Herätys 0630, nautimme aamupalan ja Kalle lähti palauttamaan toimintakortin satamatoimistoon. Eilinen hapannaama ei ollut vuorossa, joten päivä alkoi sen suhteen valoisammissa merkeissä. Taivas ei silti ollut valoisa. Pääsimme hyvin irti perätolpista pitkän keulaköyden saattelemana.
Warnemünde, Hohe Düne 0734 Log 9275 Mh 1128,1
Heti päästyämme satama-altaasta ulos (0748) avasimme etuseilin, tuulta oli hetken päästä 8,6 m/s SW ja SOG max 9,6 kn. Tuuli vaihteli pitkään 10-15 m/s, huippulukema 16 m/s. Aallokko oli varsin korkeaa ja tuli ikävästi takalanteelta. Pelkän rullukan siivittämänä pääsimme kuitenkin seilaamaan hyvää vauhtia. Mustia pilviä kulki taivaalla pitkin päivää, mutta meille ne antoivat onneksi vain tuulenpuuskia eivätkä vettä. Kello 1107 jiippasimme kohti itää ja päästyämme maan suojaan aallokko tasoittui.
Stralsundiin meno oli loppumatkalta varsinaista ränniajoa. Viimeiset tunnit ajoimme tiukasti tikutettua, kapeaa väylää, jonka molemmin puolin oli hyvin niukasti (tai ei ollenkaan) vettä. Vaikka reitti mutkitteli, pääsimme seilaamaan lähes koko matkan, vain pienen hetken tarvitsimme koneapua. Väylällä oli liikennettä kuin Mannerheimintiellä. Klo 1545 rullasimme purjeen sisään Stralsundin sataman suulla. Tuulikin tyyntyi sopivasti – kerran näinkin päin, yleensähän se yltyy satamaan tullessa.
Stralsund, Citymarina 1600 Log 9331, 56M Mh 1129,0 (0,9 / 8,5)
Olimme seilanneet koko päivän hyvää vauhtia myötätuuleen ja päivän keskinopeudeksi tuli komea 6,6 kn. Stralsund näytti jo mereltä käsin selvästi enemmän hansakaupungilta kuin maailmanperintösiskonsa Wismar.
Merellinen kaupunkikuva oli kerrassaan mainio ja sitä tunnetta vahvistivat vastaan tulevat purjeveneet.
Maailmanperintökohteeksi Stralsund nimettiin vuonna 2002. Maailmanperintöasia oli hyvin näkyvissä kaupungissa niin esitteissä kuin esitetelineissäkin. Kaupungilla on jopa oma maailmanperintöpäällikkö – mitä hänen tehtäväkenttäänsä sitten kuuluukin.
Wismarin tapaan Stralsund oli Ruotsin vallan alaisena 1600-1700-luvuilla. Tuo ruotsalainen aika näkyy ja muistetaan kaupungissa hyvin.
Stralsund oli rauhansopimuskaupunki vuonna 1370. Kaupungin ympäri on ollut muuri, josta osa on edelleen säilynyt ja jota korjataan ja palautetaan entiseen asuunsa.
Vanhat hallintorakennukset, mm. kuvassa oleva kaupungintalo, ovat esimerkkinä Stralsundin loistoaikojen arkkitehtuurista. Niissä yhdistyy italialainen tiilirakennustekniikka ja pohjois-ranskalainen katedraaliarkkitehtuuri.
Mielestämme Stralsund on selkeästi komeampi Hansakaupunki kuin Wismar ja rakenteeltaan ehyempi ja jotenkin helpommin hahmotettava. Stralsund sijoittuu Strelasundin ja vuosisatoja sitten padottujen lampien väliin. Stralsundin maailmanperintöalueen pinta-ala on 80 ha, Wismarin 85 ha kun Vanha Rauman alue on 30 ha.
Stralsundissa oli komeita ja hyväkuntoisia puuovia, jotka selvästikin edustavat ajattelutapaa ”ulko-ovesi on käyntikorttisi”. Samanlaista ilmentävät myös Viron Paiden ovet ja Vanhan Rauman portit.
Täällä on säilynyt sodista huolimatta hyviä katukokonaisuuksia.
Rakennuksia on korjattu ja joihinkin kohteisiin on jätetty mielenkiintoisesti vanhoja rakenteita esiin, kuin konsanaan Vanhan Rauman korjausrakentamiskeskus Tammelassa.
Rakennustyylit vaihtelevat eri vuosisatojen mukaan, mutta juuri se antaa Stralsundille sen keskiajalta polveutuvan kaupungin leiman.
Monissa kohteissa oli vaikeuksia erottaa oliko rakennus replika vai todella viimeisen päälle korjattu (ylikorjattu tai peruspilatettu). Yhdessä näistä asia selvisi ikkunassa olleesta valokuvasta vuodelta 2002, ennen korjausta. Hyvä näin – rakennus kuitenkin säilyi.
Rankorakenteinen rakennus on tavattoman kaunis ja se kertoo yksityiskohdillaan tämän tyylin selkeän systeemin.
Vanha Stralsund löytyi myös pienoismallina Kauppatorilta. Siitä arvuuttelimme mikä osa kaupunkia oli vielä käymättä?
Jos oli Wismarissa vanha keskusta lähellä satamaa, niin täällä Stralsundissa se oli vielä lähempänä.
Kaikkien sääntöjä vilisevien saksalaiskaupunkien jälkeen Stralsundiin oli hyvä lopettaa vierailu Saksanmaalla.
-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti