perjantai 25. heinäkuuta 2014

PINNAPAATTI IMMIGRANT

23ke 07 2014 Ohjauksessa ongelmia, vai oliko?
Loki: Le Havre 0808 - Port Chantereyne Cherbourg 2045. 71 nM Taakse jäivät Auguste Perretin Le Havre ja edessä oli se edellisen reissun suurin törmäyspoiju LH7. Nyt keskityin siihen erityisesti, varsinkin kun alkuun näytti tulevan sumuajopäivä. En nähnyt LeHavren vihreässä seiskassa törmäysjälkeä, vaikka tein kunniakierroksen korjatessa akkani.
Ikävän raju sivuaallokko vaikeuttaa kulkua. Kahden tunnin kuluttua lähdöstäni kuului veneestäni paha paukahdus ja metallin kolinaa. Automaatin ohjatessa havaitsin, että ruori oli hervoton. Sen ohjausvaijeri oli katkennut ja se metallinen ääni oli ketjun putoaminen ruorijalkaan. No LeComble ja Smith tekivät hyvää työtä ja jatkoivat kohti määränpäätä. Kahdeltatoista me nostimme purjeet. Seilailua köytetyin purjein jatkui kolmisen tuntia, jonka jälkeen jouduin ottamaan taas Volvon avuksi. Ison hakkaamiseen kyllästyneenä otin sen alas 1620. Nyt astuivat kuvaan hevonen, muuli ja aasi. Kovassa aallokossa olin tottunut ratsastamaan puomilla kuin villihevosella, nyt tuo kaasujousellinen puomi toimi mulin lailla ja niiaskeli kun otin siitä tukea. Minä aasi en ollut tuonut ison fallia hekiksi ja niin aasia vietiin. Sivuaallokon antaessa vauhtia kasvavalle heilurille totesin kolmannella parilla, että irti on päästettävä tai lennän yli laidan. Ikäväkseni tömähdin oikealla kädellä vinssiin. Siinä vaiheessa en tuntenut kipeää, vaan toimin johdonmukaisesti ja saatoin sitomisen loppuun. Olin päättänyt pitää holittoman päivän, mutta nyt oluttölkki oli tarpeeseen. Valitettavasti niitä oli vain kaksi, joten kylmähoito oli hetkellistä. Puin tiukan paidan päälleni ja jatkoin toimiani juomatta niitä oluita.
Pohjan madaltuessa aallokko muuttui virran myötä yhä ilkeämmäksi ja kalapyydysten merkit uivat hurjaa vauhtia vastavirtaan, siltä se näytti kun kaksi punaista palloa kiisivät virrassa. Siis Immigrant painui lamaten kohti merkkejä, pieni tömähdys, hetken pallot peräkulmalla ja sitten ne jatkoivat uintiaan. Tässä vaiheessa muistin Cherbourgin satama-altaan kahden solmun virran, joka kuljetti minua kohti laituria. Onneksi havaitsin sen viimetingassa. Nyt pohdin olemmeko me kolme, LeComble, Smith ja minäAasi riittävän nopeita laituriväliltään pienessä satama-altaassa. Varaohjailuputki oli kuitenkin perähutlarissa käden ojennuksen päässä, joten asensin sen hyvissä ajoin ennen laituriin ajoa. Hollantilaisperhe auttoi minua varovaisessa, virrattomassa rantautumisessa.
Saatuani veneen köytettyä sormipontoniin ja ison puomipeitteen paikoilleen saatoin ottaa pitkähihaisen pois puristustehtävästä. Naapurikin säikähti, mutta näytin hänelle, että sormet toimivat kivutta, joten en usko murtuma mahdollisuutta. Turvotus on melkoinen ja pahimman tällin saaneeseen kohtaan nousi varakyynärpää. Vanha Rauma Yhdistyksen logotatuoinnin alus sai hetkessä kymmen jalkaa lisää pituutta. Burana kasisatasella menin nukkumaan ja aamulla käsi oli huomattavasti ohentunut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti