lauantai 6. kesäkuuta 2009

Visbystä Christiansöhön


ke03-to04 06 2009 Visby – Christiansö

Maailmanperintökohde Visbyssä vietetyn vuorokauden jälkeen seilauksemme kohti etelää jatkui varsin reippaan tuulen saattelemana. Onneksi kaupunkikierrokselta palaamisemme jälkeen meri ei ollut kuitenkaan niin vaahtopäisenä enää. Nostimme ison reivattuna Niinirannan tekemään ykkös-avomerireiviin, kakkosreivi näyttääkin nyt katsottuna varsinaiselta myrskyisolta. Isopurje nousi satama-altaassa suojassa aallokolta klo 1530. Pikkuhiljaa totuimme kovaan aallokkoon ja saimme kaikki ohjailutuntuman. Lilla ja Stora Karlsö jäivät itään. Tyrskyveden vuoksi niitä ei pääsyt kiikaroimaan. Kerroin pojille niistä sadoista viehättävistä Etelän kiisloista, jotka pesivät Stora Karlsön pystysuorien kallioseinämien tasanteilla. Ruokki oli edelleenkin se ulkomeren valtiaslintu. Paljaalla silmäläkin näki korkealla saaren laella majakkarakennuksen. Jatkoimme purjehdusta reivatulla isolla ja puolikkaalla etuseilillä. Laivoja on AIS-laitteen mukaan liikkeellä melko paljon ja ne löytyvät horisontista hetken hakemisen jälkeen. Enää ei ollut tietoakaan lämpimästä purjehduksesta, vaan päälle tarvitsi pukea taas kolme kerrosta lämmintä, imevää tuulenpitävää. Vettä lensi yli veneen ja kaikki ilmastointiputket oli suljettava, läpiviennit oli suljettu jo lähdettäessä. Kalle aloitti taas yövahtivuoron ja sai Marcuksen ohjaamaan yhden maissa. Vettä tuli koko ajan yli kansitäkin ja osa vesimassasta pääsi aina sitlooraan asti. Saappaathan meillä ovat olleet jaloissa jo kymmenestä alkaen. Veneen keulassa oleva ankkuripoksi ei pidä vettä ja sitä kerääntyi poistettavaksi jonkin verran. Yön aikana tuulen voimakkuus kävi 12ms ja pysytteli vakaasti 10 ms lukemissa. Yöllä vesipannumme, viheltävä sakemanni, sai lommon poskeensa, kun tuli liedeltä alas. Aurinko ei taaskaan noussut täydeltä terältä, vaan oli pilvimassojen peittämä. Yllättävän valoisaa on kuitenkin ollut. Iltapäivällä tuuli väheni ollen vähimmillään 5 ms ja aallokkokin rauhoittui. Nautimme kuumakuppeina suurustetut kanakeitot. Muuta energialähdettä olemme saaneet banaaneista, voileivistä ja mehuista. Kahden aikaan aukaisimme rullukan liki täyteen kokoonsa. Hetken kuluttua tuuli nousi kuitenkin taas ja jouduimme pienentämään keulapurjetta. Bornholm ja Christiansö tulivat näkyviin. Tuulen suunta ja aaltomassat pakottivat meidät ajamaan kaksikymmentä astetta pois reittiviivalta. Kaksi tuntia ennen määränpäätä rullasimme etupurjeen sisään ja laskimme isopurjeen. Tällöin tuulta oli taas reippaasti yli kymmenen ms, puuskissa jopa 14 ms. Bornholmin päällä ollut saderintama ajoi päällemme kovan tuulen kera. Kippari koitti löytää sujuvan reitin aallon pohjilla, mutta lyhyt aaltoväli väkisinkin pisti ajamaan välillä päin aaltoa ja vesi lensi mahtavasti. Christiansö näytti pitkään asumattomalta luonnonsaarelta, kunnes pääsimme sisäänajoreitin päähän ja asumistaajama tuli näkyviin. Voimakas länsituuli pakotti ajamaan voimakkaasti koneella melko kapeasta aallonmurtaja-aukosta. Valmistelimme rantautumiseen vasta sisäaltaassa. Saksalaisaluksen naisgasti näytti vastaanottavalta ja kiinnityimme heidän kyljelleen.

-Christiansö to 04 06 09 1830 / log 452,4 / matka 179,4 /27,25h, josta moottorilla 2,8 h.

Saapumisrommitotien jälkeen söimme lapskoussia. Ruoka maistui pitkän, miehekkään purjehduksen jälkeen mahtavalta. Chriatiansön linnoitussaari oli todella hieno. Tutustuimme nyt illalla pikkusillan toisella puolella olevaan xxx-saareen. Rapatut, kalkkimaalilla keltaiseksi maalatut, pienet talot olivat kauniita ja muodostivat mielenkiintoisen asujamiston kouluineen kaikkineen. Pääsimme kurkistaman vankilarakennukseen. Ainoaksi peseytymismahdollisuudeksi löysimme uimalaiturin. Jätimme sen käyttämättä, kun oli niin tavattoman kylmää ja tuulista. Sade tosin loppui puolen tunnin päästä rantautumisestamme. Nyt kuvasimme auringonlaskua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti