maanantai 7. marraskuuta 2016

JARRUPOHJAA

07ma 11 2016 Varadero Pasito Blanco
Tänään ei olisi kannattanut herätä pitkiltä yöunilta odottamaan veneen nostoa telakalle. Tunnin varoitusvietin jälkeen, yhdeltätoista, nuori marinero viittoili hätäisesti ajamaan nostoaltaaseen. Sama kiireinen ilmehdintä jatkui altaassa, viestit olivat ynseitä, enkä oikein ymmärtänyt hänen puhuneen englantia. Marinero kysyi puhummeko engelskaa, vastasin, että mieluummin suomea. PukkiNosturiVaunua ajava marinero hymyili ymmärtävästi.
En nyt voi sanoa, että JA TAAS OLI IMMIGRANT HIHNOISSA, sillä niin paljon peljästyin pohjan kuntoa. Kaiken lisäksi ymmärsin edellisenä nostetun veneen tarvitsevan koko päiväksi painepesuria, joten karsta veneeni pohjassa pääsee kuivumaan ja kovettumaan. Odotellessani pohjan kunnostuksen alkua tutustuin mukaviin norjalaisiin ja ranskalasiin veneilijöihin. Lainasin nimittäin norjalasinaapurin öljysuodattimen aukaisijan ranskalaiselle alumiinipaatin omistajalle puhemiehenä. Jouduin jo menemään hoputtamaan Fransua, jottei Harald hermostu. Huojentuneena kolmannen käyntikerran jälkeen saatoin palauttaa laitteen omistajalleen. Todellakin nämä olivat ensimmäiset mukavat maitansa edustavat Seilorit. Lainajärjestelyn palkaksi ranskalaismies antoi minulle öljynpoistopumpun, joka kylläkin vaatii vähän huoltoa, kuitenki Bonsu….
Pohjan kukinnan epämiellyttävän miettimisen katkaisi kolmelta onnekseni krapauksen ääni. Kun menin alas, niin näin vanhan miehen olevan työn touhussa siklikrapoineen. Hänellä ei ollut antaa minulle toista työkalua, joten hain ylhäältä oman vielä käyttämättömän työkalun. Niin me teimme selvää jälkeä kauniisti kukkivasta pohjaeliöstöstä. Työpäivänsä, minua nuorempi, mies päätti siihen niin tuttuun sanaan: Mañana. Hän kertoi jatkavansa huomenna painepesurilla. Nyt kuitenkin tiedän, että pohja on edelleen pelastettavissa ilman koko paletin uusimista. Vain aniharvasta paikasta pohjassa indikaattorina toimiva punainen myrkkymaali pilkisti mustan alta. (Mikä onni tuo nyt sitten on, jos Jotun ei toimi näissä olosuhteissa.) Luotan edelleen tähän tankkereissakin käytettävään myrkkymaaliin – kahden vuoden maalausväli vaan on liian pitkä – älä Kalle usko sukeltajan putsaustarkistukseen.

2 kommenttia: