Kolmella kellolla varmistettu herääminen 0700. Nautimme aamupalan ja kävimme suihkuissa. Veijoa huoletti saadaanko vuokra-autoa riittävän nopeasti? Jos ei, niin löytyykö taksia ja ennättääkö sillä asemalle? Menimme varmuuden vuoksi toimistolle 0830, vaikka se aukeaa vasta 0900. No toinen tytöistä tulikin jo varttia vaille ja soitti autovuokraamoon, josta luvattiin tulla varttia yli yhdeksän. Uusi huolenaihe oli, kun autoa ei kuulunut ajallaan, vaan vasta 0930. Päivän vuokra oli 39 € ilman kilometrirajoitusta. Autovuokraamon nainen kiersi punaisen Punton ympäri ja merkkasi kolhut asiapaperiin. Veijon nosti kassinsa perätilaan ja Kalle lähti ajamaan kohti lentokenttää, jonne ei ollutkaan sataa kilometriä vaan 58 km saamaamme maantiekartan mukaan. Matka taittui nopeasti moottoritiellä pienellä tuuliherkällä Puntolla ja olimme jo 1030 lentoasemalla. Yritys päästä suoraan läpi tsekkauksesta kariutui kahden luukun juoksutukseen. Ja hetken päästä selvisi, ettei Finnairin lentoa tsekata vielä tuntiin. Istahdimme kahville. Ihmettelin, etten ollut kisoissa huomannut tällaista huolestuneisuutta. Veijo totesi kisan olevan kisa, eikä hänellä ole siinä niin suurta omaa asiaa, kunhan voitetaan, muuten hän on kaikkeen varautuva. 1130 tuli vapauttava ilmoitus tarkistuksesta ja Veijo liittyi muiden suomalaisten sekaan jonoon. Oli taas aika toivottaa molemmin puolin hyvää matkaa ja voimia.
Lähdin tutustumaan Puntolla eteläkärjen vierasvenesatamiin. Ajoin ensin Los Cristianokseen, jätin auton kauas keskustasta ja kävelin helteessä melkoisen matkan. Olimme olleet satamassa kahdesti 22 vuotta sitten Maken ja Arin kanssa viikon purjehduksellamme. Tilanne oli sama kuin silloin, satamassa on pieni osa ankkurointiin. Oliko siellä vuokrapoijuja. Siitä en päässyt selvyyteen. Yhden tutun rakennuksen löysin. Seuraavaksi ajoin Playa de las Americasiin, josta en löytänyt tuttuja paikkoja. Olin vähän huonosti valmistautunut tähän tutustumisretkeen. Ei merikorttia, josta satamien sijainnit olisi jotakuinkin löytänyt. Liikennejärjestelyt ovat tällä saarella jokseensakin hurjat ja ajonopeudet aivan käsittämättömät. Moottoritie liittymässä yhden läheltä piti tilanteen jälkeen totesin ajavani pikkutietä kohti Teideä. Tie oli kapea ja perässä tuleva auto tuntui määräävän nopeuden. Ajoin yli kaksi kymmentä kilometriä kunnes päätin hypätä pois letkasta toisena autona. Jätin tällä kertaa Teiden väliin, kun olin vain kevyesti vaatetettu. Komeat maisemat koin –mitä nyt ehdin kaarteilta nähdä. Usean eksymisen jälkeen olin taas samalla tiellä, jolta olin aloittanut, siis matkalla kohti Los Cristianosia. Pikkukylän asuinalueiden halki ajettuani pääsin moottoritielle ja sain keulan kohti Santa Cruzia. Niin oli kiire pysyä pois toisten tieltä, etten ollut ottanut kuvan kuvaa koko päivänä. Ruokailukin oli jäänyt siihen Veijon tarjoamaan lentoaseman sämpylään. Lievä väsymys painoi kun paikoitin El Corte Inglésin eteen kadulle. Söin keiton ja tein muonatäydennyksen. Kun palasin autolle kiersin sen ympäri ja eikös vaan joku ollut ajanut puskuriin pienen painuman. Kyllä harmitti ja soimasin itseäni, etten ajanut autoa parkkihalliin. No niissähän tapahtuu suurin osa ryttäyksistä. Kolmasti yritin keskustasta Deportivo Marina Santa Cuziin. Löysin lopulta reitin, kahden kilometrin päästä kun kääntyi moottoritieltä oikealle kaistalle, joka vie kaupalliseen satamaan, niin pääsi myös vierasvenesatamaan. Olin niin loppu ajopäivästä, etten poistunut enää veneestä kahdeksan jälkeen, vaikka auto olikin käytössäni aamuun asti. Nukahdin huonosti laskeskellessani paljonko Puntoon uusi puskuri maksaa.
SC ei kaikki hyvin
Ps. Nyt olen hukannut langattomen verkkoyhteden. Olen täysin nettikahviloiden varassa, kunnes taas saan ladattua langattoman. Sotkiko kutsumaton vieras koneeni.
.
Hehheh...osaat sentään ajaa autoa vielä:)
VastaaPoistaHarmijuttu se puskuri!!!