Heräsin 0830, kävin aamusuihkussa ja hääräsin tunnin kaikenlaista kunnes muistin, että aamupalakin olisi nautittava. Soitin Navsystemsin Marcus Backmanille ja kerroin, ettei täältä maahantuojalta löydy enää vastaavaa voimayksikköä. Marcus sanoi, että SPX-5:n yksikkö on tismalleen sama, joten on kyse väärinkäsityksestä. Esitin kuitenkin koko järjestelmän vaihtoa uudemmaksi, eli juuri SPX-5:ksi. Hän totesi vaihdon tuoreempaan olevan tarkoituksenmukainen. Pyörittelimme hetken rahoituspuolta ja päädyimme seuraavaan: uuden laitteen maahantuojan hinnasta vähennetään voimayksikön ovh-hinta. Siihen oli tyytyminen. Yritän tulla nykyisillä 1995 ja viallisella 2009 voimayksiköllä toimeen siihen saakka, kunnes kummipoikani Jussi tulee Barcelonaan 14.9.09. Näin tuli Jussillekin asia tiedoksi. –No, et tarvitse täällä kuin pari paitaa, uikkarit, tuulipuseron, shortsit ja edustushousut (mitä lienevätkin), siis puolipitkät sellaiset. Kaikilla tähänastisista gasteista on ollut toinen puoli vaatteista turhaan mukana.
Alicante- 1058, log 2964
Hallittu irtautuminen laiturista, muutama valokuva vielä Alicanten satamasta ja ulos aallonmurtajasta. Suuntasin kurssin koilliseen, josta myös tuuli puhalsi 4,5 m/s voimalla. Arvioin tilanteen toivottomaksi, enkä ottanut kummastakaan purjeesta aurinkosuojia pois. Huertan nokan jälkeen kuitenkin tuulen suunta kääntyi ja se voimistui 7 m/s. Nyt kysyttiin yksinpurjehtijan viitseliäisyyttä, mutta laiskuus otti minustakin helteessä vallan. Ajoin koko matkan 19 mailia Villajoyosaan, missä on Volvo Pentan huolto. Matka kului hedelmiä syödessä ja vettä juodessa. Yksi pyöreäsiipinen peto jäi tunnistamatta, kun se lensi niin vastavalossa ja kaukana. Liidossa sillä oli siivet selvästi ylä-veessä, muuten se täytti isohaarahaukan piirteet. Maltoin odottaa leparien laittoa puolen mailin päähän aallonmurtajasta vaikka kädet kaipasivatkin työtä. Vasenta kättäni on krampannut jo pitkään, nyt alkavat samat oireet olla oikeassakin, kuin käsi on pitkän aikaa kupilla. Kupilla tarkoitin kuppimaisessa asennossa en rommitoti tai muun vastaavan asian tohutuksessa. Nyt ovat alkaneet vesipäivät, ei vain puolentoista litran päivittäinen tinkipullo, vaan kieltäytyminen alkoholipitoisista juomista. Muuthan tulevat tänne muutamaksi viikoksi etelänlomalle, minun ja maksani pitäisi kestää tätä runsas vuosi. Tämä ei ole moite gasteille, ette te sitä kaljaa tai olutta kurkkuuni kaada. Ette varsinkaan rommitoteja. Tilanne ei tosin ole mitenkään kriittinen, sillä eilen ja tänään ei ole ollut minkäänlaisia vieroitusoireita. Kylmälokeron kansi on pysynyt tiukasti kiinni oluenhaku merkityksessä vaikka sieltä niin mukavasti tuleekin kylmä virtaus helteiseen kajuuttaan. Ajoin Villajoyosan satama-altaaseen ja kaksi tuohtunutta miestä näyttivät VHF käsipuhelimiaan. Ajoin lähemmäksi, kerroin olevani yksin ja puhelin on sisällä. Tämä ei heitä riemastuttanut. Sain kuitenkin paikan ja pakitin kaikin tyylipistein laituriin. Tällä kertaa hallintalaite ei tuottanut ongelmia. Se oli kai kuullut vaihtoajatuksesta, kun olin jupissut yksikseni Volvo Penta huoltoon ajosta, samalla kun olin ihmetellyt miten tuo Villajoyosa oikein lausutaan? (Viljahoiosaan päädyin. Pitää lähettää taas satunnainen matkailija tutustumaan asiaan).
Uintireissun jälkeen menin tietenkin taas suihkuun. Laihduttavaa on myös tämä lämpötila, sillä ruokaa ei kykene edes ajattelemaa ennen auringon laskua. No ajatella sitä voi, muttei valmistaa kajuutassa, missä korkea lämpötila viihtyy vielä, ulkoilman jo jäähdyttyä siedettäväksi +28 astetta. Nyt kymmenen maissa alkaa olla sellainen fiilis, että voisi lähteä kävelemään ja tutustumaan tähän täysin outoon kaupunkiin. Jos vain jalat kantaisivat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti