LAINAVAATTEISSA

Vigo 04ti 05 2010 Lainauksia

Raari lukija!

Mnää ole ollup parip päivä hukas, tai oikkestas Satunnaisen matkailijanp pitämäs tuult poisp paatilt. Mnää oli oikke hotellis yät, Santiago de Compostelan gaupungis. Mut siit sitt hetken guluttu enemmän, goha mnää ensiks saan gatottuk kaikk kolmsatak kuvas silt reissult.

Ny tlee se miks otsikos pauhata lainauksist. Mnää sai Jannelt, mnuu toistaseks pitkaikasimmalt gastilt, sähkösem breivi. Mnääp pyysi, et jos mnää vois lainats stää ja pistä blogihi. Janne meinas, et kyll se vaan bassa ja niis se täs nys sitt tleeki.

Sillonko mnää laina, ni mnääs saan gai kirjotta omallk kotosall Raumangiälell ( sep pidäis kai kirjottap piänell, mutt mnää kunjoitak kotisatama nii, et mnää käytä isso Ärrä).
Oikjastas, mitä mnääs teilt luppak kysyn, gon girjota vaa. Seuravaski jutus te joudut tavama ingrässitäksti.

Terveksi edelleski Vigost, (täll hetkell tuul viuhu kahdendoist metri vauhdils salingeis ja naapri falli hakka ko o löysäl),

lähettä kipparKalle

_____________________________________________


30.4.2010


Moro Kalle!

Lupasin puhelimessa laittaa pienen yhteenvedon kotimatkasta.

Aamun herätys tuli ehkä aavistuksen aikaisin........ tunnin unet ei aivan yöuniksi riitä. Mutta edellisen hauskan viimeisenillan jälkeen kyllä (kerkee sitä myöhemminkin nukkua).
Aamulla oli hieman kaksijakoinen mieli, haikeana jättää reissukoti+kippari ja kuitenkin päällimmäisenä kotiin pääsyn odotus ja aavistus siitä kuinka pojat odottaa.(kun se nyt on lähempänä tuhkapilven hälvettyä).

Taksihan tuli ihan kuten oli sataman toimiston kanssa sovittu. Perillä kentällä oltiin hienosti klo 7.45 jolloin check in avautui. Ja siellähän tuli ekat mutkat matkaan.

Mukana itseni lisäksi:
Iso matkakassi (21kg)
Reppu (40ltr ihan täys)
Pukukassi jossa minun ja Tommin takit.

Virkailija ilmoitti että Matkakassi on täys (painonsa puolesta), reppu on OK mutta pukukassi on liikaa, ainoastaan yksi kassi koneeseen. Jos laitan kassin ruumaan se maksaa lisää.
Ilmoitin laittavani kassin reppuun jolloin ilme virkailijalla muuttui: "oletko aivan varma että mahtuu?" "olen" vastasin siihen. Samalla hän laittoi merkinnän lippuun ylimääräisestä kassista.

Turvatarkastus -jonosta sitten lentoyhtiön(easyjet) virkailija bongasi minut jonosta ilmoittaen, etten voi mennä koneeseen ylimääräisen laukun kanssa että mitä teen. Siinä oli vaihtoehdot vähissä, ei muuta kuin nurkan taakse tyhjentämään pukukassi. Onneksi sentään kassi mahtui juuri ja juuri reppuun kun oikein tunki.
Sää Porton kentällä oli pilvetön ja aurinkoinen olihan päiväksi luvattu reilusti yli 20 asteen lämpötilaa. -Ai miten toi sää liittyy tarinaan näin kesken jutun.
Jos Turvatarkastukseen mennessä (etelässä) on päällä: Farkut,Pikeepaita,Collagetakki,Lampaanvuorinen nahkatakki, Tuultapitävä fleece takki, Muston offshore purjehdustakki (niin kyllä se sää kuuluu tähän kohtaa). Kävelin uudelleen portille kysymään edustajalta: "onko nyt hyvä?" tietysti hieman jännittäen jos joudun laittamaan repun lentolaukkun max.koko sabluunaan. No nyt pääsin portista sisään.

Koneessa oli ehkä 30% paikoista täytettynä. Matka Portosta Pariisiin sujui hienosti ja aikataulun mukaan. Matka meni niin nopeasti, etten kerennyt ottaa kuin 10min torkut.

Pariisissa oli 3,5h odotus koneen nousuun asti. Aikaa kulutin päiväkirjaa kirjoittaen ja hieman kentällä haahuillen. Kenttä oli pienempi kuin esim. Helsinki.
Koneeseen mentäessä check in meni ongelmitta (kokemus auttaa). Koneen portilla kyllä kysyivät onko minulla tosiaan ainoastaan yksi kassi? Turvoksissa oleva reppu ja käsivarressa päällystakki (Nahkatakki,Fleecetakki,Purjehdustakki) viritettyinä nätisti sisäkkäin. Hieman se virkailijaa portilla kummastutti, mutta toivotti mukavaa lentoa. Ilmeet virkailijoilla ovat olleet verrattavissa tarjoilijoihin, jotka ovat yrittäneet valmistaa teetä (lue.Rommitotia).

Helsingin terminaalissa oltiin 15min etuajassa vaikka olin jo laukunkin saanut mukaan ruumasta.
Heidiä ja poikia ei vielä näkynyt vastassa..... Pitkän käytävän päässä näkyikin jo tuttu kolmikko. Jessen (9v.) huomatessa minut säntäsi juoksuun kohti minua kyynelten vieriessä molempien poskille.
Juuso(6v.) käveli rauhassa ja viereen tullessa käänsi selkänsä ilmeisesti yrittäen pidättää kyyneltä siinä onnistuen. Vastaanotto oli odotukseni mukainen. (onneksi ;) )
Heidi kertoi myöhemmin, että Jesse ei ollut aikaisemmin millään tavalla näyttänyt ikäväänsä, mutta Jesse kyllä sanoi ikävän olleen, vaikka Skypessä ei sitä koskaan myöntänyt.

Kotona oli kaikki niin hyvin, kuin olimme saaneet viikkojen aikana kuulla.

Ja pieni ajatus matkastani:
Purjehdukseni oli hieman kaksijakoinen ja olenkin sitä täällä itsekseni miettinyt ja päätynyt kahteen syyhyn.
Alun "jäykkyys" johtui suurelta osaltaan myöskin jännityksestä, miten tulen toimeen käyneen ja olleen meritaudin kanssa ja loppuuko se vai tuleeko uudestaan.
Ja toisen hyvin tiedätkin. Nämä kun yhdistää niin siitähän on poissa itsestään.

Olen erittäin onnellinen siitä, etten lähtenyt viikoksi tai kahdeksi. Olisin saanut ihan väärän kuvan mitä purjehdus ja veneessä asuminen viikkoja on. Kotiutumisen jälkeen osasin jopa nautti olemisesta veneessä ja sen ulkopuolella. Matka oli merisairaudesta huolimatta erittäin onnistunut ja toivottavasti ne tulleet "jalat" pysyvät. Vaikka jossain vaiheessa mieleen tuli, kun tästä selviän niin, ikinä en enää purjeveneeseen astu. Sekin ajatus on jo poispyyhkiytynyt mielestä.

Toivotan sinulle Kalle suotuisia tuulia vaikka ne pohjoiseta tulevatkin ;) ja turvallista matkaa. Onhan lastisi arvokas, unohtamatta puukuormaa jonka tulemme Raumalta noutamaan.

Viellä kerran...........
KIITOS KALLE!!!!!!
Terveisin. Gastisi 1208 Janne

ps. Näin blogia (28.4 20.2010) täällä lukiessani tuli yllätyksenä, että iltatee (lue rommitoti) on alkoholiton juoma tai sittenkin valmistusvaikeuksista huolimatta paikallinen juoma.

_