torstai 26. maaliskuuta 2009


KÖLIN PALAUTUS MUOTOONSA
Vuosien varrella Immigrantin lyijyköli oli muuttanut muotoaan, varsinkin sen etualakulma oli pyöristynyt. Aiemmin jo kerroin kölin irrotuksen. Se siirrettiin omalla trailerillaan Lapelan verstaalle hiekkapuhallusta, paklausta ja pohjamaalausta varten. Maaliskuussa 2005 sain avukseni eläkkeellä olevan automaalari Eino Nurmen. Hankin kyseisen viikonvaihteen perjantaiksi 3 kg Dinitrol 6090 Metalu pakkelia. Meillä oli käytössämme Lapelan levyhalli ja pukkinosturi tämän viikonvaihteen maanantaiaamuun kello seitsemään saakka. Kun maalari neljältä tuli kysyi hän ensitöikseen missä loput pakkelit on? Eino arvioi köliin menevän kymmenen kiloa. No ammattimies levitti kolme kiloa tuossa tuokiossa ja päätimme palata heti pakkeliliikkeen avauduttua yhdeksältä. Myöhemmin illalla maalari soitti, että hän joutuu lähtemään reissuun heti aamulla. Kysyin jos voin paklailla ajankulukseni viikonvaihteessa ja Eino suorittaisi lopputyön aikaisin maanantai aamuna.
Lauantain ja sunnuntain paklasin ja hioin köliä yli kymmenen kertaa. Homma sujui melko hyvin, mitä nyt yksi paakku jäi käsiin, kun tein liian ison satsin kaksikomponenttikittiä. Sain palautettua pikkuhiljaa kölin etukulman muodon ja kölin pohjan tasaisuuden.
Maanantaiaamulla kävin ennen seitsemää tekemässä viimeisen kerroksen ja esittelin Eetulle tyytyväisenä aikaansaannostani. Hänenkin mielestä olin suoriutunut muotoilusta hyvin. Hetken ihailtuamme köliä saapui maalari. Hän arvioi aikaansaannokseni, käänsi päätä, kallisti vielä kerran päätään, suoristi selkänsä ja totesi: On se saatanan vaikeaa saada pakkelilla tasaista jälkeä. Eino kääri hihansa ja vetäisi viimeisen kerroksen ja me kaikki olimme tyytyväisiä lopputulokseen. Sain vielä illalla nosturin käyttööni ja niin käsittelin kölin tervaepoksilla neljään kertaan. Kölin palattua telakalle kiiri siellä kysymys huulilta huulille: Kuka on ostanut uuden kölin?