RÖYKYTYSTÄ

26to 11 2015 Puerto de Mogánista Las Palmasiin

Tuttu oululaispariskunta kävi viime viikolla koputtelemassa Immigrantin perää ja hetken keskusteltuamme kahvikupposten ääressä tarjoutuivat he mukaan siirtopurjehdukselle Las Palmasiin. Kokkolan kautta Immalta tarkistettuani puutteellisen puhelinnumeron (olin jättänyt yhden numran pois ja tästä opin, että tee varmistussoitto heti saatuasi numeron) sovimme seuraavamme säätilan kehitystä, siis tuulen laskemista. Keskiviikkona luvattiin vielä kovaa aallokkoa, muuten se olisi jo ollut seilattavissa. Sovimme lähtevämme torstaina Kävin maksamassa 49 päivän, olin ollut kahdessa paikassa ja se vähän vaikeutti laskentaa. Loppusummaksi sähköineen ja vesineen tuli yhteensä 983,73€, päivää kohden tämä pitkä oleskelu Puerto de Mogánissa maksoi 20€. Pääsimme liikkeelle jo seitsemän minuuttia vaille yhdeksän, kun Anna-Liisa ja Heimo olivat aikaistaneet tunnilla lähtöään ja tulivat Las Palmasista 0615 GuaGualla. Alkumatka oli kuvan kertoman mukaisesti koneajoa miltei tyynessä kelissä. Pasito Blancon kohdalla oli pelastusalus Esperanza del Mar ankkurissa ja nämä olivatkin viimeiset kuvat joita saattoi ottaa kameran kastumatta.

Seuraavassa vaiheessa olimme samanlaisessa tuulessa kuin ARCn lähtöpäivänä kisaveneet. Poikkeuksena oli vain se, että he menivät myötäistä ja me tyrskimme vastaan kasvavia aaltoja. Tuulta oli 10-14 m/s ja vallitseva tuuli 13 m/s. Koetimme ottaa ulos tuuliputkesta ajaen moottorilla edelleen, otimme avuksi fokan pienenä. Vene liikkui hyvin, mutta koillistuuli valtavien aaltomassojen painamana vei meitä poispäin tavoitepisteestämme. Kun heitimme vendan, irtosi skuutti purjeesta ja se pääsi hakkaamaan sen verran, että ommel skuuttikulmasta purkautui. Nyt oli suunta suoraan Las Palmasiin, mutta edessä oli vuoristo haittana. Fokka sisään ja tykitystä vasta-aaltoon. Automaattiohjaus toimi moitteettomasti, tosin se ei havainnut nelimetrisen aallon harjalla valkoista vaahtoa ja niin saimme tappaja-aallon koko veneen yli. Tämän jälkeen otin ohjailuvastuun. Röykytys oli tosi kovaa. Keli vaihteli jatkuvasti. Anna-Liisa tuli avukseni, kun tankkasin ennen sateen uhkaava kanisterillisen löpöä tankkiin. Tämä oli varmuustoimenpide, joka tietenkin oli pitänyt tehdä jo laiturissa. Tämä kävi siis harjoituksesta, menetyksenä tratti. Matkalla näimme keltanokkaliitäjiä, yhden lentokalan ja mielenkiintoisin oli valaan evä, joka kulki vastaamme kovaa vauhtia vain vajaan veneenmitan etäisyydeltä. Niin lähetä se meni, että näin selän värin, joka oli ruskean punainen. Ainoa siihen sopiva olisi Zifio Común, Cuvier´s Beaked Whale. Pimeä ennätti ylle ennen meidän satamaan saapumista. Aallokko muutti koko ajan muotoaan; terävä pystyaalto, ristiaallokko, pitkä valtamerilaine.. Valmistelimme rantautumiseen aallonmurtajan suojassa ja kun ilmoittauduin VHFkanavalla 11 saimme käskyn pysyä paikoillaan. Tuttu satamapoliisi, marinero tuli kumiveneellään ja ihmetteli, mitä siinä pyöritte? Menimme reseption-laituriin ja kun, menin ilmoittautumaan, niin tyttö näytti kelloa, joka oli minuutilleen 1930 ja levitteli käsiään sulkemisajan merkiksi. Marinero tuli sisään ja sanoi tutunomaiseen tiukkaan sävyyn, että Immigrantin paikka on R laiturissa numero 17. Asia selvä totesi tyttö ja teki paperit. Hän ilahtui kun sai täyttää kaavakkeen vanhan prujun mukaan. Pääsimme vielä yöksi omaan paikkaan. Sovimme Anna-Liisan ja Heimon kanssa hoitavamme veneen pesun huomenna. Sen verran rankkapurjehdus tämä oli, että tarvitsimme lepoa ja suihkut. Loki: 0853 Puerto de Mogán – keltanokkaliitäjä – pieni fokansiivu moottorin avuksi ja ulos tuuliputkesta – takaisin rannan tuntumaan - musta evä ja punaruskea selkä suoraan vastaan – varakanisteri – 1900 Meulle Deportivo de Las Palmas – 1945 Pantalan R 17. Log 6611 / 46nM, Mh 2225,1 / 10,8h. Gasit Anna-Liisa ja Heino Anjas.