sunnuntai 21. kesäkuuta 2009

AMSTERDAM






15ma 06 09 1445 IJmuidenista Amsterdamiin

Lähdimme tankkauksen kautta Amsterdamiin, missä pojat jäävät pois seilauksesta. Tankkiin mahtui 44,35 litraa dieseliä, mittari näyttää nyt ylitäyttä. Pyörimme puolisen tuntia Noordzeekanaalin sulun luona ja pääsimme sisään, ainoana veneenä klo 1600. Nousu oli pieni ja kävi nopeasti. Eipä ole tälläkään pätkällä paljon nähtävää. Komea hiirihaukka tosin ilahdutti meitä. Kurvasimme Amsterdamin keskikaupungin kohdalla Amstel joen pohjoispuolelle Sixhavenin vierasvene-satamaan.

-Amsterdam, Sixhaven 1835 log 988,2 matka 14,9nM , moottorilla 3,3h




Terävä vihellys kuului laiturilta ja satamakapteeni kehotti meitä kiinnittymään välittömästi sisään-ajoaukon suulle englantilaispaatin kyljelle. Saimme ystävällisen vastaanoton heiltä vaikka häiritsim-mekin pippuripihvien paistoa, tosi hyvät tuoksut. Toinen suomalaisvene, alumiinipaatti oli peräs-sämme saman ponttonin toisessa päässä. Pieni satama alkoi olla aivan täynnä. Satamamaksu 17€/vrk. Suihkujen jälkeen seurailimme harmaahaikaran touhuja satamassa. Nokikana piti tiukkaa jöötä ja tuntui, että siihen oli suuremmankin tyydyttävä. Rennosti pukeutuneina lähdimme tutustumaan Amsterdaniin. Pohjoispuolelta kulkee lautta seitsemän minuutin välein (keskiyöllä harvemmin) keskustaan päärautatieaseman kohdalle. Ensimmäisenä iltana söimme mauttomat pizzat pääkadun varrella. Kalle olisi mielellään vienyt pojat museoon, mutta käymättä jäi. Katselimme näyteikkunoita kanavien varrella. Palasimme veneelle sateen saattelemina.


16ti 06 09 Amsterdamissa erilaisia makunautintoja





Pojat kävivät varmistamassa pääsynsä huomenna Brysseliin. Junia lähtee tunnin välein, joten aika-taulutus on kipparista kiinni. Immigrant irtautuu aamulla klo 0900 Sixhavenin laiturista. Lähdimme iltapäivällä nautintomatkalle, kansakuntien sulatusuuniin, Amsterdamiin. Ensimmäinen paikallinen kokeilumme olivat sillihodarit; vaalean leivän sisällä pehmeä sillifilee ja paljon raakaa sipulia pie-nennettynä. Kaikki söivät ja kilvan kiittelivät makunautintoa. Hetken kanavanrantoja kuvattuamme alkoivat sillit ja varsinkin se sipuli tehdä janoisan tunteen ja päätimme maistaa paikallisen panimon tuotetta. Samainen ravintola/kuppila tarjosi myös pannukakkoja. Vuosi sitten siirtopurjehduksella jäi pannari syömättä ja Kalle sai Nealta huutia, paikallisherkun aliarvostamisesta. Nyt tuli tuo akka korjattua. Ruokaisat pannarit juustolla ja lihalla siirsivät pääruokailua iltaan (jälkeenpäin kuulin, ettei perinneruokaa ole suolainen vaan nimenomaan pölysokerilla valkaistu pannari). Viimeiste-limme Amsterdamiin tutustumisen syynäämällä mielenkiinnolla nimeltä muistamattoman kirkon joka nurkan. Pojat, keski-ikä 60v, halusivat, näin korvata Kallelle tuon museokäynnin väliinjätön. On siinä papilla seurakunnassaan pitelemistä. Viimeistä iltaamme, tällä gastistolla, värittivät harmaahaikarat, silkkiuikut ja nokikanat sekä kaiken kertaaminen. Yhdeksänätoista päivän aikana yövyimme seuraavissa satamissa: Äijänkari, Bänö-ö, Mariehamn, Visby, Christiansö, Svaneke, Rostock, Kiel, Brunsbüttel, Cuxhaven, Cuxhaven, Cuxhaven, IJmuiden ja Amsterdam. Lisäksi koetuiksi tulivat; Suomen suvi, paljon merikotkia Turunmaan ja varsinkin Ahvenenmaan saaristossa, spinnuttelua, yksi maailmanperintökohde, kovaa myötätuulta, kovempaa myötätuulta ja surffiennätyksiä, erilaisia olutmerkkejä (Wilbellä on kuva jokaisesta tuopista), perinneruoka-vertailuja (lapskousseista parasta tehdään Raumalla) ja uusia löydöksiä, vaikka Cuxhavenista tulikin meille sääviivästyspaikka antoi se koiralle oivan nimen Cux. Wilbelle ja Marcukselle paljon kiitoksia, olitte hyviä gasteja, oli ilo seilata kanssanne. Vaikken tuntenut Marcusta ennen oli meillä yhteisiä tuttuja Wilben kautta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti