perjantai 11. heinäkuuta 2014

MAILMA YSTVÄLISIMMÄ IHMSE

10to 06 2014 VLIELAND Eile jo pual tuntti tulon jälkke ol tämä äärettömä luanikas ja ennen gaikke avulias Roy käynik kysymäs seilamaakari ja semne löödys kyläs,t josei mittäm gauhja vaativa tarvin tehd. Mek katotti naaprin gans, ett siit takaliasmast ol vaa tikkauksep pettän. Mnää hai purjeneuloja numra samall ko makso yäpymise. Kehtasim byyttä Royt soittama hänell hollanniks, tarjosin gyll oma luuri, mutei kelvannu. Koko päivä aja Roy, häne sulone vaimons Jeannet ja mnää pidetti yht. He tarjiosivap prunssi ennego lähtivä. Vaihdetti kaikelaissi some-osottei ja he vannottiva, ett mnuum bitä tull palumatkall heill huilama. Mnää taas käski heijän dull seilama Kanariall tai vaikk Kap Verdelt Etel-Amerikkaha. Kukatiäs totesiva he?
Kuvas ovak melkken kaikk mnuu tundeman hollantialise, isom baati frou Gina, Roy ja Jeannet. Kiitos heill kaikill oikkem bali. Mnää kysyi Roylt kui hän voi ol noi avulias ja hän totes hymysui, ett hädäsoleva ulklaist tartte autta ja varsinki snuu. Meist tul ystvi alt aikysikö. Paikalline seilmaakar tul ja ot tyä hoittakkses. Mnää joudusin guitesin gysymä, ett mitä se mahta maksa- noi niingo, jos tartte maksa siljöill seteleill. Hänen taksa ol 30 euro tiimalt ja tyä om biäne sorttine. Äij meinas kuiteski, ett kyll hän sit käy koko liasma ja alaliasmanki läpitte. Mnää olis siins sitt passis ja lupasi hamiinkapteenill siirttä toisenki kerra tänäpe paattin uuttem baikkaha. Ensiks mnää siirrysi Royn gyljelt viäresse komjaha loossihi ja ny mnää oli isottem baattiem baikall. Kävin gattomas 11 metristem baateittem brykält paika ja pyysi huamio viäresem baika ihmsilt. Ja taas homma pelas kauhja hyvi.
Mnää sai sentä tehd vastpelvluksen go kävi liittymäs sähköverkkoho, ni tämä pärjär tul kysymä, ett tiädänk mnää sähköst mittä? Meinasin giälttä, mutt muisti olevan entise sähkömiähem boik. Eis se muute mittä, mutt ko mnuull o nii naiselinen laite mill mnää sähkösaani varmistan go hiusten guivaj. Kaike avusaanni jälkke mnää päätim baljasta karvan ja sanoi, ett ventas holl, ein momentto ja hai se fööni ja ratkasi via. Prykält ol heijän daulust pikasulaksep paukkun. Sill hollantilasinuarkaisell (40v) ol pali enemmän dukka ko mnuull, mutt hän totes ottavans mnuu opeisten vaari. Taas tul haiku stää mnuu tytrentytärt Helmi. Mnuul o hänt kauhja ikäv, mnää näytä jo trahtööreiski sulottaren guva tarjoilijoill. Mnuust on dullu konno pappa. Tervessi Helmiull, Norall ja Iiriksell! Mnää toivota Maritzall voimi elä elämä. Seorav gasti Tommi kysell, ett ennätän mnää paris viikos Sattevarjokaupunkkihi (Cherbourg). Mnää laski siihe olevam bari tuulpäewäki. En gyll huaman ajatell tuule palottami seilei. Täsä men niist lepovarapäewist se toine. Oti eile pikastarti ja jäti Otiumi päewäll jälkkehe. Ny he ova tääll ja me lähde huamen gohde IJselmeeri.Tämäm bitkän dramariiki jälkken gell ongi jo melkken golm ja nettiravintola o aja sitt menny kii. Mnää koeta saad täksti lähtemää huame (s99sn tänäpe)josta lehmämbaska hajusest paikast sisämerell.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti