keskiviikko 5. toukokuuta 2010

PYHIINVAELLUS KÄDET TASKUISSA

04ti 05 2010 Camino de Santiago

Oikke huanost nukutu yä jälkke kännykkä sentä vapaut mnuu väkisimakaukselt. Saksalaise vaeltajap palaveerasiva ensiks ala-aulas kova äänehe ja sit kulkivak koko yä huaneist toissihi ja jättivä äänekkäi hyvästei käytväll. Neljä jälkke tilanne rauhotus, mutt viidelt alko jätejoonas pittä kolina. Kyllp paatis vaa o hyvä nukku – sikses. Aamupala jälkke mnä makson dämä hotelliyäm (San Lorenzo, 64€) bois ja käveli reippast Katedraali juurell kysymä polisilt kui mnääp pääsisi kymnen gilometrim bäähä vaellusreitill. Hän meinas, et luannikkaimmi snää pääses sinn taksil ja kerros tolpa sijainni. Nii mnää sit istusi mittarpiilihi ja anno tavotteks 10 kilometri vaellusreitilt. Hetke aja me neuvoteltti ja kaver vei mnuu lentokentä viärell Labacollaha, kuudentoist euro hinnall. Mnää lähdin dramppama 12 kilometri matka kohde Katedraali. Odotukse olivas suurek ko mnää oli nähny miälengiintose selvitykse pyhiinvaelluksest, mink pit Kaimio Arvi Vanha Rauma Yhdistykse mailmamberindillas. Tämä loppuosuus ei avannu kaunei kirkongyli. Niingo huamat ni kuva ova enemmänki luantoaihessi, eiväkkä kulje alkkuska käsikädes kirjotetun gans. Linnu oliva nii vikkeli, etei niit tähä viit pistä. Kaike lisseks mnääp poikkesi muist pyhist asuisteittenki suhte. Muill ol sauva taik kepi, pääll fjälrevenei ja vaelluskenkki, mnuull ol farku ja semse kenkä misä ol paras kantavaimennus, Don Juani vaiva viäl vasemmas kantpääs. Täksti on daas Nealt.

CAMIÑO DE SANTIAGO





Santiago de Compostelan katedraaliin johtava Pyhän Jaakobin reitti (Camino de Santiago) on ollut yksi merkittävimpiä kristillisiä pyhiinvaelluskohteita 1000-luvulta asti (joskin 1500-luvulta 1980-luvulle reitti oli lähes unholassa – keskiajalla se jäi uskonpuhdistuksen ja Euroopan poliittisten levottomuuksien jalkoihin ja unohtui pitkäksi aikaa).



Sitä pidettiin yhtenä niistä kolmesta reitistä, jolla kaikki synnit voitiin saada anteeksi -- muut ovat Via Francigena Roomaan ja pyhiinvaellus Jerusalemiin.



Alusta alkaen pyhiinvaellusreitin varrella on ollut augustinolaismunkkien ja muiden veljestöjen luostareita, jotka tarjosivat majoitus- ja ravitsemuspalveluita.



Nämä helpottivat 1000-luvun alkupuolella matkantekoa: yhden teorian mukaan Santiago de Compostelasta kehittyi niin suosittu pyhiinvaelluskohde, koska Jerusalemiin oli liian vaikea ja Roomaan liian helppo päästä.



Pyhän Jaakobin reitti ei ole yksittäinen tie, vaan siksi voidaan katsoa mikä tahansa useista pyhiinvaellusreiteistä Santiago de Compostelaan. Muutamaa tietä kuitenkin pidetään pääreitteinä.



Camino Francés hyväksyttiin maailmanperintökohteeksi vuonna 1993 ja Ranskan alueella kulkevat reitit lisättiin listalle vuonna 1998.



Sekä Espanjan että Ranskan alueilla maailmanperintökohde käsittää lukuisia reitin (reittien) varrella olevia historiallisia rakennuksia ja rakennelmia.



Korpise Juhani on govast miättin Vanha Rauma alueell tleemist. Mitä reiteip pitki sinn väki o aikonas tullu ja mink näkymä tämä päev anta. Stää mnää jänniti täll vaelluksem bätkäll, et kui mnää koe ko mnää ensmäsen gerra näe Katedraali, vaellukse määrämbää. Vähä seki jäi vajavaiseks. Yhtäkki tuap pytink tupsaht mäen dakka autotte seast.



Vaellusreit ol oikke hyvi opastet iha viim metreill saak, mut se loppuhuipennukse hakemises men hetke aikka. Eik täsäkä mailmamberindkohtes ollu yhtä merkki Unescost.



Mnää kävi viäl bussiasemall trampates kattomas mnuu suasikiks tullut vaatimatont Iglesia de San Pedro Apostol. Se o riittäväm biän, et siäl vois tuntte turva, niingo valmerell äärettömyyde. Molemmap pistävä hiljaseks


Ps. Tua otsikko viitta kauhjan gylmähä säähä mikä tääll Spanjas ny o vallall. Lähties ol vaa 11 astett ja se kohmet käde nii, et pit välilp pistä nes suajaha. Niin gulk kyll moni muuki.
_

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti