perjantai 30. joulukuuta 2016

NAVEGANDO POR LAS ISLAS CANARIAS / Route 6

27su 11 2016 Santa Cruz de Tenerife – Las Palmas Gran Canaria.
Rauhallisen yön jälkeen kippari kävimme suihkuissa ja nautimme aamupalan. Olimme eilen hoitaneet satamamaksun (17,27€), joten pääsimme lähtemään vapaasti. Jouduimme kuitenkin tekemään tuloksemattoman leparin hakukierroksen satama-altaassa ja vasta sen jälkeen ajoimme ulos satamasta. Tuulta oli mukavasti vaikka se kääntyi oletuksen mukaisesti pohjoiseen päästyämme Gran Canarian alkavaan tuuliputkeen. Otimme spinnunpuomin pois kääntyessämme koilliseen. Pienensimme rullapurjeen 2s genoaksi, vauhti pysyi hyvänä 6 kn, vaikka aallokko puskikin vastaan. Ennen pimeän tuloa rullasimme keulapurjeen sisään ja otimme ison alas Isletan jälkeen, aallokko oli kasvanut melkoiseksi, niin kuin se aina tekee tässä törmätessään Gran Canarian pohjoiskärkeen, Isletan rantaan. Kerroin Timolle, kuinka tullessani ensimmäisen kerran Las Palmasiin sekosi plotteri, kun ylitimme voimakkaat merikaapelit, ja satamaa tuntui jatkuvan pimeydessä äärettömän pitkälle. Silloin sain edellä ajavalta Heikiltä opastusta, jonka tarpeessa todellakin olin. Nyt vierasvenesatamaan ajo oli kuin lapsen leikkiä vaikka Fred Olssen yllättikin ajamalla ohitsemme sisäpuolelta. Olimme onneksi ajaneet ankkurissa olevan rahtilaivan suojaan. Ripustimme jäljellä olevat leparit paapuurin laidalle ajaessamme reseptionin laituriin. Oululaiset, Anjakset, olivat vastaanottokomiteana laiturilla. Kylkikiinnitykseen ajaessani, todella pieneen väliin, saimme virheellisesti vain keulaköyden kiinni ja tuulenpuuska käänsi perän ulos. Laitureiden välinen vapaa matka on metrin verran pidempi kuin Immigrantin mitta. Muutamalla eteen otolla ja pakituksella sain käännettyä Immigrantin hallitusti muiden ihmetellessä manööveriä, auttoihan tuuli siinä vähän. Naapuriveneiden kipparit seurasivat silmä tiukkana tapahtumaa ja varsinkin pitkäkölisen veneen omistaja ei uskonut tapahtumaa todeksi. Joimme rommitotit rantautumisen onnistumisen kunniaksi ja söimme vastaanottokomitean tuomat nisuset. Totesimme Timon kanssa, että oli harmi, ettei Jorma olut tätä hyvää selauspäivää mukana. Jormalle kertyi seilausmaileja 125 ja Timolle 217 nM. Kiitos pojille mukavasta seilauksesta. Immigrant ei ollut kaikkein siisteimmillään pitkän telakoitumisjakson jälkeen ja meillä sitä ohjelmaa riitti....
Loki: 27su 11 2016, 0950 Santa Cruz de Tenerife, Log 3764, Mh 2338,4. Iso ylös satama-altaassa ja rulla auki aallonmurtajan jälkeen. Spinnunpuomi öljynrorauslautalla ja harakkaa. Rulla sisään ensimmäiseen merkkiin. 1345 puomi pois, käännös SE>NE, rulla 3s genuaksi, tuulta 9m/s. 1825 rulla sisään ja iso alas Isletan jälkeen. 1928 Las Palmas G.C. Reseption Log 7420 / 56Nm. Mh 2339,3/0,9h. NAVEGANDO POR LAS ISLAS CANARIAS, Pasito Blanco, Puerto de Mogán, San Sebastian de la Gomera, San Miguel de la Tenerife, Santa Cruz de Tenerife y Las Palmas de Gran Canari, matka kaikkiaan 217 nM

sunnuntai 25. joulukuuta 2016

NAVEGANDO POR LAS ISLAS CANARIAS / Route 5

26la 11 2016 Jorman lähtö. Seilaus San Miguel – Santa Cruz de Tenerife
Perjantaipäivä meni autoillessa kaksikin kertaa Los Americasiin. Päivällä haimme tuulen suojaista auringonottopaikkaa, tuloksettomasti. Illalla söimme Los Americasin parhaassa paikassa, Las Rosas, GOMERO 1. Se on todellakin paikalliskulttuurinen ruokapaikka, jossa asiakkaita riittää ja tapahtuu. Me kaikki suosittelemme sitä herkullisen mukavana, äänimaailmaltaan koettavana.
Lauantaina heitimme ensimmäisen lähtijän lentokentälle 0930. Olimme juonineet niin, että Jorma lähti Teneriffalta, jottemme joutuneet puskemaan otsa rypyssä Gran Canarialle ja näin meille jäi enemmän aikaa kolmannenkin saaren tutustumiseen. Aamu oli paikoin tummanpuhuva.
Samanaikaisesti, kun Jorman kone nousi läheiseltä kentältä, irtauduimme San Miguelin laiturista. Olimme joutuneet jonottamaan satamamaksun (a´17,24€) suorittamisessa puolisen tuntia. Tämä osuus reitistä on perinteisesti koneajoa vastaiseen ja kuuden tunnin ajon jälkeen saamme paremman suunnan seilataksemme Gran Canarian pohjoiskärkeen. Timon ohjatessa tein tutkimusretken vuotokohdan selvittämiseksi. Kävin mielessäni läpi kaikki toimet, joita olin tehnyt telakitumisen aikana. Silloin muistin korkin poiston sitlooran poistoputkesta ja sen sulkuventtiilin notkistamisen. Kömmin pistopunkkaan ja koetin kädellä venttiilin juurta. Se ja pohja perään päin olivat kuivat, mutta jostain ruiskahteli vettä kämmenselälle. Kohdistin sen äänenvaimentimen päätyyn. kuvattuani kohdan saatoin tyytyväisenä tarjota Timolle kello kahdentoista oluet vuotokohdan löytymisen kunniaksi. Tuli säästöä, kun tuo osui juuri lakisääteiseen puolenpäivän aikaan. Saimme hyvän paikan tutussa ponttonissa. Söimme veneellä, emmekä lähteneet tutustumaan Santa Cruzin kaupunkiin, sen verran on tämä kolmen miehen matkailu väsyttänyt.
Loki 26la 11 2016: 1137 San Miguel de Tenerife, irti laiturista, Log 7328, Mh 2331,8. 1147 leparin haun jälkeen ulos aallonmurtajasta. 1200 cervezas onnistuneen tutkimuksen paljastettua vuodon syyksi äänenvaimentimessa olevaksi reiäksi. Vaihtelevaa tuulta vastaiseen osittain tuuliputkessa. 1740 Santa Cruz de Tenerife, Log 7364 / 36nM. Mh 2338,4 / 6,6h, satamamaksu 17,24 €.

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

NAVEGANDO POR LAS ISLAS CANARIAS / Route 4

24to 11 2016 San Sebastian de la Gomera – San Miguel de Tenerife
Torstaiaamulla aamupalan ja suihkujen jälkeen veneen varustelua lähtökuntoon. kippari kävi maksamassa satamamaksun kahdelta vuokaudelta 8(á 22,08€) ja tarkastamassa vuokra-auton avaimen löytyneen. Tyttö totesi kaiken olevan kunnossa ja niin sain synninpäästön väistötilanteessa sivupeiliin tulleesta pienestä naarmuuntumisesta. Irtautuminen sormiponttonista sujui hyvin, eikä vierellä ollut laskuluiska tuottanut suurempia murheita. Aallonmurtajan jälkeen nostimme isopurjeen toppiin ja avasimme rullajenuaa kakkoseksi. Nyt kaverini saivat ruorituntumaa seilauksesta Immigrantilla. Hellän käden, kolmisormi kosketusta siinä tarvitaan ja se tuntui melkein löytyvän molemmilta. Teide oli koko päivän näkyvissä ja hallitsi horisonttia. Molemmissa päissä delfiiniparvet tulivat tervehtimään Immigrantia.
Tuuli vaihteli odotuksen mukaisesti, kun tulimme Teneriffan rannan tuntumaan tuuliputkeen, samalla aallot kasvoivat mitassaan, mutta ne olivat mielenkiintoisia ja hyvin ajettavia. Teneriffan eteläkärjessä oli tyven alue ja otimme etuseilin sisään ja käynnistimme Volvon. Menimme vastaiseen viimeiset kymmenen mailia moottori isopurjeen apuna. Laskimme isopurjeen pari mailia ennen satamaan ajoa. Leparit pistimme ajettuamme sinänsä kapeasta aukosta sisään san Miguelin satamaan. Huudeltuani VHFään saimme ohjauksen sormiponttonipaikkaan C-laiturissa kello ollessa 1630. Laitureilla ei ollut vettä, joten jouduimme tyytymään vain rantautumisrommien nautiskeluun veneenpesun asemasta. Suihkujen jälkeen koetimme löytää kunnollisen ravintolan San Miguelin turistikylästä. Ei onnistunut.
Loki: 24to 11 2016. 1132 San Sebastian, log 7300Nm, Mh 2329,1. 1140 Iso täytenä, rulla 70%. Delfiint. 1400 etuseili sisään, moottori päälle 7314. Iso alas 2Nm ennen San Miguelia. Delfiinit. 1630 San Miguel de Tenerife, log 7328/28nM. Mh 2331,8 /2,7h

keskiviikko 14. joulukuuta 2016

NAVEGANDO POR LAS ISLAS CANARIAS / Route 3

23ke 11 2016 Maailmanperintö GARAJONAY NATIONAL PARK .
Aamulla kävimme lunastamassa ainoan vapaan vuokra-auton. Se sattui olemaan kaiken lisäksi kuomullinen, joten gastit saivat tuuletusta tukille ja minä klanille. Gomeran tiet olivat kovin kapeita ja mutkat suoria, pojat muistavat hyvinkin mihin viittaan. Ajelin minulle tuttua reittiä myötäpäivään saarta kiertäen. Näin pidimme auringon takanamme. Näköalapaikkoja riitti ja niillä seisahtelimme. Laskeuduimme alas merentasolle juomaan kahvit Playa Santiacon rantakaupungissa. Niin olimme innostuneita helpotuksen tuomasta pikkuhuoneesta ja ulkoilman lämmöstä, että unohdin maksaa kahvit kera jäätelöiden. Pitää korjata akka kun seuraavan kerran siellä vierailen. Yksi suurimpia (ja tietääkseni ainoa) Playa Santiagon nähtävyyksistä on kahden puun luoma suuri varjoalue. Jos kaipaat lomallasi rauhaa, niin tässä on otollinen rentoutumistyyssija.
Maailmanperintöä Bongareille. Suomen UNESCO-toimikunnan julkaisu no. 86: Garajonayn kansallispuisto. La Gomeran saarelle sijaitseva puisto on suurimmaksi osaksi laakeripuumetsien peittämä. Lukemattomat lähteet ja virrat takaavat rehevän tetriäärisen kasvuston, joka on ilmastollisista syistä miltei kokonaan hävinnyt etelä-Euroopasta.
Useasti Garajonaylla käyneenä voin todeta, että todellakin tuo ilmaston kosteus on aivan upeaa. Siellä käytyään on kuin uudelleensyntynyt, sillä niin hyvää tuo ilma on. Suurelta osalta sen muodostumiseen ja kosteuteen vaikuttaa alueen sijainti yli kilometrin korkeudessa. Saaren korkein huippu Garajonay kohoaa 1484 metriin.
Nahkealehtistä Laurisilva metsikköä kuvaa myös hyvin puun rungoilla kasvavat kumppanikasvit, jäkälät ja naavat. Kansallispuistossa on 450 kasvilajia, joista kahdeksan voit löytää vain täältä koko maailmassa. Tällä kasvitieteellisesti erikoisella alueella raivosi tuli vuonna 2012 ja 10% alueesta tuhoutui.
Maailmanperintökeskus sijaitsee varsinaisen rallipolun takana varsin kapean mutkatien varrella La Hormigassa. Tutustuimme näyttelyyn odottaessamme englanninkielisen esittelyfilmin alkua puolisen tuntia. Taisimme kaikki ottaa välillä pienet torkut. Filmin voisi kyllä uudistaa paremmalle tekniikalle ja valoisammaksi. UNESCOn maailmanperintökohteeksi Garajonayn kansallispuisto nimettiin vuonna 1986.
Koko saari on muodostunut vulkaanisesta kiviaineksesta ja on erittäin mielenkiintoinen. Melkein pakollinen tutustumiskohde on meren rannalla sijaitseva Valle Gran Reyn pikkukaupunki hippeineen. Vuonna 2002 nautin siellä erinomaiset lohiPizzat ja käyn vieläkin samaisessa pizzeriassa syömässä. Tuo pizza ei enää lue listalla, ei myöskään niin valtavaa määrää koiria ravintolassa, jonka sisäänkäynnissä lukee No perros.
Söin jo kolmannen, ja taas viimeisen, kerran nimikkoPizzani, nro 117. Kuljimme Valle Gran Reyn hiekkarannan hartaasti, näimme tarkkaavaisina myös El Hierron. Täältä lähdettyämme ilta toi tullessaan pimeyden ja helpomman ajamisen, kun vastaantulijat näkyivät mutkan takaa ajovaloineen. Vielä tutustuimme Vallehermoson kaupunkiin, jota vartioi valtaisa kivipaasi Roque Cano. Palautimme avokaaramme avaimet postilaatikkoon jätettyämme auton San Sebastian de la Gomeran keskustan kadun varteen. Illallistimme Ravintola El Nilossa, missä isäntä katsoi meidät päivän autoretkestä väsyneinä turisteina olevan jymäytettävissä. Hän pisti viehättävän tyttärensä tuomaan laskun, johon oli epähuomiossa sisällyttänyt kaksi viinipulloa yhden juotuamme. Muutenkin laskussa oli epäselvyyttä. Veneelle menimme poiketen cubalaisbaarin kautta maistellen CubaLivret. Henkisesti valmistelimme veneellä huomista lähtöä kerraten päivän kokemuksia.

tiistai 13. joulukuuta 2016

NAVEGANDO POR LAS ISLAS CANARIAS / Route 2

23ti 11 2016 - Gomeran San Sebastianiin.
Vuorokauden vaihduttua tiistaiksi jatkoimme vuoroajoa yrittäen huilailla. Tuuli kääntyi puolikahdelta täysvastaiseksi ja otimme ison alas hakkaamasta. Päästyämme Teneriffan kärjen tuntumaan olimme seuraavassa tuuliputkessa, jossa ajoimme myötävirrassa vasta-aaltoon. Tuulen noustua 18 metriin ja puuskissa se oli yli 20 m/s lensi suolavesi koko aluksen yli eikä enää tullut ajurin vaihtoja. Lupaamani auringon kultaama Gomeran vuorenhuiput jäivät näkemättä sumusuhruisen kelin takia. Jälleen samanaikaisesti kanssamme ajoi sisään Fred Olssenin katamaraani. Onneksi tiesin sen reitin ja ajoimme luonnollisesti pienveneille osoitettua suojaväylää. Marinero otti meidät vastaan sivutuulisella reseptionlaiturilla. Hän oli vähän vihainen, kun en ollut varannut paikkaa enkä ottanut yhteyttä VHFllä. Ehkä tämän takia saimme satama-altaan huonoimman paikan, laskuluiskan vierestä. Onneksi tuulta ei ollut juuri tuolla hetkellä hurjasti, kun menimme betonin rajaamaan paikkaan kellon ollessa 1050. Valmistelimme veneen pikaisesti saapumisrommitotien jälkeen nukkumakuntoon, olivathan viime yön torkut jääneet aika vähiin. Loki: 0130 Iso alas tuulen käännyttyä vastaiseksi. Tenerifen kärjen jälkeen kovaa vastatuulta 18 m/s, puuskissa 20 m/s, myötävirta ja vasta-aalto. 1050 San Sebastian de la Gomera, log 7300 / 78nM, Mh 2329,1 / 13,3h.
Nukuimme rantautumisen jälkeen ja söimme KippariKokin valmistaman jauhelihamurekkeen valkosipuliperunoin. Lähdimme tutustumaan San Sabastaniin, kävimme ylhäällä Padaror de la Gomeralla ihailemassa upeaa hotelliaja maisemaa, jota Teide hallitsee kaiken aikaa. Illalla söimme suosittelemassani Ravintola El Pajarissa (Calle de Ruiz de Pardón 26). Jormakin suostui tulemaan sisälle, vaikka vieroksuikin ulkopöydän muovituoleja. Sisätila on aivan toista kuin katutuolit antavat ymmärtää. Nautimme maittavat paikallisannokset kera gomeralaisten viinien, taisimme maistella kahtakin eri laatua.

torstai 8. joulukuuta 2016

NAVEGANDO POR LAS ISLAS CANARIAS

NAVEGANDO POR LAS ISLAS CANARIAS 17.-29.11. 2016 / Route 1 17to 11 2016 Pasito Blanco.
Immigrantin pohjan kunnostus valmistui aikataulun mukaisesti ja niin päästiin vene laskemaan veteen, uusien gastien Jorman ja Timon tultua Suomesta Pasito Blancoon. Nyt vesillelasku sujui mutkitta, kun tunsin systeemin. Ajoimme polttoainelaituriin ja tankkasimme 54,57 eurolla 61,11 dieseliä. Seuraavat kolme päivää olimme Las Palmasissa seuraamassa ARC 2016 lähtöä. Neljä suomalaisvenettä lähti Las Palmasista suoraan Saint Luciaan. Lintu (Swan 57) jäi kuvaamatta, kun se lähti niin aikaisin ulos. Kaksimastovene Vahine (Swan 65), jonka perässä lukee Rauma, on osallistunut monena vuonna kisaan. Lucky Lady (Dufour 385) on minulle tuttu vuoden 2011 ylityksestä, se voitti kaksi vuotta sitten koko kilpailun. Sissi (HR-46) ylittää jälleen uudella miehistöllä tasaiseen pappavene tahtiin.
20su 11 2016 Pasito Blanco – Puerto de Mogán G.C. Arkkiveneiden lähdettyä 1245 -1330 ajoimme taksilla PasitoBlancoon säästääksemme aikaa siirtoon Puerto de Mogániin. Niinpä pääsimme liikkeelle jo ennen kolmea. Seilaisimme tunnin etupurjeella suunnaltaan vaihtelevassa kovassa tuulessa. kunnon kyytiä ARC veneet saavat. Rantauduimme Puerto de Mogánin kivipaateen 1720. Loki 20su 11 2016. 1405 Pasito Blaco, log 7213, Mh 2314,3. 1515-1615 Seilaus etupurjeella, tuulta 10m/s NW. 1720 Puerto de Mogán G.C., Log 7222 / 9nM. Mh 2315,9 / 1,5h.b> Illallistimme Restaurante Fragatassa tuna tyyppisesti viiniä maistellen. 21ma 11 2016 Bungraus, Puerto de Mogán G.C. -
Kävimme HiperDinossa tekemässä viikon bugrauksen, kolmelle miehelle ruokaa ja juomia 106 euron edestä. Ostokset toimitettiin veneelle. Noudimme viimeviikolla pesulaan viemäni pyykit, tutustuimme Mogániin Jorman ostaessa lierihatun ja nautimme Fragatassa päivällisen. Kävin maksamassa iltapäivällä yhden vorokauden sataamaksun 24,18€. Koitimme polttaa aikaa, jottemme ole Gomeran satamassa jo aamuhämärässä. Loki 21ma 11 2016: 1915 Puerto de Mogán G.C., log 7222, Mh 2315,8. Vastatuuliajoa SOG 5,7 - 6,8kn. 2130-2230 Illalliseksi Pasta con Pescado, moottori seis. 2330 Iso ylös ja rullapurjeen alakulma hetken auki. Alkuun pojat ottivat ruorituntumaa koneajossa vastatuuleen. Nautimme MerenEläväPastan kaikessa rauhassa kajuutassa moottorin olleessa sammutettuna. Ruokailun jälkeen tunnin päästä pääsimme Gran Canarian virtausputkesta ja tuuli muuttui hetkeksi meille edulliseksi, joten nostimme ison ja avasimme vähän keulapurjeen kulmaa, tuulen voima oli 10-13 m/s, aallokko vielä kohtuullista ja ajettavaa. Jatkuu NAVEGANDO POR LAS ISLAS CANARIAS / Route 2ssa

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

SUPERTÄYDENKUUN JÄLKEINEN PRIMER

15ti 11 2016 Puerto Deportivo Pasito Blanco G.C.
Yllättävää kyllä nukuin koko yön yhdestä eteenpäin melkein tauotta. Valoisaksi tuo SuperTäysKuu kajuutan teki, muttei vienyt unia. Olin tyytyväinen ottamiini kuviin, joten aamuneljältä vain vilkaisin kuun sijainnin. Sisäinen herätyskelloni hälytti ja mietin, että kello on 07:17. Metsään meni. Kello oli 07:18. Mihin minä kelloa tarvitsen?
Aamulla kun tarkistin otokseni, niin havaitsin kuun akselin puuttuvan. Vain reikä oli paikalla. Nautin kaikessa rauhassa aamupalan, nyt kun en käynyt kisaa aamuauringon enkä Navegan miesten kanssa. Minulla on tänään vain vahauksen viimeistely peräpeilin osalta, kolmilapapotkurin kiillotushuolto ja alumiiniosien vahaus.
NAVEDAn kaksi miestä viimeisteli pohjan paklauksen. Mielestäni he tekivät hyvää ja ammattitaitoista työtä, mutta kun firman yrittäjä, Pedro, tuli paikalle näytti hän kuinka pohjaa pitää hioa. Koko päivän nuo ahkerat miehet tahkoivat tiukkaan neljä kerrosta primeria veneeni pohjaan. Olin jo eilen ihmetellyt varsinkin firman kakkosmiehen paikkojen kestävyyttä. Hänellä meni eilinen päivä paklatessa, todellakin koko eilinen päivä kädet ylhäällä työskentelyä. Olin valinnut oikean firman tekemään tämän työn. Huomenna pääsen vetämään kaksi kerrosta Jotunin myrkkymaalia, ensimmäinen punainen kerros toimii indikaattorina mustalle. Jos punaista paistaa on syytä lisätä antifoglimaalia. Torstaiksi ennen vesillelaskua jää tehtäväksi vain tukipukkien tassujen alusten hionta, primerointi ja myrkkymaalipaikkaus.

maanantai 14. marraskuuta 2016

POHJAA JA VAHAA

13su 11 2016 Puerto Deportivo Pasito Blanco, G.C.
Viimeinkin sain poistaa suojamuovin veneeni kyljiltä. Torstai-illalla Navegan pomo maalasi uuden vesilinjan, joka tuli mittaansa ylemmäksi aiemmasta. Ennen ruiskumaalausta oli pohja hiekkapuhallettu gelcoutille, maalattu yksi pohjakerros veden pääsyn estävää ja paklattu. Kaiken aikaa olen kysynyt milloin he ottavat suojamuovin pois, jotta pääsen tekemään omia töitäni, vahausta. Vastaus on aina Mañana. Ystäväni, Jorma ja Timo, tulevat ensi torstaina ja Immigrantin pitäisi olla silloin asuttavassa kunnossa ja vedessä.
Urakoin tänään ahkerasti ja sain vahattua koko paletin, kolme kerrosta paapuurin kyljelle. Se on nyt valmis. Huomennakin pitää nousta kilpaa auringon kanssa ennen seitsemää, jotta saan styyrpuurin kyljelle nuo puuttuvat kaksi kerrosta vahaa lisää ennen kuin aurinko paahta tuon kyljen sopimattoman kuumaksi.

tiistai 8. marraskuuta 2016

TURHAUTTAVA KORKKI JA NÄKKI

08ti 11 2016 Puerto Deportivo Pasito Blanco
Aamu alkoi hyvin varhain, kun nousin jo puoli seitsemältä pesemään veneen täkkiä ja kylkiä. Yhdeksältä nautin aamupalan ja kuikuilin ulos joskos jo alkaisi tuo kaipaamani helpotuksen tuova veneen pohjan painepesu. Sitä odotellessani tartuin tukkoisen sitlooran poistoputken aukaisuun. Taskulampulla sain näköhavainnon, pyöreään mustaan ikään kuin palloon. Useamman yrityksen jälkeen tuo pallo pulpahti istumalaatikkoon, kun sitä alhaalta avitin. Jännää oli nähdä, millainen pallo siellä onkaan. No sehän oli viinipullon korkki. Ei ollut ihme, etten ole saanut sitä pyydystettyä veneen ollessa vedessä. Siellähän se on kellunut, kuin ongen koho kaikessa rauhassa, kun olen koettanut sitä alaspäin törkkiä. En ole viinin ystävä ja tämän jälkeen vieläkin vähemmän.
Nuori marinero tuli yhdeltätoista ja alkoi painepesurilla toimeen, näkin, merenelävän kivennäisen poistoon. Hetken kuluttua hän vinkkasi minut paikalle ja kertoi, ettei saa kunnollista jälkeä aikaiseksi. Pyysin häntä jatkamaan ja hain karhunkielen, jolla putsasin kohtalaisen alan. Totesin, että se on NipinNapin hyväksyttävissä. Sovimme, että merinero jatkaa työtään koneelle ja minä hauiksella. Hetken kuluttua hän oli valmis tehtyään toisenkin puolen. Ihmettelin huonoa tulosta ja hän kertoi toisen puolen olleen huomattavasti tiukemmassa ja poistui. Epäilin kaverin menettäneen motivaationsa tai näyttävän minulle suurten puheiden ja hauiksen merkityksemättömyyden (onko tuollaista sanaa?). Jatkoin vielä hetken ja totesin tehtävän toivottomaksi. Parin veneen päässä oli meneillään ammattimiesten toimesta pohjan hiekkapuhallus. Menin nöyränä kysymään hintaa. Kaverit soittivat pomolle ja hän tulikin puolessa tunnissa paikalle. Hetken neuvottelun jälkeen tilasin hiekkapuhalluksen huomen aamuksi ja neljä kerrosta primeriä. Ne tehdään maanantaina tai tiistaina. Näiden lisäksi nostetaan vesilinjaa kymmenisen senttiä. Vene menee veteen torstaina tehtyäni myrkkymaalauskerrokset.
Nyt voin sanoa, että Immigrant oli taas liinoissa, kun puoli viideltä vene siirrettiin toimiston oven pielestä kauemmaksi hiekkapuhallusplatsille. Jatkoin vielä veneen huoltoa poistamalla (melkein kokonaan) perästä öljyn jättämän sitkeän isokokoisen tahran voimavarojen rajamailla. Huomenna minulla on pakollinen vapaapäivä melurajoituksen vuoksi, sen verran voimakas tuon työn ääni on. Torstaina ja perjantaina pohja kuivuu avoimena ja minä voin vahata kylkiä. Lauantaina, jos tuuli on suotuisa, voimme Savannan kanssa asentaa keulapurjeen ja sen suojan. Tänään on tuullut niin vimmatusti, niin siksi tuo jos. Sunnuntai- tiistai menevät metalliosien huollossa ja veneen järjestelyssä asumiskelpoiseksi kolmelle miehelle. Olikohan siinä nyt kaikki? Väsymys painaa ja stressikin pukkaa päälle, sen verran tuo pohjan puhdistus rasittaa AinaVapaaSeilauksen vararahastoa. Hetken jo nyt ajattelin, että onkohan tämä sittenkään tämän arvoista, kun hiekkapuhaltajat ovat kaiken lisäksi vaikeuttaneet kulkua telakan epäsiistiin vessaan peittämällä tikkaat ja näin joudun virtsaamaan viiden litran (tyhjään) juomavesikanisteriin. Positiivisuuteni voitti ja ymmärsin, että onneksi suuaukko on oikean kokoinen.

maanantai 7. marraskuuta 2016

JARRUPOHJAA

07ma 11 2016 Varadero Pasito Blanco
Tänään ei olisi kannattanut herätä pitkiltä yöunilta odottamaan veneen nostoa telakalle. Tunnin varoitusvietin jälkeen, yhdeltätoista, nuori marinero viittoili hätäisesti ajamaan nostoaltaaseen. Sama kiireinen ilmehdintä jatkui altaassa, viestit olivat ynseitä, enkä oikein ymmärtänyt hänen puhuneen englantia. Marinero kysyi puhummeko engelskaa, vastasin, että mieluummin suomea. PukkiNosturiVaunua ajava marinero hymyili ymmärtävästi.
En nyt voi sanoa, että JA TAAS OLI IMMIGRANT HIHNOISSA, sillä niin paljon peljästyin pohjan kuntoa. Kaiken lisäksi ymmärsin edellisenä nostetun veneen tarvitsevan koko päiväksi painepesuria, joten karsta veneeni pohjassa pääsee kuivumaan ja kovettumaan. Odotellessani pohjan kunnostuksen alkua tutustuin mukaviin norjalaisiin ja ranskalasiin veneilijöihin. Lainasin nimittäin norjalasinaapurin öljysuodattimen aukaisijan ranskalaiselle alumiinipaatin omistajalle puhemiehenä. Jouduin jo menemään hoputtamaan Fransua, jottei Harald hermostu. Huojentuneena kolmannen käyntikerran jälkeen saatoin palauttaa laitteen omistajalleen. Todellakin nämä olivat ensimmäiset mukavat maitansa edustavat Seilorit. Lainajärjestelyn palkaksi ranskalaismies antoi minulle öljynpoistopumpun, joka kylläkin vaatii vähän huoltoa, kuitenki Bonsu….
Pohjan kukinnan epämiellyttävän miettimisen katkaisi kolmelta onnekseni krapauksen ääni. Kun menin alas, niin näin vanhan miehen olevan työn touhussa siklikrapoineen. Hänellä ei ollut antaa minulle toista työkalua, joten hain ylhäältä oman vielä käyttämättömän työkalun. Niin me teimme selvää jälkeä kauniisti kukkivasta pohjaeliöstöstä. Työpäivänsä, minua nuorempi, mies päätti siihen niin tuttuun sanaan: Mañana. Hän kertoi jatkavansa huomenna painepesurilla. Nyt kuitenkin tiedän, että pohja on edelleen pelastettavissa ilman koko paletin uusimista. Vain aniharvasta paikasta pohjassa indikaattorina toimiva punainen myrkkymaali pilkisti mustan alta. (Mikä onni tuo nyt sitten on, jos Jotun ei toimi näissä olosuhteissa.) Luotan edelleen tähän tankkereissakin käytettävään myrkkymaaliin – kahden vuoden maalausväli vaan on liian pitkä – älä Kalle usko sukeltajan putsaustarkistukseen.

sunnuntai 6. marraskuuta 2016

¿DONDE ES WINDEX?

