torstai 25. joulukuuta 2014

JOULUPUKKI

Joulupukki löys kuiteski Immigranti mailma äärilt. Oikke luanikkai Joulumbyhi.

keskiviikko 24. joulukuuta 2014

FELIZ NAVIDAD

Puerto de Mogán Jouluaattona 2014
Oikein hyvää Joulua kaikille! Feliz Navidad! Oikke luanikast Jouluaikka, toivotta KippariKalle

maanantai 22. joulukuuta 2014

REYES MAGOS

21su 12 2014 Jouluostoksilla Las Palmasissa
Eilinen lauantaipäivä meni Rooveria ajaessa. Toimin ensin Renèn kuskina, kun menimme Aeropuerto de Gran Canarialle, hän istui naisensa kanssa takapenkillä ja toimin heidän säföörinään. Paluumatkalla istuimme Satun kanssa vuorostaan takana. Kävimme viemässä autonlainaajan ja matkapakaasit vierasvenesatamaan ja lähdimme Ikeaan ja HiperDinoon ostoksille. Myöhäisilta vierähti pitkälle Sailors Barissa ruokailun merkeissä. Tänään sunnuntaina lähdimme Playa de Canterasille ja jouluostoksille. Rannalla näimme surffaritonttuja – Joulu on todellakin jo ovella (vai ovela).
Canterasin rantaa kävellessä etsimme hyvää ateriontipaikkaa lukuisten ravintoloiden joukosta. Loppujen lopuksi päädyimme istumaan samaisen Paparazi ravintolan pöytään, missä olin nauttinut maistuvan Tagilatelle al nero di Sepia. Tilasin meille valkosipulileivät, jotka jo toivat esiin ravintolan ylivertaisuuden; vastaleivottu leipä, runsaasti valkosipulilla höystettyä öljyä ja rakuunaa. Pääruoiksi valitsin Ensalada di Montin; Paistettu vuohenjuusto oli saanut seurakseen salaattisekoituksen, vinagrette kastikkeella. Lisäksi mehukkaassa annoksessa oli kirsikkatomaatteja, pähkinöitä, avokadoa ja rusinoita. Toisena annoksena pöytäämme kannettiin kahdenkymmenen minuutin valmistusajan jälkeen Risotto al nero di Sepia. Aivan loistava ja sopivan mehukas musta risotto solahti alas mustekalojen ja rapujen kanssa, jotka oli uppopaistettu mielenkiintoiseen makeaan kuoreen. En ole koskaan syönyt näin maukasta risottoa. Ravintola Paparazin annokset kyllä maksavat saaren hintatason nähden kohtalasien paljon, mutta ruoka on ensiluokkaista ja palvelu erinomaista. Suosittelemme.
Satu seurasi pitkään playan tapahtumia lämmöstä nauttien kuitenkin tuulisessa paikassa, mittarin näyttäessä plus 24 astetta. Keräsimme rauhallisesti askeleita penikkataudin vaivaamatta kävellen rannan pohjoispäähän juomaan kahvit. Mennessämme El Corte Inglesiin ostamaan joulujuustot ja punkut täyttyi ostosreppu tällä matkalla yllättävillä löydöillä; Reyes Magosilla ja Led pöytävalaisimella sekä kaksilla kengillä ja kaikki nämä yhteishintaan alta 30 euroa. Halvalla saimme, vai mitä?
Inglesin tavaratalosta löytyivät joululiinat ja servetit ja 70% alennuksella olevat muutamat hyvät punaviinit sekä mm. Queso Manchego , sinihomejuusto ja vastajauhettua parmesaani, joka liittyy uuteen pastakehitelmääni. Las Palmas on pukeutunut Jouluvaloihin, joita on kiedottu palmujen ympärille. Valopallot muistuttavat erehdyttävästi Vihreitä Kuulia.
Kyllä niin paljon tontuttaa, kun Kolme Itämaan tietäjää, Reyes Magos, löytyi viiden vuoden etsimisen jälkeen ja aattoon on enää kolme yötä.

lauantai 20. joulukuuta 2014

JOULUSIIVOUSTA PAKOILLEN

15ma-18pe12 2014 Joulun alusviikko Las Plmasissa
Paljon on tapahtunut tällä viikolla. Se alkoi murheellisesti, kun sain suruviestin – Väinö, isäni nuorin veli, on kuollut. Näin on edellinen polvi Saarisia kadonnut. Mietin päivän aikana niitä suomenkielenopetuksia ja mitä Väinö minulle on antanut ja varsinkin kielioppia päähäni takonut. Muistelin myös Lehtimäestä aamunsarastuksella Pitkäjärvelle kalaan lähtöjä. Kunnia Väinön pitkälle ja ansiokkaalle elämälle.
Näen mielessäni tässä heijastuskuvassa Suomen lipun puolitangossa.
Elämää ja sen kulkua voi heijastella ikkunoidenkin kautta: arkkitehtonisesti oiva oivallus (tiedän – tautologiaa, mutta käytän sitä tarkoituksellisen oivallisesti). Heijastukset ja varot ovat minun tämän seilauksen innoite.
Muutama oiva juttu tuli esiin, kun vierailin tuttavieni luona Canterasin rannan tuntumassa. He olivat löytäneet lehdestä oivallisen jutun laihduttamisen keinosta – Naputa otsaan. Lue ja usko tai älä. Uskon tämän toimivan.
Kannoin heille 10 kilon pyykkisäkin, kuin vanhanaikainen merimies konsanaan. Meinaan tuota merimiessäkkiä – ehkä myös pyykkiä. Olen tutustunut Isomäkiin viisi vuotta sitten, kun muodostimme neljän hengen korttijengin. Täysin vieras nainen kysyi minulta viidentoista minuutin keskustelun jälkeen Suomikerholla suorasukaisesti: Mitä teet tiistai-iltana? Ajattelin, että onpa suoraa toimintaa, vasta juurihan minä aukaisin keskustelun tummuvista Transitions linsseistä. Kyse olikin kortinpeluusta. Korttia pelatessa nytkin pyykkikone hoiti hommansa. Kaikkea en sentään jaksanut, enkä kehdannut, heille raahata. Vietin keskiviikkopäivän penikkavaivaani hoidellen, enkä kulkenut muuta, kuin portille kun vein lakanoita ja pyyhkeistä täyden säkin, painoltaan 16 kg ja lisäksi kaksi purjehduspukua pesulan noutoautolle. Ilokseni sain seuraavana päivänä kuivat pyykit ajallaan takasin. Maksoin mielelläni tuosta palvelusta 22 euroa.
Isomäen Jorma opasti minua myös kartta-asiassa. Minullahan on aina kamera mukanani. Otan siis kuva hyvässä valaistuksessa isobittisenä ja niin minulla on mukana kameran näytölle suurennettava kartta. Toimii muuten tavattoman hyvin. No joo – eihän kamerassa ole gepsiä, joten vieläkin saatan eksyä, mutta askeliahan siitä tulee ja minulla on aikaa tällä Aina Vapaa Seilauksella. Sellainen hyvä asia täällä Las Palmasissa on, että kadunnimet löytyvät ja ne ovat hyvin selkeitä. Tottakai tabletilla kuva olisi suurempi, mutta sitä en raahaa kävelyretkilläni.
Palatessani GuaGualla (Bussin nimi tulee historiasta, kun koirat haukkuivat tuota outoa ilmestystä) pyykkikoneelta seisahtui tämä haukun aiheuttaja liikennevaloihin. Seurasin kadunvarren liikkeen näyteikkunassa hauskaa Joulunäytelmää. Suloinen, touhukas pikkutyttö oli päässyt pujahtamaan näyteikkunalle ja somisti sitä parempaan kuntoon. GuaGua seisoi pitkään hälytysajoneuvon takia paikalleen, minua se ei haitannut. Havaitsin liikkeessä levotonta liikehdintää, kun tättähäärän äiti ja neljä myyjätärtä hakivat tyttöä. Etsinnät ulottuivat ulos kadulle juuri, kun bussi nytkähti liikkeelle. Äidin ilo oli jakamaton, kun hän näki villikkonsa. Vain ikkunalasi esti palmikkotukistuksen.
KKI Koko viikon olen ollut tekevinäni JouluSiivousta, mutta se on aina vaan siirtynyt muiden asioiden tieltä. Olin jemmannut Porto Santossa kalliin puomijarrun jonnekin. Hain kaikkialta ja tein samalla inventaariolistaa missä mikäkin tavara on. Näin perusteelliseen siivoukseen en ollut ajatellut ryhtyä. Toisena päivänä taas tein puolen vuoden tilastoinnin exeliin. Joulupukki ilkkui minua peräpulpetissa ja tarjosi levankiharjaa. Vihdoin päättelemällä löysin sen puomijarrun ja saatoin keskittyä veneeni siivoukseen. Nyt se on taas kerran loistavassa kunnossa, kun vahasin peräpeilinkin tänään sateettomana erittäin kauniina päivänä.
Eilen ulkosiivoukseni keskeytti Ettalan Esu. Hän kertoi heidän olevan Puerto Ricossa Piirosten kanssa. Siivous sai vauhtia, kun lupasin tulla illallistamaan heidän kanssaan intialaiseen ravintolaan. Valitsin menomatkalle kaikki kyläpolut kiertävän bussin. Kuski kyllä yritti selittää minulle, ettei tämä ole Diretco a Puerto Rico. Totesin vain Si ja kerroin hänelle periaatteestani, etten koskaan kulje samooja polkuja ja tulen takasin suoralla yhteydellä. Matka kesti tuhottoman pitkään ja vielä kun bussi meni rikki ja odottelimme uutta, minäkin jo kirosin periaatteitani. No ajallani olin sovitussa kohtaamispaikassa, Ulvovassa myllärissä. Alta aikayksikön turhauduin suomenkielen ylivoimaan siinä ravintolassa. Kaiken korvasi kuitenkin intialaisen ravintolan taianomaisen hyvä ruoka. Harmi, etten ottanut kuvaa kaikesta siitä tarjonnasta, mitä pöytäämme kannettiin. Kuva on otettu naapurikapakassa jäähyväisdrinkkejä odotellessamme. Vähän minua nauratti, kun istuin taas bussissa yli kaksi tuntia ja kiersimme taas jokaisen hotellipihan kautta. Tosin toisella puolella moottoritietä kuin menomatkalla.
Joulusiivous oli lopullisesti selätetty tänään iltapäivä kolmelta ja niin lähdin jouluostoksille. Toivottavasti tämä Varjopalmut kuva pysyy pystyssä myös blogissa.
Nyt kun eilen olin päässyt katetun pöydän fiilinkiin söin Canterasin rantakadulla Mustan tagliatellen merenherkuin. Tämän vuoan taikinakuori oli juuri sitä, mitä tavoittelin kymmenen vuotta sitten, kun kehittelin kevään tervaista telakkaruukkua. Onneksi kuori korvaantui Reissumiehellä. Nyt kehittelen tästä jatko-osaa – annas nähdä mitä siitä nyt sitten tulee. Kohti Joulua mennään. Huomenna lainaan auton täältä vierasvenesatamasta Reneltä ja haen Satun Joulunviettoon lämpimille saarille.

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

PALUU KANARIAN KOTISATAMAAN

12pe 12 2014 Santa Cruz de Tenerife – Las Palmas, GC
Seitsemältä ylös Marina Santa Cruz´ssa ja pääsimme irti laiturista kolme minuuttia ennen tavoitetta 0757. Päästyämme ulos satama-altaasta kolmen öljynporauslautan ja harmaahaikaran välistä saimme todeta meren peilityyneksi. Tuuli virisi vasta 0930 (5 m/s SSE) ja se puhalsi hiljaa edelleenkin vallan jostain muualta kuin pohjoisen vakiosuunnasta. Nostimme ison täytenä, mutta alkavan aallokon vuoksi jenua kakkosena. Puolentoista tunnin seilailun jälkeen (1055) tuuli moinasi. Kaksi laivaa ohitti meidät läheltä, seurasimme niiden liikkeitä AISsista. Saavuttuamme Puerto Las Palmasin satama-altaaseen 1750 huutelin VHFllä ja saimme käskyn ajaa reseptio laituriin. Kävimme kirjautumassa sisään ja taas se kävi helpolla, kun kaikki tiedot olivat viikon vanhoja. Vesa lähti ostamaan muona- ja juomatäydennystä. toiselta puolen vierasvenesatamaa. Meillä oli käsitys, että yövymme vastaanottolaiturissa. Sain moitteet, kun olin päästänyt gastini pois veneestä, juuri kun pitäisi siirtyä T-laituriin. Vesan tultua menimme redille odottamaan ohjausta ulommaiseen laituriin, johon eteläkaakon tuuli puhaltaa ikävästi ja aallokkokin pääsee aallonmurtaja–aukosta suojatta tähän satamanosaan. Peruutimme paikkaan P 9 kellon ollessa 1840. Päivän seilaus Santa Cruz de Tenerifelta oli 54 mailia (Log 5734). Aikaa siihen meni 10 tuntia, josta moottori oli päällä 8,5h. Keli oli vaihteleva ja niin lämmin, että horisontti häipyi välillä kokonaan taivaan tyyneen. Tuo näky puhutteli minua ja vietin hiljaisen hetken Erkki-isäni syntymän 105 vuotispäivän merkeissä.
Loki: 12pe 12 2014, Santa Cruz de Tenerife 0757 / 0930 tuuli 5 m/s SSE, Iso täytenä, jenua kakkosena / 1055 tuuli moinasi / Kaksi laivaa läheltä /Puerto Las Palmas, GC 1750, pantalan P 9, Log 5734/54nM, moottori 8,9h.
13la 12 2014 Vesan kotiinlähtöpäivä
Lauantaiaamuna tuli väkisinkin hieraistua pari kertaa väsyneitä silmiä, kun toisella puolella laituria olevan aluksen muodostama kuvajainen ja mittasuhteen selvisivät.
Olimme kyllä illalla tullessamme laituriin panneet aluksen mieleemme ja sehän muodosti jonkinlaisen aallon vaimentimen meille. Aamulla se poistui hetkeksi ja palasi uudelleen lähemmäksi maatukea, jonne sen puomi tuotin. Näytti puomi olleen mennyt katki ja se oli korjattu ja nostettiin nyt osin hiiapilla paikalleen.
Kertoivat aluksen, nomad nelosen, olevan 100 jalkaa pitkä ja leveyttäkin oli miltei Immin verta. Kaikki tämä oli Valetta, se selvisi peräpeilistä näin raumalaisittain.
Vaikka oli Vesan kotiinlähtöpäivä, hänelle juttu lensi ja matkakassit olalla hän haastatteli jonkin aikaa pienikokoista jenkkityttöä, joka haki paikkaa Pohjois-Amerikkaan lähtevään veneeseen. Tyttö kertoi taidoikseen mm. kokkaamisen. Hyvä niin eikä näytä olevan vaaraa, että hän söisi kuormasta. Valittelin, että olen lähdössä sinnepäin aikaisintaan vuoden päästä.
Kiitos Vesalle mielenkiintoisesta seilausseurasta! Maileja kertyi taas melkoisesti (190) neljällä legillä; Las Palmas – Puerto Mogan – San Miguel – Santa Cruz de Tenerife – Las Palmas. Kaikenlaisia kelejä ja jopa kryssiä sekä yöpurjehdusta oli viikon aikana, vain spinnuttelu puuttui.

TEIDE NÄKÖSÄLLÄ KOKO PÄIVÄN

11to 12 2014 San Miguel – Santa Cruz de Tenerife
Eilen vietetyn rauhallisen päivän jälkeen olimme valmiit heräämän uuteen päivään 0730 ja lähtemään seilaukselle Las Palmasiin. San Miguelista starttasimme 0825 syötyämme hyvän aamiaisen ja käytyämme maasellaisella. Tuulta ei ollut taaskaan alkuunsa ollenkaan. Luvassa on tälle päivälle heikkoa suunnaltaan vaihtelevaa tuulta. 0930 tuuli löysi sen verran puhtia, että saatoimme nostaa isopurjeen. Hetken päästä seilasimme iso täytenä ja jenua kakkosena. Yllättäen täällä vallitseva pohjoistuuli puhalsikin koillisidästä (ENE), pääsin pitkästä aikaa kryssimään. Suunta ja nopeus vaan olivat sellaiset, ettemme ehtisi ihmisten ajoissa Las Palmasiin ja niin teimme (1125) päätöksen kryssiä Santa Cruz de Tenerifalle, jonne ennättäisimme jo neljän maissa. Kaksi delfiiniä kävi näyttäytymässä Vesalle ja uudelleen veneen ympärillä uiskentelin kahdenkymmenen pienen delfiinin parvi ja jouduin herättämään Vesan päivänokosilta, onneksi delfiinit tulivat vielä veneen luokse. Huutelin jo kaukaa kanavalla 09 marineroja ja saimme yhden tulemaan laiturille vastaan. Kiinnityimme sormi ponttoniin keula koti laituria. Väistelin satama-altaassa kaikenlaista ryjää, joka ilmeisesti tuli korjattavista öljynporaustorneista. Kiinnityimme isojen veneiden laituriin. Santa Cruz de Tenerife, Marina Santa Cruziin saavuimme 1600, Log 5680 /43nM, ajettuamme moottorilla 4,3 tunnin ajan.
Satamatoimistossa oli tuttu nainen ja homma sujui leikitellen, maksoin satamamaksun 20,45 €. Suihkujen ja täkinpesun ja vilpoisten suihkujen jälkeen otimme laivaterminaalilta taksin ja ajoimme Calle la Norialle - PikkuPariisi ravintolakadulle, El Guachineche de Peter ravintolaan, nauttimaan merenantimista ja suolaperunoista. Keskustelu suuntautui ajoittain delfiineihin ja Teideen, joka näkyi koko päivän komeasti.
Loki: 11to 12 2014, San Miguel 0825 / 0930 iso täytenä ja jenua kakkosena, kryssiä /1600 Santa Cruz de Tenerife 1600, Log 5680 /43nM, moottori 4,3h

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

YÖSEILAUKSEN JÄLKIPYYKKI

10ke 12 2014 Marina San Miguel, Tenerife.
Vietimme välipäivää kauniissa Puerto de Mogánissa, kunnes ymmärsimme ajan kuluvan ja seilaussuunnitelma meni uusiksi. Vesa haluaa sisällyttää Atlantin kokemukseen yöpurjehduksen ja niin päätimme poiketa Teneriffalla. Kävin aamulla varaamassa jouluksi paikan Puerto de Mogánista ja siinä yhteydessä sain kehotuksen tulla maksamaan puolikahdeksalta. no nyt kun menin sopimuksen mukaan oli marinero tosi vihainen, kun kassa oli suljettu jo seitsemältä. Hän laskutti kahdesta ja puolesta vuorokaudesta, sanoin kertaalleen, että olimme vain puolitoista,johon marinero tiuskasi tulitte sunnuntaine, minä kerroin, että eilen. Niin kiukkuinen mies oli, etten alkanut sotia vääryyttä vastaan, vaan selvitän sen sitten Maria Teresan kanssa. Söimme ja huilailimme vielä hetken ja niin lähdimme Vesan kanssa Gran Canarian Puerto de Mogánista kohti Teneriffan San Miguelia tiistai-iltana 2315. Alkuun yöpurjehduksella ei ollut tuulta ollenkaan, mutta kolmen tunnin koneajon jälkeen pääsimme Teneriffan tuulikanavaan ja sitten vihellystä riitti vaikka muille jaettavaksi. Kuvat jäivät ottamatta viidentoista metrin tuulen ja 60-luvun rivitalon korkuisten aaltojen vuoksi. Automaatti pystyi ohjaamaan hyvin kovimmatkin tuulet ja puuskat, vähän suurimpien aaltojen haistamisessa LeComblella oli vaikeuksia. Onneksi olen ajanut ennenkin Marina San Miguelin satamaan, sillä todella pieni on se väylä joka pitää löytää pimeässäkin. Kiinnityimme aamuseitsemältä laituriin melko tyynessä, suojatussa satama-altaassa. Joimme rantautumisrommit ja painuimme unille. Niiden jälkeen oli yöllinen jälkipyykki - suolan poisto malliin -puvut päälle ja toinen ruiskutti laiturilla paineella. Kuivuvien Mustojen takana pilkottaa Teide, minun suosikkitulivuoreni.
Loki: 09ti - 10ke 12 2014. Puerto de Mogán, Gran Canaria 2315 - etuseili käyttöön 0200 - tuulta 10 - 15 m/s - Tuuli loppui, purje sisään 0645 - 0700 Marina San Miguel. Log 5637 / 48 nM. 7,74h, josta moottori 3,8h.

tiistai 9. joulukuuta 2014

VESAN ATLANNIN KASTE

08ma 12 2014 Las Palmasista Puerto de Mogániin
Pitkäaikainen ystäväni, tosin harvoin olemme nähneet, Vesa tuli lauantaina. Viikonvaihteen syvällisten keskustelujen jälkeen kaksi samalla tavalla ajattelevaa miestä lähti seilaamaan Gran Canarian itäsivua alas eteläkärjen kiertäen melkoisessa tuulessa. Näimme Vesan kanssa Sailors Barissa lauantaina, asettauduimme aloillemme Immigrantissa ja teimme iltapaseerun Las Palmasissa. Juttua riitti, vaikka Vesaa väsytti. Sunnuntaina kävimme Las Canterasin rannalla katsomassa komeita aaltoja tuulisella merellä. Nyt matkaväsymys voitti miehen ja Vesa nukkui melkein kellon ympäri.
08ma 12 2014 Las Palmasista Puerto de Mogániin Heräsimme 0630, varustelimme veneen myötätuuliseilaukseen ja aamupalan jälkeen ajoimme kahdeksaksi Satamatoimiston laituriin. Siellä vallitsi tiukka tunnelma ja jouduimme siirtämään Immigrantia eteenpäin veneenmitan. Viimein 0910 pääsimme maksamaan viimeiset viisi vuorokautta. Nyt satamakapteeni oli jo leppynyt ja kertoi menevänsä lomalle. 0925 irtauduimme Reseptions laiturista ja nostimme seilit välittömästi aallonmurtajan ja ankkuroitujen laivojen jälkeen. Tuuli voimistui kiihdytyskaistalla ja puhalsi voimakkaimmillaan 14 m/s. Tuuli käänsi suuntaansa niin, että etupurje menetti vireen ja niin otimme sen pois hakkaamasta. Heitimme ämmänmullikalla jiipin , kun Maspalomasin jälkeen suuntamme muuttui lounaaseen. Aallokko oli komeaa, mutta kuitenkin helpolla ajettavaa. Hetken jo näytti, että etuseilikin voisi vetää ja saatuamme sen auki kohtasivat saaren eripuolilta tulevat tuuliputket toisensa ja jouduimme vastatuuleen. Purjeet puomille ja rullalle. Saimme yhteyden Puerto de Mogánin satamaan ja he opastivat jonkin ajan kuluttua meidät paikkaan numero 2, joka sijaitsi kivimuurissa. Kipparia tämä ei alkuunkaan miellyttänyt, muttei satamakapteenillakaan ollut antaa muuta paikkaa. Paistoimme ARC aluksesta saamamme kaikki naudanpihvit ja kanat. Taas riitti juttua mukavasti yömyöhään.
09ti 12 2014 Puerto de Mogán
Illalla viimeiseksi teimme uuden seilaussuunnitelman ja palaammekin Las Palmasiin Teneriffan kautta. Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä seilaamme San Miguelin satamaan, matkaa sinne on viitisenkymmentä mailia. Päivä meni ruokaostoksia tehdessä ja venettä huoltaessa. Uusimme kaksi popniittiä, avasimme tukkeutuneen sitlooran poistoputken ja Vesa pesi muutamaan kertaan täkin. Kävin aamulla satamatoimistossa varaamassa Maria Teresalta paikan jouluksi täältä Puerto de Mogánista. Vielä illalla käyn suorittamassa ulosmaksun satamasta. Loki: 08ma 12 2014 0630 Herätys Marina Las Palmasin paikalla K40, aamupala, kansivarustus pois ja siirtyminen Reseptions laituriin. Uloskirjautuminen 0925 ja Las Palmasista irtiotto ilman huolia. 0936 seilit, 1540 tuuli kääntyi, purjeet alas. 1630 Puerto de Mogán. Log 5589 / 45nM. 7h. josta moottori 1,8h.

lauantai 6. joulukuuta 2014

SUOMEN ITSENÄISYYSPÄIVÄN LIPPU

06la 12 2014 Suomen Itsenäisyyspäivänä Las Palmasissa
Juhlistan Suomen Itsenääisyyspäivää Las Palmasin satamassa suurella lipullamme. HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ KAIKILLE. Feliz la Fiesta Nacional de Finlandia.

torstai 4. joulukuuta 2014

2JAANAA

03ke 12 2014 Jaanojen päiväpurjehdus
Kaksi Jaanaa Rauman kaupungintalolta pitivät lupauksensa ja tulivat seilaamaan kanssani Kanariansaarilla. Kymmeneltä kun flikat tulivat ja tapasimme Sailors Barissa, oli vielä epävakaisen sateinen keli ja arvoimme seilauksen ja kulttuurikeskustan välillä. Menimme Immigrantille ottamaan neuvoa-antavat Cavat. Puolelta päivin sää selkeni ja aurinko alkoi paistaa. Nyt oli helppo tehdä seilauspäätös. Irtautuminen sujui mallikkaasti ilmoitettuani satamakapteenille tekevämme vai muutaman tunnin tripin. Seilasimme pelkällä rullukalla tunnin ulos satamasta väistellen RUS-maajoukkueen jollapurjehtijoita ja ankkuroituja laivoja. Suunta oli suoraan itään ja Jaanat arvioivat montakohan kamelia KippariKalle saa markkinoilla, ilman palautusoikeutta. Lohduttelin heitä, että olisimme törmänneet Lanzaroten kärkeen näin jatkaessamme. Siitä olisi ollut uimamatka tulivuoriperäiselle saarelle. Kahden ja puolen tunnin päästä palasimme takaisin laituripaikalle K40. Tuuli oli satamassa tyyntynyt tykkänään eikä meillä ollut mitään vaikeuksia saada Immigrantia pakilla omalle paikalleen. Rantautumisrommit ja niin lähdimme syömään herkullisen lounaan. Loki: 03ke 12 2014 Marina Las Palmas 1220 viisi mailia ulos satamasta ja takaisin, tuulta 5 m/s (flikkojen mukaan 10 m/s ja aallotkin olivat valtaisia). paluu takaisin Marina Las Palmas K40 paikkaan 1450. Log 11 nM, moottoritunnit 0,6h. Gasteina Jaana V ja Jaana K.

tiistai 2. joulukuuta 2014

VEIRASESINE

01MA 12 2014 Teneriffalta Gran Canarialle
Heräsin kuudelta ollakseni valoisaan aikaan Gran Canarian Las Palmasissa. Ilmoitin VHFllä marineroille lähteväni ja he tulivat noutamaan avaimen. Sain panttina olleen kymppini ja he auttoivat minut matkaan. Keräsin kansivarustelun pois ja nostin jo satama-altaassa isopurjeen, jätin ykkösreivin siihen. Ajoin ohi satamalaiturin työmaan ja silloin kuului ikävä ratlatus ja moottori meinasi pysähtyä. Vilkaisin perään ja totesin ajaneeni joko verkontotkoon tai satamatyömaata rajanneeseen lippusiimaan, jossa oli jotain puuta. Työmiehetkin ilmeisesti kuulivat tuon äänen ja seurasivat tilanteen kehittymistä. Otin kierrokset pois ja laskin peräportaan ja revin suurimman osan muovikaistaleesta pois. Varovasti pistin vedon moottoriin ja kuulin siellä olevan vielä jotain. Olin ajamassa vasten tuulta isopurje skuutattuna keskelle. Pistin pakin päälle ja pakitin iso ylhäällä kymmenisen metriä ja vierasesine luovutti otteensa. Olivat sataman rakentajat ihmeissään suomalaisveneen pakituksesta isopurjeella. Niin me finlandeset.
Tuuli vaihteli suuresti, rannan tuntumassa oli reippaasti viuhunaa ja sitten se loppui kokonaan. Olin jo ottamassa ison alas kun taas sain kunnon tuulen, joka hetkessä vaihtoi suuntansa. Parin tunnin pelaamisen jälkeen tuuli vakiintui ja puhalsi alkuun 7 m/s, kunnes puolen päivän maissa se kasvoi ja oli parhaimmillaan (pahimmillaan) yli 11 m/s. Onneksi se puhalsi sivulta.
Aallot olivat huomattavan suuret, mietin kylläkin niiden olleen samaa luokkaa kuin Madeiralta tullessa, nyt vaan niiden tarkkailu ja arviointi oli paljon helpompaa sivuaallokossa. Pärskeet roiskahtelivat sitlooraan ja piti pistää täyspuku päälle. Sama, jossa esiinnyimme Halmeen siskosten kanssa Hotel Quinta do Lordessa.
Gran Canarian Las Palmasiin oli Teneriffan Santa Cruzista matkaa 53 mailia ja olin laskenut siihen menevän 10 tuntia. Loistavassa kelissä seilausmatkan keskinopeus nousi seitsemään solmuun ja olin hyvissä ajoin kiinnittymässä Marina Las Palmasin reseption ponttoniin jo varttia vaille neljä. Jouduin satamassa ensin väistelemään kaupalliseen satamaan tulevaa suurta laivaa, jolla oli huima nopeus ohjailun säilyttämiseksi. Tuulisessa vierasvenesatamassa ensin saamani paikka olikin varattu, mutta seuraavasta laiturista löytyi paikka K40, johon peruutin mallikkaasti. Kun vedin sikahanskat (merikotkien talviruokinnassa 1973-1985 käyttämäni rouhekintaat) käteeni totesi marinero homman olevan praktikoitunutta. Loki: Marina Santa Cruz, 0709 irti laiturista, iso ylös, vierasesine, 0730 ulos satama-altaasta, 0745 rullukka auki, reivin purku, rullukka kolmoseksi, 1515 laivan väistö Puerto Las Palmasissa, 1545 Marina Las Palmas, reseption ponttooni, sataman kirjautumismuodollisuudet, hinta23,85 €/ 2 yötä, 1700 Laituripaikalle K40. Log 58nM, moottoritunnit 2,8, tuuli max yli 11 m/s, keskinopeus 7 kn, max 9,1kn

sunnuntai 30. marraskuuta 2014

MYÖHÄISASKELIA SATAMAN ULKOPUOLELLA

30su 11 2014 kello 00:55 Santa Cruz de Tenerife. Lähdin lauantai illan ratoksi keräämään askelia kaupunkikeskustaan ja ihmettelemään alkavaa yöelämää. Lähdin aivan liian aikaisin tai liian myöhään, niin kuin hetken luettuanne huomaatte. Väki virtasi ravintoloiden terasseille vasta puolelta öin. Eihän se mulle ollut mikään kummastus. Niin sitä nykyisin pruukataan. Kellään ei ole kotiin meno aikaa ei AinaVapaaSeilorillakaan. Vai olisiko mulla ollut sittenkin. Terassilla, jolla istuin tuli liikettä, kun sade kropasutti pienet pisaransa, seilorina istuin rauhassa ja join olueni viimesitä tippaa myöten. Nyt olin valmis lähtemään veneelleni. Täällä Santa Cruz de Teneriffalla on meneillään suurisuuntaiset katu- ja valtaväylätyöt - keskustan kehittäminen. Ovat kuitenkin saaneet valmiiksi asiallisen jalankulkuyhteyden matkustaja- ja vierasvenesatamaan. Nautinnollisesti astelin saaden lisää askelia, joita oli jo kertynyt kahden tunnin aikana 5000. Aktiivimittarini on edelleen kotimaan ajassa, Nyt tuli yllätys kahdeltatoista täkäläistä aikaa. Kevyen liikenteen portti oli kiinni, Astelin toiveikkaasti seuraavalle. Sekin oli kiinni. Huutelin alas poliisille englanniksi asian laitaa. Hän ei ymmärtänyt, joten orastavasta kielitaidosta ei ole mitään apua. Kävelin kilometrin etelään ja askeleita kertyi taas, en löytänyt edes huippuvaarallista reittiä satamaan. Palasin takaisin lähtöpisteeseen ja katselin ympärilleni. Nyt päädyin ottamaan taksin ensin kysyttyäni kuskilta mahdollista jalankulun reittiä. Hän näytti porttia, kerroin niiden olevan lukittuina. Näin kuski sai keikan. Ajoimme kaksi kilometriä etelään, ison lenkin keskustaan ja viimein pääsimme kaupallisen sataman väylälle. Minua nauratti ja kuskia hävetti. Hän pisti hyvissä ajoin mittarin pois päältä vaikka toistelin, ettei tämä ole hänen syynsä. Olin niin innoissani tästä vain elämää retkestä, että päätiin kirjoittaa sen teille heti. Aamulla menen haastattelemaan toimiston tyttöjä kymmeneltä. Mukava asia on, ettei täällä tuule nyt ollenkaan myrskyn jälkeen ja askelia on 10 375.

lauantai 29. marraskuuta 2014

HALMEIDEN VALTAMERISEILAUS

23su 11 2014 Quinta do Lordessa
Pienessä satama-altaassakin pääsi syntymään aaltoja vaahtopäineen, niin raivokkaasti tuuli puhalsi vielä sunnuntaina. Valmistelimme lähtöä purjehdukselle odotellessamme viimeistä gastia, Sakaria, tyttöjen isää.
Lentokone toisensa jälkeen tuli alas. Täsmensin vähän sanontaani, siis laskeutui kentälle. Viimein iltapäivän alussa Sakarin lentomatka saatiin finaaliin. Veneen esittelyä, ruokaostoksia ja rantaravintolassa ruokailu. Kohtalaisen hyvissä ajoin nukkumaan. Luovutin kapteenin pistopunkan Sakarille ja painuin meripunkkaan maate. Tämän tein kokovertailun jälkeen. Nukuin aamuyöhön saakka hievahtamatta ja heräsin painajaisuneen tehdessäni hyppykäännöksen tiukassa punkassani.
24ma 11 2014 Lähtö Kanarialle
Maanantaina normaalien aamutoimien lisäksi hetki aikaa nettimaailmaan, yhteydet toimivat erillisessä nettihuoneessa erinomaisesti. Samaa luokkaa olivat myös sataman suihkutilat, mitä nyt ei ollut ainoatakaan pistorasiaa suihkutiloissa.
Ajoitimme lähtömme puoleenpäivään, jotta tuuli ennätti vielä vähän laantu entisestään. Ajoimme aallonmurtajan sisäpuolella olevaan laiturin ja tankkasimme 69 litraa löpöä. 1230 olimme valmiina lähtemään Selvagem Granden kautta 270nM mailin merimatkalle. Seilasimme etelään vauhdikkaasti isossa ykkösreivi ja rullukka kakkosella, tuulta oli 10 m/s pohjoisesta ja vauhtia parhaimmillaan 9,5 kn. Ensimmäinen neljännesvuorokausi meni vauhdikkaasti keskinopeuden kiivetessä 7,8 solmuun. Loistava näyte Sakarille Wasa 360:n vauhdista. Jouduimme tekemään jiipin jo muutaman tunnin kuluttua lähdöstämme, teimme sen ämmänmullikalla (kääntyen siis keulan kautta uudelle myötäkursille). Valmistin simpukkaatunsardinos pastan auringonlaskuun (1815). Puoli kahdeksalta illalla rullapurje aukesi jälleen täydeksi, taas on rullalaitteen kehys nirhannut sisäänvetonarun poikki. Onneksemme tuuli on vähän rauhoittunut ja kykenemme jatkamaan matkaa näin. Hieman sekalaisesti seilasimme noita neljän tunnin vahtivuoroja; Sakari ja Ilona muodostivat toisen perusparin. Automaattiohjaus LeComble Smith hoiteli pimeään aikaan ohjailuparin ja hyvin he onnistuivatkin. Päivällä jiipin jälkeen tuuli oli selvästi takalanteelta ja olin jättänyt ison puomin varmistamatta preventerillä ja se kostautui yöllä yhtenä vahinkojiippinä. Siinä rytäkässä ison skuutti meni kammen alta ja niin kahden käden voimakampi katkesi. Tähtitaivasta varjostivat taivaanrannassa pilvimassat. Muutama laiva liikkui merellä, mutta kohtalaisen kaukana meistä. Vahtipari, Roosa ja kippariKalle, sai nauttia loistavasta yli kahdenkymmenen delfiinin näytöksestä pitkän aikaa.
25ti 11 2014 Hetki ankkurissa Selvagem Grandella
Melkein vuorokauden seilauksen jälkeen saimme Selvagem Granden näkyviin (1045), matkaa sinne on vielä 20 mailia. Seuraava mielenkiintoinen havainto oli Sakarin bongaama nuori kilpikonna, joka ui pohjoiseen (1132).
Selvagem Grande ankkurissa 1430-1650. Olimme yrittäneet saada autettua maihinnousulupaa noille linturikkaille saarille. Vastausta ei milloinkaan tullut. Laskimme seilit 1345 Selvagemin itäpuolella. Todellakin laskimme, kun etuseilikin piti ottaa alas sisäänvetoköyden katkettua. Kartalla niin suojaiselta näyttänyt lahti ei ollutkaan mikään laguuni, vaan siinäkin aallot pyörittivät venettä. Olimme seilanneet 167 mailin matkan Selvagem Grandelle 6,4 solmun keskinopeudella. Huutelimme VHFllä (kanavat 16 ja 8)ja saimme luvan ankkuroitua. Saarelle noutoon ei ollut mahdollisuutta, sillä heidän veneensä moottori oli rikki ja he saisivat uuden vasta huomenna. Samalla saimme varmistuksen jo Madeiralla kuulemaani säätilan muutokseen; huomenna puhkeaa kova tuuli korkeine aallokkoineen. Näin päätin, että vain syömme. Ilona valmisti tytöille kasvispastan ja miehet söivät eilistä atunpastaa. Huilasimme hetken, emmekä jääneet roikkumaan ankkuriin lahdelle. Viritimme kolmosjenuan etuseiliksi, rullukka sai luvan mennä etukajuuttaan. Kahden ja puolen tunnin tauon jälkeen kiittelimme ankkuripaikasta ja nostimme ankkurin. Siinä tarvittiin koneapua sen irrottamiseen pohjasta, vai kiven takaa.
Ilonakin rohkaistui ohjamaan Selvagemilta lähdön jälkeen ja hyvin se sujui kohtuullisesta aallokosta huolimatta. Jatkoimme matkaamme Selvagem Granden pienestä lahdesta 1650. Seilaus kolmosjenualla ja ykkösreivillä oli rauhallista, eikä tuuli vielä yönkään aikana noussut huomattavasti. Lähdimme leikkaamaan takatuulta viikseen, kunnes meripunkassa huomasin, että seilaamme lännen puolelle kääntyvää länsituulta vastaan. Teimme jiipin ja seilasimme kolmisen kymmentä astetta pois kurssistamme, saadaksemme vindeksin siipi myötäisen eli paremman kursin tuulen käännyttyä. Selvagen Bequena jäi lännen puolelle taivaalliseen auringonlaskuun.
26ke 11 2014 Saapuminen Santa Cruz de Teneriffalle Puolenyön jälkeen teimme jiipin ja saimme hyvän tuulisuunnan viimeiselle 65 mailille. Vierellämme viiden mailin päässä idässä seilasi tunnistamaton vene samaa suuntaa. Löysin sen tutkalla, jonka käyttöön perehdytin Halmeen kolmikkoa. Jo ennen aamun sarastusta havaitsimme Teneriffan pohjoiskärjen majakan valon. Itse saaret Teneriffa ja Gran Canaria ilmestyivät näkyviin harmaina hahmoina auringon nousun myötä. Teideä ei valitettavasti näkynyt edes lähestyessämme Santa Cruz de Tenerifeä. Oli todella mielenkiintoista tulla Teneriffalle, todella tuttuihin maisemiin, mieleen palasivat Veijon kanssa viettämämme hiljaiset hetket ja keskustelut viiden vuoden takaa. Hetken kuluttua ohitimme Varaderos de Anagan, jossa Immigrant oli telakoituna pohjan kunnostusta varten. Nyt kun ohjasin Immigrantin pitkän aallonmurtajan suojassa tuulen pyöriessä satama-altaassa laskin, että tämä oli minun neljäs kertani tulla Marina de Santa Cruziin. VHFään vastattiin, vaikka olinkin kutsunut satamaa virheellisesti. Marinero oli vastassa veneellä ja ohjasi Immigrantin pohjoisimpaan pistolaituriin. Saimme tuulen puolen sormiponttonipaikan. Tulimme siihen mallikkaasti vaikka marinerot hermoilivatkin vauhtiamme, joka oli harkittua tuulen puuskaisuuden ja voimakkuuden vuoksi.
Urheat naisgastini Roosa ja Ilona saivat kohtalaisen kovan alun seilattaessa Porto Santolta Madeiralle. Flikoille kertyi valtamerimaileja kaikkiaan 314 ja isä Sakarille tuntumaa Wasa 360 veneeseen ja laitteisiin 282 mailin matkalla. saavuimme Marina Santa Cruziin 1320 seilattuamme Selvagem Grandelta 20,5 tuntia 5,9 solmun keskinopeudella. Kovimmillaan tuuli oli 12 m/s ja puuskissa 14-16 m/s. Aallokko oli sellaista 4 metrin luokkaa. Aaltoväli jäi melko lyhyeksi, onnaksi hetkellisesti saimme nauttia valtameren mainingeista. Saimme kaikki hyvää kokemusta suuren meren seilauksesta ja samalla uudet ystävät toisistamme. Kiitos Roosalle, Ilonalle ja Sakarille hyvästä seilausseurasta, pärjäsitte hyvin! Ei sovi unohtaa myöskään purjehduksen oppitunteja ja juttutuokioita eikä meri- ja lintuaiheisia lauluhetkiä. Selvagem Grandelle nousu jäi vielä toteuttamatta, muttei siellä ollut tähän aikaan täyttä lintuloistoakaan.
Pääsimme hyvään seuraan Marina Santa Cruzissa, kun satamassa oli VOR60 Assa Abloy, jonka kisakump-panilla pääsin seilaamaan vuonna 2004 Tjörnistä Götebourgiin. Kun me Sakarin kanssa kävimme läpi sekalaista venekantaa, olivat Roosa ja Ilona aurinkorannalla. Sieltä tultuaan he päättivät ottaa pienet levot. Sakarikin meni 1930 levyttämään. Herätin Ilonan varovasti kysyäkseni ravintolaruokailuun menoa. Sain sen verran epäselvän vastauksen, että jatkoin kuvien käsittelyä ja menin minäkin kymmeneltä nukkumaan. Valtameri oli luonut gasteille univelkaa, jota tuli näin korjata nukkumalla tuulen viuhutessa mastoissa kiihtyvällä voimalla. 27to 11 2014 Halmemiehistön viimeinen päivä
Tutussa Santa Cruzin satamassa heräilimme pikkuhiljaa. Nousin viimeisenä ylös, kun en pysynyt mukana Halmeiden liikkeistä. Siinä kun Sakari lähti aamulenkille, luulin hänen tulleen seuraavaksi takaisin. Ei, ne olivatkin olleet flikat, jotka lähtivät aamusuihkuun. Suoritin väkisinmakausta, kun en halunnut herättää pitkään nukkuvia. Viimein nousin kymmeneltä tyhjässä kajuutassa ja ymmärsin osin tilanteen koomisuuden.
Seuraaville päiville on todellakin luvassa kovaa, suorastaan myrskyävää tuulta, muttei se ollut vielä noussut niin paljotta estääkseen tyttöjen menoa biitsille. Sille käynnille he olivat sopineet treffit ystävänsä ja hänen äitinsä kanssa. Sieltä tultuaan koko porukka (paitsi Roosa) nautti punaviinit Immigrantilla. Lähdimme tilataksilla ravintolaan, sillä miehistö menee lentokenttähotelliin huomista aamulähtöä varten. Eiliseksi illaksi suunnittelemalle ravintolakadulle (La Noria), jonka Heikin kanssa nimesimme PikkuPariiskiksi, menimme liian aikaisin. Parhaat ravintolat eivät olleet vielä seitsemältä auki. Saimme kuitenkin kuuden hengen pöydän puhemelusiasta ravintolasta ja suurin piirtein oikeat lisukkeet annoksiin. Miehistö lähti busseilla lentokenttähotelliin ja kohti kotia sekä heidän tuttunsa Puerto Cruz de Teneriffalle. Lähdin keräämään aktiivisuusmittariini askelia. 28pe 11 2014 Myrsky satama-altaassa
Lokimerkinnät perjantailta: 28pe 11 2014, Santa Cruz de Tenerife. 1000 tuulta 25 kn, heräsin viuhunaan ja sateeseen. / 1500 Tuulta 35kn, vaihdoin suuren satamalipun pieneen merilippuun./ 1800 tuulta puuskissa 47 kn, jouduin ottamaan perälipunkin pois.
Menin satamatoimiston sivustalle nettiin. Myrskytuuli viuhui ja vain yhdelle oli suojaa juoma-automaatin takana. Siinä vaiheessa, kun ensimmäinen giljotiinipelti irtosi aidasta ja lensi satama-altaaseen veneiden kylkeen pakenin rakennuksen suojanpuoleiselle seinustalle. Niin rajallinen on WiFii kantama, ettei koneellani saanut enää yhteyttä nettiin, joten saanen anteeksi, etten ole saanut aiemmin lähettyä viestejä ja blogia. Illalla harkitsin menoa johonkin nettikahvilaan, mutta totesin sen olevan jäniksen teko ja jäin vahtimaan ja suojaamaan venettäni raivoavalta myrskyltä. Nyt tuulee vain 22 solmua, eli 11 m/s.