Kävimme kahdesti Cascaisissaoloaikana Lissabonissa junalla. Matka maksoi yhteen suuntaan 1,70 euroa. Ensimmäisellä kerralla tuli ostaa 50 centin kortti, johon sitten saattoi ladata ostovoimaa automaatista. Juna vei meidät aivan Lissabonin keskustaan, josta oli kymmenen minuutin kävelymatka Praca do Comérciolle.
Maanantaina kävelimme pitkään kolmisin (Tommi, Janne ja kippari) tutustuen kaupungin keskustan nähtävyyksiin ja kauppoihin. Castelo S. Jorgeen saakka emme päässeet, joten se jäi kehystämään suurkaupungin katukuvaa vain kuvassa. Urheiluvälineliikkeestä löytyi edullinen neopreenipuku (59,90€) ja kippari päätti ostaa sen veneen huoltosukelluksia varten.
Laajensimme Lissabon tuntemusta nousemalla keltaiseen Sight Seeing bussiin ja ajoimme kierroksen keskustassa ihastellen vanhaa ja uutta rakennuskantaa. Päätimme kiertoajelun Belémin tornille. Niistä kahdesta maailmanperintökohteesta jo kirjoitinkin aiemmin.
Palasimme veneelle Cascaisiin ja Kalle sovitti uintihaalaria. Kovan uurastuksen jälkeen puku (koko L) oli päällä, mutta ahdisti rinnasta melkoisesti, muuten se istui kuin suntishanska. Päätimme vaihtaa puvun kokoa suuremmaksi.
Teimme uuden tutustumisretken Jannen kanssa Lissaboniin perjantaina. Ensitöiksemme haimme sen urheiluvälineliikkeen, josta Kalle puvun osti. Tietenkään sitä halpaversiota ei ollut XL kokoa
ja jouduin sadan euron pukuun. Se oli kuin Batmanin asuste nauroi Janne kun vilautin itseäni sovituskopista. Söimme keskustassa ja Janne haki tuliaisia kotiin. 1902 valmistuneeseen Santa Justan hissiin oli niin pitkä jono, että päätimme kävellä vanhaan kaupunkiin. Hissin on suunnitellut portugalialainen insinööri Raúl Mesnier du Ponsard. Tämä Eiffelin innoittama hissi edustaa uusgoottista tyylisuuntaa.
Ylhäällä vanhassa kaupungissa törmäsin koko matkan ensimmäisiin raumalaistuttuihin. Aallon Teksi ja Varhon Pena vaimoineen olivat kierrelleet viikon Lissabonissa ja läheisillä nähtävyyksillä. Nyt he olivat jumissa Islannissa tapahtuneen tulivuorenpurkauksen vuoksi. Suuri osa Euroopan lentokentistä on suljettuna ja koneen eivät lennä tuhkapilvien vuoksi. Pena meni parturiin ja siinä jutellessamme Aaltojen kanssa huomasimme, ettei se Jannenkaan paluu 20.4.2010 ole mitenkään selvää. Terassin tarjoilu pelasi todella hitaasti ja Varhotkin ennättivät takasin ennen juomatilauksen jättöä. Sade lyhensi kävelypäivää ja palasimme junalla takaisin Cascaisiin. Söimme halvalla Cascaisin linja-autoaseman ostoskeskuksessa.
_
Te olette siellä ihastelleet Lissabonin ihmeitä ihan luonnossa, minun on pitänyt tyytyä kirjaan Night train to Lisbon, jossa Bairro Altoa ja muita paikkoja on varsin hienosti kuvailtu. Parempi sekin kun ei mitään, varsinkin kun kirjan lukemisen ohessa kuuntelee lissabonilaista radiota... virtuaalimatkailua?
VastaaPoista