06su 11 2016 Puerto de Pasito Blanco, G.C.
VOY A VARADERO. Aikataulun mukasesti siirryin tänään Puerto de Pasito Blancoon. Yöllä oli kunnollinen ukkosmyrsky. Onneksi se oli yösydämellä ja nyt pävällä oli hyvä keli siirtyä kahdeksan mailin matka. Sai tuohon lyhyeen legiin kulumaan kuitenkin melkein neljä tuntia. Tarkistin monenlaisa laitteita, isoa nostessani huomsin vndeksin puuttuvan. Minulla on kyllä tuulimittari, mutta vanhasta muistista tuli useamman kerran katsottua sinne mastonhuippuun. Siinä viritellessäni mastoa tein melkoisen Rauman Pitsin isosta ja parduunoista. En sentään kehdannut ottaa kuvaa siitä.
Keltanokaliitäjät olivat tämän päivän linnut.

VUOSIKIRJAUS

05la 11 2016 Puerto de Mogán G.C.
Jottei olisi jäänyt aivan viimehetkeen tämä vuoden kirjaus Puerto de Mogánin betoniseinään, niin otin itseäni niskasta kiinni ja pistin toimeksi maalaamalla vuoden 2016 muiden seuraksi. Niskan takana vuodet 2009 ja 2010. Kun vuonna 1987 olin ensimmäisen kerran Moganissa, niin lähdin täältä seilaamaan kohti Teneriffaa. mutta silloin en ollut liikkeellä omalla veneellä. Huomenna, sunnuntaina, siirryn telakalle Pasito Blancoon, ellei luvattu kovin huono keli paukkaa päälle.

tiistai 25. lokakuuta 2016

PORTAAN VIHKIÄISET

22la 10 2016 Puerto de Mogán, Gran Canaria
Kahden kovan remonttiviikon jälkeen oli juhlan paikka, kun jäykistein korjattu ja vastalakattu porras vihittiin uudelleen käyttöön. Olen todellakin kulkenut yli kaksi viikkoa etuluukun kautta ja traijannut kaikki vinssien huoltovärkit ja maston pesukalut sitä kautta. Suuri helpotus, kun taas voi mennä virallista tietä. Avaajana toimi Savannah, joka sai katkaista nauhan ja ottaa ensiaskeleet portaalla.

lauantai 22. lokakuuta 2016

VEDESSÄ JA MASTOSSA KUVAATTAVAA

21pe 10 2016 Puerto de Mogán G.C.
Päivällä täällä satamassa kuvatuin kohde ovat ja olivat kalat. Minäkin kävin nappaamassa kuvan nokkakalasta ja sataman vaeltajista. Ennen iltahämyä ystäväni auttoivat minut mastoon, jotta saatoin pestä puolen vuoden suolaan sitoutuneet pölyhiekat pois. Alisioksen ammattimies kävi pari päivää sitten vapauttamassa jumiin jääneen fallin ja vaihtamassa rikkoutuneen fallin trissan. Onneksi en silloin antanut hänelle tehtäväksi pestä mastoa. Nyt se tuli tehtyä, kahden suomalaisveneen miehistön talkooavulla, kolmessa vartissa. Kiitos avusta kuuluu Raijalle, Pertille ja Reijolle.

maanantai 17. lokakuuta 2016

LAKKAUS JA VINSSIT

17ma 10 2016. Helmin 5 vuotispäivänä
Yöllä täydenkuun aikaan tuuli kahdelta ja neljältä tosi raivokkaasti. Näin yöunet jäivät vähäisiksi. Kuitenkin maanantai käynnistyi aktiivisesti aamuvarhaisella, ennen päivän lämpeämistä. Tein konekopan ja portaiden ensimmäisen lakkakierroksen. Oli lievästi ahdasta tehdä lakkaus ja pakko oli ulkoistaa desayuno, siis aamupala, Fragataan.
Väsymyksestä huolimatta olen saanut huollettua kaksi ensimmäistä vinssiä kymmenestä. Normaalioloissa (lue tiloissa) yhden vinssin huolto ottaa tunnin, nyt noihin kahteen tuhraantui neljä tuntia. Ja jumpastahan tuo käy, kun kulkuaukoksi on vaihtunut keulaluukku.

perjantai 14. lokakuuta 2016

KONEKOPAN KANSI

13to 10 2016 Puerto de Mogán G.C.
Ja remontoitavaa riittää. Nyt torstaina oli vuorossa konekopan kannen jäykistys. Ajan saatossa ja kisatessa sisääntulon välitasanteena toimiva (1) moottorikopan kansi on päässyt halkeamaan. Pikemminkin sen puujäykistäjät ovat väsyneet, eivätkä ruuvit ja liimaus enää pidä. (2) Olen huolella valmistellut tämän kunnostuksen ja hankkinut tarveaineet Las Palmasista jo niin kauan sitten, että ruuvit olivat päässeet parempaan käyttöön. (3) Kunnon leipäveitsi toimi hyvin ja mittatarkasti äänieristeenä toimivan vaahtomuovin leikkuuseen. (4) Alumiiniprofiilit olivat juuri minun sormilleni mitoitetut ja onneksi kunnon työkaluissa löytyi, niin kuin Piikkiön pappi asiaan otti kantaa. Leikatut vaahtomuovisuikaleet asensin liimalla takaisin profiileihin ja vielä on ohuelle lisä-äänieristeelle sentin tila. Savannah tuo Las Palmasista 3M liukueste teippiä. Lauantaina on muutenkin sen verran trafiikkia portaissa, että tämän kohteen lakkaremontti alkaa vasta sunnuntaina. Tänään kertaan vinssinhuollon saloja ja avaan ensimmäisen Lewmarin. Noita vinssejä ei vaatimattomasti Immigrantissa olekaan kuin kymmenen.

keskiviikko 12. lokakuuta 2016

TYÖERGONOMETRIAA

108to 09 Las Palmas – 11ti 10 2016 Puerto de Mogán.
Todellakin jo syyskuun puolella Las Palmasissa alkaneen lakkaremontin saatoin nyt kunnialla loppuun Puerto de Mogánin helteissä. Täällähän on nelisen astetta lämpimämpää kuin saaren pohjoisosassa. Näin lakkauksetkin pitää suorittaa illalla lämpötilan hieman pudottua, jottei lakka kuivu liian nopeasti. Yöt täällä tuntuvat suorastaan vilpoisilta.
Nyt, kun olen tehnyt keittiöremonttia, on ollut hyvä, että hankin vuosi sitten irrallisen keittolevyn. Näin olen päässyt herkuttelemaan uurastuksen ohessa ja ihmettelemään tiskiveden monenkirjavia sävyjä. Nopeasti nuo oliiviöljyt haituvat taivaan tuuliin.
Royal Dutch on meidän perhekaljaa vastaava ruokajuomani. Syyskuu menikin Ramadan merkeissä ja jopa ylitin sen alkoholittoman ajan viikolla.
Koko remontin ajan on ollut vaikeutena varastotilan puute. Aina pitää muistaa missä lakkapurkki milloinkin sijaitsee, jottei kaada sitä. Keulalakkaamoon menin liian vikkelästi, enkä valmistellut `työtilaa`, mutta kaikki on mennyt toistaiseksi hyvin tämänkin asian suhteen.
Vaikuttaa yksinkertaiselta puhua vain keittiön lakkaremontista. Siihen liittyy kuitenkin kaikenlaista pientä lisää, kylmäkoneen huolto tiskialtaan ollessa poissa, osien irrottelua ja puunaamista lakkapinnan vaatimaan tasoon. Kylmäpoksin ottimet saivat aivan uuden sävyn puhdistettuani ne.
Lakkauksen ajaksi tiskialtaan poisto ja takaisin asentaminen tuntuivat helpolta ajatusmaailmassa ennen noihin töihin ryhtymistä. Onneksi sanavarastossani on noita voimasanoja, joita sitten säästelin. Huohotin- ja vesiletkujen asennus oli leikkiä kiillotetun tiskialtaan kiinnitykseen verrattuna. Käsivarren mitta riitti juuri ja juuri kolmen ruuvikiinnikkeen asettamiseen ja kiristämiseen. Kaiken piti tehdä gynekologin ottein, niin kuin Ilu tuota suoristusta muisteli. Nyt tiskiallas on niin hienossa kiillossa, että hyvä kun maltan käyttää sitä.
Eihän tähän lakkaremonttiin mennyt kuin viikonpäivät ja Immigrantin siirtoon yksi päivä. Olin auttamassa ensin asunnon etsimisessä ja sitten muutossa ystävätärtäni Savannahia heidän siirtyessä uuteen, pienempään aparthamentoon. Uskomaton määrä on mallitytöllä ja hänen äidillään vaatteita ja kenkiä, totesin parin viikon muuton aikana. Tämä viikko on nyt mennyt viime viikon torstaista lähtien tiiviisti keittiöremontin merkeissä ja olen todella iloine, että remontti on nyt siltä osin valmis.
Olin kuvitellut tekeväni koko sisustuksen lakkaremontin Raumalla palattuani AinaVapaaSeilaukselta kolmen, viiden tai seitsemän vuoden kuluttua. Auringon valo ja varsinkin keittiössä vesi tekevät koko ajan lakkakerroksia kuluttavaa työtä. Nyt listaamani lakkauskohteet ovat vain esiapua veneen hoidossa. Seuraavaksi tartun sisääntuloaukon ympäristöön, portaiden välitaso tulee vahvistaa alumiiniprofiilein, portaat ja konekoppa tulee lakata edellisen lisäksi. Tiedän hyvin remontteja tehneenä, että seuraavaksi lakattujen pintojen ympäristö huutaa huoltolakkausta. Täältä ei löydy Hempelin satiinilakkaa ja jään odottamaan sitä kuukauden päiviksi. Marras-joulukuun vaihteessa, Arkin lähdön jälkeen, pääsen seilaan parin kaverini kanssa immigrantilla Saaria ja sitten Satinoimaan. JälkiMuisti: Jaa juu veneen masto, vinssit, kyljet ja pohja tulee huoltaa ennen seilausta. Ps.2. Minun hyvin toiminut mokkula menetti yhteistyöhalunsa viime yönä eikä ongelmaan löytynyt tänään ratkaisua. Lupasin Vastamäen Jukalle kertoa tämän hetken tilanteesta, joten tulin vakioravintolaani Fragataan lähettämään tämän. Terveiset Raumalle.