Eilisiltaisen herkuttelun antamatta häiritä nousimme ylös herätyskellosta jo 0830. Vaikka olimme ajaneet eilen kuusi tuntia koneella, painui akkujen jännite niin alas (11,8V), että alhaisen jännitteen hälytys alkoi soida. Söimme aamupalan ja lähdimme liikkeelle sateenuhkaiseen aamuun.
Jormakin sai pukea päälleen hankkimansa purjehdusasun. Nostimme purjeet kahdeltatoista ja hetken seilasimme harakkaa komeasti 6,3 solmun nopeutta. Kahdelta tuli alkoi vähetä ja otimme spinnun avuksi. Viimeinenkin tuulenvire kuitenkin loppui tykkänään ja niin jouduimme laskemaan pallokkaan kymmenen minuutin kuluttua sen nostosta.
Uusien kirjojen avulla selvitimme mahdollisuuden ajaa kuuden metrin vedessä San Vicente de la Barqueraan. Nautical Almanac tosin antoi aivan olemattomia (0,3m) lukemia lyhyelle jokiosuudelle. Hetken tarkkailtuamme kiinnityimme purjeveneen kyljelle kaivetussa jokitaskussa.
San Vicente de la Barquera, Cantabria 1800 log 7600 / 41M Mh 895,5 6,7 / 8,6
Syödessämme eilen valmistettuja rapuja jokiuoman vierellä olleet alukset jäivät kuivalle maalle. Allamme oli kuitenkin turvallisen tuntuisesti 3,3 metriä vettä.
San Vicenten elo tuntuI varsin verkkaiselta. Rantakadun liikennettä tarkkaili vanhus koko ruokailumme ajan.
Kiipesimme ulos laiturialueelta ohittaen portin ja kävelimme varsin idyllisessä pikkukaupungissa parin tunnin ajan. Päänähtävyydet olivat kirkko ja linnoitus, jotka molemmat ajoittuivat 1200 –luvulle.
Komea, vanha kivisilta yhdistää San Vicenten ja Barqueran. Iltayhdeksältä kolmen solmun virtauskin oli laantunut ja joessa oli komeat peilaukset. Menimme nukkumaan puolen yön maissa, huomiselle jäi matkaa Santanderiin enää 35 mailia.
_
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti