maanantai 15. helmikuuta 2010

KORTTIHAISEILAUS


13la 02 2010 Siirtopurjehdus Puerto de Mogániin


Vakioaikainen (0630) herätys ja aamupala. Valmistelin Immigrantin merikuntoon, asensin ja herättelin plotterin toimintaan, poistin puomipeitteen ja ulkopöydän. Auringonnousu oli komeaa katseltavaa puoli kahdeksalta. Korttiporukka, Liisa, Pirkko ja Jorma, tuli pitkän taksiajelun jälkeen. Asettelimme ensikertalaisten purjehtijoiden tavarat veneeseen ja poistimme etupurjeen aurinkosuojanpeitteen. Viivytin maasähköä viime tinkaan asti, jotta pyykkien kuivaus saattoi jatkua mahdollisimman pitkään. Siirsin lopulta molemmat narut styyrpuurin (muistisääntö PS veljeni Pekka Saarinen) puolelle, jotta reitti keulaan (ja vessaan) oli vapaa.

0832 Las Palmas 5582 M Mh 662,0

Irtauduimme kaikin tyylipistein laiturista ja ajoimme ulos satama-altaasta Jorman toimiessa kansipoikana poistaen pyynnöstäni leparit ja keulaköydet. Syötin reitin plotteriin ja annoin autoHelmelle suunnan ohjattavaksi. Väistelimme ankkuroituja laivoja satamalahdella. Nautimme teet ja leivät tasaisessa ajossa. Soitin Puerto de Mogániin Maria Teresalle, joka valitteli kun ei voinut antaa Immigrantille kuin muuripaikan. Alkuun jouduimme lisäämään vaatetusta, mutta puolen päivän jälkeen saattoi jo tarjeta kolmisen tuntia shortseissa. Tarjosin kahdeltatoista aluksen viiniä, Mateusta, ensimmäistä purjehduskokemusta nauttiville korttikavereilleni. Kävin tässä vaiheessa tarkastamassa kannen ja huomasin kauhukseni, etten ollut pyytänyt kansimiestä poistamaan keulatikkaita. Onneksi porilaisia ei tullut vastaan, joten tästä ei puhuta Porin torilla. Liikkeellä oli muutenkin kovin vähän veneitä, kaipa näimme päivän aikana viisi purjevenettä. Pitkin päivää napostelimme jotain pientä ruokaa. Jorma oli erittäin kiinnostunut purjeveneestä ja purjehduksesta, joten kävimme läpi mahdollisimman monta asiaa. Tuuli oli virinnyt päivän mittaan ja puhalsi 5 m/s, valitettavasti melkein vastaan. Päätin kuitenkin antaa myös seilaamisen hiljaisuuden tunteen moottoriajon vastikkeeksi.



Seilasimme pari vajaan tunnin mittaista pätkää. Ensimmäinen lyheni, kun jouduimme väistämään kalanviljelyaltaita ja näin olimme pian kymmenen metrin vedessä. Täällä tuo lukema tuntuu liian matalalta, kun kotivesillä vastaava on kolme metriä. Ei se mataluus vaan aallokon muodostuminen rantavedessä pitää minut syvemmässä. Tähystimme tiiviisti delfiinejä varsinkin kun ajoimme Puerto Ricon ohi. Taas oli lisättävä vaatetta, sillä kosteus alkoi kylmettää ilmaa. Valmistelimme aluksen laiturikuntoon. Huutelin VHFään ja sain tiedon muuripaikasta, vaan missä se sijaitsee? Se ei selvinnyt.

1808 Puerto de Mogán 5628 46M Mh 8,4h (kokonaisaika 9,6h)

Ajoin välittömästi oikealle altaan perälle toiseen paikkaan. Saimme jo keulaköydet kiinni kun marinero tuli sanomaan, ettei tämä ole teidän paikkanne. Hän osoitti altaan toiselle puolelle ja sanoi menevänsä sinne. Tyynessä oli helppo peruttaa Immigrant pois veneiden välistä. Emme nähneet pientä marineroa, joka lymysi sähkötaulun takana. Jouduin pakittamaan uuden kerran ja nyt tuli ainoa kauneusvirhe manöverauksessa, kun virta ajoi meitä huomaamattani pitkittäisponttonissa olevia veneitä kohti. Vasta kun Liisa varoitti, niin havaitsin veneen pukspröötin puolen metrin päässä. Onneksi Immigrantissa on voimakas moottori ja kolmilapapotkuri ja niin veneiden väliin jäi vielä kaksikymmentä senttiä. Viimein näimme marineron ja taitoin veneen paikkaan numero kaksi. Saimme yhden moorings köyden. Laitoin keulaan uhrautumisköydet (paksut kanavaköydet), jotka voivat hankautua pari päivää kivilaituria vasten. Vesin oli alhaalla, joten jouduimme käyttämään seinässä olevia uimatikkaita. Matkalaiset halusivat tarjota kipparille ruoan. Menimme syömään miekkakalaa La Lonjaan. Viikkasin pyykkinarut, kun tulimme vielä Immigrantiin nauttimaan toiset lasilliset Mateusta. Opastin matkalaiset Puerto de Mogánin linja-autoasemalle 2210 lähtevään autoon. Liisaa (73) tuskin näen tämän jälkeen, joten kiitos korttirinkiin kutsusta.Pärjäsitte kaikki hyvin seilauksella.
_

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti