Huonosti nukutun yön jälkeen aloitin lakanapyykin pesun. Muuten meni hyvin, mutta iso satsi vaati kaksinkertaisen kuivausajan. Olin sopinut Vesa Uusi-Kilposen kanssa tapaamisen Fuengirolassa kello 12 ja nyt jouduin soittamaan olevani kolme varttia myöhässä. Nopeasti olen omaksunut tämän espanjalaisen tavan luistella aikatauluissa. Linja-automatka Marbellasta Fuengirolaan kesti 1h 15 min ja maksoi 2,75€. Vesa haki minut linja-autoasemalta. Menimme ensitöiksemme syömään rantabulevardille. Vesan vaimo Marketta liittyi seuraamme. Vaihdoimme kuulumisia. Vesa tekee jutun seilauksestani perustamaansa Uusi-Fuengirola lehteen. Hän on pyörittänyt lehteä nyt neljä vuotta täällä. Vesahan oli pitkään Uuden-Rauman päätoimittaja ja näin kaupunkilehden toimittaminen on tuttua.
Ajoimme Fuengirolan keskustasta naapurikylään, ylös mäelle, missä heidän omakotitalonsa Casa Marketta sijaitsi. Upean näkymän lisäksi viihtyisässä talossa oli sauna ja uima-allas. Kirjoitin Mariksen jälkeen blogiini epäilyksen, että mahtoiko olla viimeinen saunominen vuoteen. Tämä ajatus meni nyt nurin oikein kunnolla. Mukavan pehmeät löylyt ja sopivasti viileä vesi virkistivät ja tekivät hyvää. Lähetin yhden blogin eetteriin.
Vesa ajoi minut takaisin linja-autoasemalle, mennessään vielä toimittamaan rakenteilla olevan ostoskeskuksen asioita. Mies on mukana monessa, ei ole jäänyt ennenaikaiselle eläkkeelle. Tämä oli yksi niistä puheenaiheista, joita ennätimme päivän aikana käydä läpi. Kiitellessäni totesin, että onpa hauskaa näin raumalaisina kiittäessä todeta, että oli mukava tutustua. Raumalla olemme keskustelleet lyhyesti joillakin kaupungin järjestämillä kokkareilla.
Kello 1630 linja-auto ei milloinkaan ilmaantunut asemalle ja 1700 autokin oli vartin myöhässä. Palttuani veneelle tein ostoslistan ja lähdin hakemaan internettiä.
Ostokset sain tehtyä, mutten lähetettyä blogeja maailmalle.
_
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti