herpaantumatta. Isien opit oli taottu hyvin päähän: Älä mene poika merta edemmäksi kalaan. Luanikasta oli tulla kolmannen kerran La Coruña Marina Real-satamaan (MRCNC). Tilaa oli ja rommi maistui kolmen vuorokauden ja kolmentoista tunnin seilauksen jälkeen.

KANALISAARELL

27su 07 2014 Seilaus Sateenvarjokaupungist Guernseyn Saint Peter Portiin. Loki: Cherbourg FRA 1030 - Guarnsey 1745, Log 44nM

Peräti kuusi suomalasialusta Cherbourgissa Kolmannella kerralla saimme Tommin kanssa ohjausvaijerit oikein ristin, eikä ratti toiminut kuin pinnapaatissa. Tommi totesi, että onneksi on kaksi lehmän hermoista remonttimiestä. Jouduimme ajamaan moottorilla koko matkan vastatuuleen Guernseyhin. Saint Peter Portissa saimme ensin paikan odotuspontoonista, mistä ei ollut yhteyttä maihin. Siirryimme toisen veneen kyljelle ja pääsimme kulkemaan kapeita kujia.

DENEVUE JA OSCAR MAGNUSON

24to-25pe 07 2014 Sateenvarjokaupunki Cherbourg Torstai päivän käytin uusien ohjausvaijerien hankintaan. Pikkuhiljaa tuo ruoriohjauslaite tuli tutuksi. Saatuani vaijerit teetettyä totesin, että tarvitsen toiset kädet.

Illastin Au Saint Michael-ravintolassa, joka sijaitsi Cherbourgin sateenvarjot elokuvankuvaus on tehty, niin kuin ravintoloitsija ylpeänä kertoi. Söin elämäni yhdet parhaimmista pihveistä. Ne valmistettiin elävällä tulella ravintolasalissa. Vastakkaisessa nurkassa lounastavan seurueen nainen huuteli minulle sujuvasti ja oli selvästi kiinnostunut yksineläjästä. He ajoittivat n vielä lähtönsä samanaikaisiesti oma poistumiseni kanssa. Ihmettelin mitä tapahtuu ja hetken keskusteltuani yllätys yllätys kolmen naisen kanssa, kertoi tämä flirtti ranskatar ihastuneensa minun laseihini. Kiitos vaan Palmun Pekalle Oscar Magnusonin pokista. 26 la 07 2014 Uudet gastit Tommi ja Erik olivat lentäneet Pariisiin ja tulivat sieltä illalla junalla. Vietimme suomalaisgrilli-illan Chiaran väen kanssa.

27su 07 2014 Ohjausvaijerit vaihtoon ja liikkeelle Loki: Cherbourg 1235 - Guernsey, San Peter Port 1754, 44 nM Vaihdoimme Tommin kanssa sujuvasti ohjausvaijerit, Tommi mastotolpalla ylhäällä ja minä sitlooran alla kääntöpyörillä. Lähdimme liikkeelle 1030, muttei vene kääntynyt pakittaessani lainkaan oikeaan suuntaan. Palasimme takaisin laituriin ja olimme vaihtavinamme vaijerit ristiin. Toisin vain kävi. Ohjaus toimii kuin pinnapaatissa. Tommi totesi onneksi pelissä olevan kaksi lehmänhermoista miestä. Olin juuri ennen sanonut, että näin vene tulee tutuksi. Kolmannella yrittämällä saimme kaiken toimimaan.

Seilaus Curenesista Guernseyhin sujui sukkelasti, mitä nyt ajoimme koneella. Myötävirta vei meitä parhaimmillaan 14,6 solmun vauhdilla. Saavuimme San Peter Portin satamaan 1745, kävimme bensa-asemalla, joka oli kiinni. Odotuslaitureissa jouduimme ponttoniin, josta ei ollut yhteyttä maahan. Siirryimme hetken päästä viereiseen laituriin englantilaisen veneen kyljelle ja pääsimme pubeilemaan. samalla mietimme huomisia reittivalintoja; Suoraan La Gorunjaan.

PINNAPAATTI IMMIGRANT

23ke 07 2014 Ohjauksessa ongelmia, vai oliko?

Loki: Le Havre 0808 - Port Chantereyne Cherbourg 2045. 71 nM Taakse jäivät Auguste Perretin Le Havre ja edessä oli se edellisen reissun suurin törmäyspoiju LH7. Nyt keskityin siihen erityisesti, varsinkin kun alkuun näytti tulevan sumuajopäivä. En nähnyt LeHavren vihreässä seiskassa törmäysjälkeä, vaikka tein kunniakierroksen korjatessa akkani.

Ikävän raju sivuaallokko vaikeuttaa kulkua. Kahden tunnin kuluttua lähdöstäni kuului veneestäni paha paukahdus ja metallin kolinaa. Automaatin ohjatessa havaitsin, että ruori oli hervoton. Sen ohjausvaijeri oli katkennut ja se metallinen ääni oli ketjun putoaminen ruorijalkaan. No LeComble ja Smith tekivät hyvää työtä ja jatkoivat kohti määränpäätä. Kahdeltatoista me nostimme purjeet. Seilailua köytetyin purjein jatkui kolmisen tuntia, jonka jälkeen jouduin ottamaan taas Volvon avuksi. Ison hakkaamiseen kyllästyneenä otin sen alas 1620. Nyt astuivat kuvaan hevonen, muuli ja aasi. Kovassa aallokossa olin tottunut ratsastamaan puomilla kuin villihevosella, nyt tuo kaasujousellinen puomi toimi mulin lailla ja niiaskeli kun otin siitä tukea. Minä aasi en ollut tuonut ison fallia hekiksi ja niin aasia vietiin. Sivuaallokon antaessa vauhtia kasvavalle heilurille totesin kolmannella parilla, että irti on päästettävä tai lennän yli laidan. Ikäväkseni tömähdin oikealla kädellä vinssiin. Siinä vaiheessa en tuntenut kipeää, vaan toimin johdonmukaisesti ja saatoin sitomisen loppuun. Olin päättänyt pitää holittoman päivän, mutta nyt oluttölkki oli tarpeeseen. Valitettavasti niitä oli vain kaksi, joten kylmähoito oli hetkellistä. Puin tiukan paidan päälleni ja jatkoin toimiani juomatta niitä oluita.

Pohjan madaltuessa aallokko muuttui virran myötä yhä ilkeämmäksi ja kalapyydysten merkit uivat hurjaa vauhtia vastavirtaan, siltä se näytti kun kaksi punaista palloa kiisivät virrassa. Siis Immigrant painui lamaten kohti merkkejä, pieni tömähdys, hetken pallot peräkulmalla ja sitten ne jatkoivat uintiaan. Tässä vaiheessa muistin Cherbourgin satama-altaan kahden solmun virran, joka kuljetti minua kohti laituria. Onneksi havaitsin sen viimetingassa. Nyt pohdin olemmeko me kolme, LeComble, Smith ja minäAasi riittävän nopeita laituriväliltään pienessä satama-altaassa. Varaohjailuputki oli kuitenkin perähutlarissa käden ojennuksen päässä, joten asensin sen hyvissä ajoin ennen laituriin ajoa. Hollantilaisperhe auttoi minua varovaisessa, virrattomassa rantautumisessa.

Saatuani veneen köytettyä sormipontoniin ja ison puomipeitteen paikoilleen saatoin ottaa pitkähihaisen pois puristustehtävästä. Naapurikin säikähti, mutta näytin hänelle, että sormet toimivat kivutta, joten en usko murtuma mahdollisuutta. Turvotus on melkoinen ja pahimman tällin saaneeseen kohtaan nousi varakyynärpää. Vanha Rauma Yhdistyksen logotatuoinnin alus sai hetkessä kymmen jalkaa lisää pituutta. Burana kasisatasella menin nukkumaan ja aamulla käsi oli huomattavasti ohentunut.

URBAANIIN SOPEUTUMINEN

22 ti 07 2014 Le Havre Nettiongelmien vuoksi en ole päässyt täydentämään blogiani pitkään aikaan. Nyt jätin Pariisin junamatkan väliin ja paikkaan rästini. Tämäkin Le Havren maailmanperintöteksti tulee kahdessa osassa yhteysvaikeuksien vuoksi. Koetataan kestää. Takaisin urbaaniin.

Melkein kaikki suunnitelmat uudessa La Havressa ovat Auguste Perrin tai hänen ja hänen työryhmänsä tekemiä. Kävelysillan ( Passarelle de la Bource) Bassin du Commercen yli on suunnitellut Guillame Gillet vuonna 1969.

La Volcan nykytaiteen museon on suunnitellut brasilialainen huippuarkkitehti Oscar Niemeyer vuonna 1982.

Nämä kaksi nykytyötä antavat hyvän lisän tasapuoliseen ruskeanharmaaseen pesubetonimaisemaan. Naapurikapakan isännän suosittelemana söin uuden puolen ravintolassa urbaanissa tilassa urbaanin frigadellen. Hengetön suoritus.

Jatkoin kierrosta ja ensin seisahduin ja kun sain kutsun pöytään istahdin La Buvette ravintolan pöytään iloiseen seurueeseen. La Buvette Quartier historique St Francois in ravintoloitsija kertoi minulle hetken kuluttua kuinka vaikeaa paikallisten asukkaiden oli sodan jälkeen toipua hävitetystä kaupungista, useiden sukulaisten ja ystävien menetyksestä. Tässä vaiheessa Jean-Francois (kuvassa vasemmalla)halusi ehdottomasti tarjota erikoisjuoman, jota hän antoi vain parhaimmille asiakkailleen, tai niin kuin hän sanoi ystävilleen. Kielimuurit olivat poistuneet jo ajat sitten ja ranskan, suomen, bretagnen ja raumankieli löivät kättä toisilleen. Huominen seilaus Sateenvarjokaupunkiin kuitenkin odottaa, joten jouduin jättämään hyvästit.

Nyt oli omaksunut urbaanin kuvanoton, älä rajaa liikennevaloja tai -merkkejä,lyhtypylväitä, mainoksia äläkä muutakaan kaupungin laitteita pois kuva-alalta. Nuivuus kuuluu historiallisiin ympäristöihin.

Hyvillä mielin menin nukkumaan puolenyön jälkeen tutustuttuani Urbaanin maailmanperintöön Le Havreen. Nyt saattoi olla hyväkin, ettei nettiyhteyttä ollut, vaan saatoin painua unten maille.