Herätys 0600, aamupala ja nopeat aamutoimet, jonka jälkeen olimme valmiit irrottamaan Immigrantin las palmasilaisesta kotiosoitteesta.
Muelle Deportivo Q 18, Las Palmas GC 0710, log 5937 Mh 697,4
Janne pudotti moorings–köyden 0710 ja niin oli kotimatka alkanut. Olen iskoistanut päähäni, että palaan pohjoiseen muuttolinnun lailla kevään myötä, täällä oli selvät kevään merkit havaittavissa jo viime viikolla. Tosin tänä aamuna sateli vettä. Sen kuulin kun odottelin gepsin herättävän meidät. Ajoimme ulos aallonmurtaja-aukosta, poistimme leparit ja käänsimme vastaan kohti ulosajavaa laivaa nostaaksemme isopurjeen. Saimme ensimmäisen huomautus tööttäyksen, vaikka tilanne oli täysin selvä. Avasimme rullukan kolmoseksi ja taas kuului laivapillin ääni. Väistin, mutta luotsiveneenkin ohjaajan mielestä olin liian lähellä satamaan saapuvaa laivaa. Yhdeksänkymmenen asteen käännös poispäin rauhoitti tilanteen. 0740 pääsimme aloittamaan purjehduksen kohti Fuerteventuraa. Sataman suulla aallokko oli kovin sekalaista ja rauhoittelin Jannea, että kyllä se siitä muuttuu selkeäksi, kun pääsemme kilometrin syvyiseen veteen. Nopeus tippui ajoittain alle kolmen solmun. Vene oli vaikea ohjattavaksi ja niin otimme uudelleen moottorin avuksi. Tuulta oli 7 m/s NE ja meidän suuntamme suoraan itään. Janne löysi sopivan delfiininruokkimispaikan alapuolen takakulmasta. Ensimmäisen delfiiniparven näimme 0830 ja seuraavan (mahdollisesti saman) tuntia myöhemmin. Yritin seilata venettä röykyttämättä, mutta pari aaltoa pääsi sitlooraan asti. Fuerteventura tuli näkyviin taivaan rannassa, kun sinne oli matkaa vielä 36 mailia. Söin puolelta päivin loput aamusämpylästä (Jannelle ei maistunut) ja sain välipalasta niin energiaa, että ensin purjesäädöllä löysin viiden solmun nopeuden ja puolen tunnin päästä avaamalla rullukan kuuden metrin tuulessa kokonaan speedi nousi kuuteen solmuun. Tuuli nousi taas yhdeksään metriin ja minun piti pienentää rullukkaa. Nyt Helmi ei ollut ajan tasalla, vaan teki hätävendan kesken purjeensäädön. Loppu iltapäivästä kului joudukkaasti aaltoja väistellessä. Paras kryssi nopeus oli 7.4 kn. Fuerteventura on todella karu ja asumaton saari, ainakin siltä se näytti mereltä käsin (vai venein).
Seilasimme Fuerteventuran saappaan suojaan ja katsoimme sopivan paikan (kun rikkonainen vuorijono ei antanut puuskatuulta) ja rullasimme etuseilin ja laskimme isopurjeen. Armas laiva oli koko satamasilhuetin täydellisin kokonaisuus ja istui sinne hyvin. Ajelimme hetken satama-altaassa (1820-) ja kiinnityimme ruotsalaisveneen ja kalastusalusten väliin kivimuuriin.
Morro Jable, Fuerteventura 1830 log 5995 58nM Mh 700,9 (3,5 / 11,16)
Virittelimme mahdollisimman pitkät köydet ja uhrautujat kivilaituriin. Poliisiviranomainen kävi kirjamassa veneen nimen kirjaansa ja pyysi tulemaan aamulla satamatoimistoon. Nautimme iltapalan ja Janne vetäytyi juttutuokion päätteesi levolle jo 2115 keräämään voimia huomiselle seilaukselle. Alunpitäen oli meininki olla täällä huominen päivä ja seilata sitten Lanzarotelle yön yli. Muutimme suunnitelmaa ja teemme kaksi kolmenkymmenen mailin päiväpurjehdusta. Kirjoittelin blogia yhteentoista.
_
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti