Herääminen ennen kymmentä. Kävimme torre de controlissa ilmoitautumassa ja ihmettelimme, minne tarvitaan tieto, että Immigrantissa on Volvo moottorina. Sataman ykköslaiturissa on todellisia huvipursia. Isoimmat olivat viisikymmentä metriä pitkiä laivoja. Niitä pestiin ja puunattiin kaiken aikaa. Pariskunnat ja perheet kuvasivat itseään laiturilla taustana nämä alukset. Vietimme puolen päivän tienoon rannalla. Käytimme satamamaksun täysin pesemällä Immigrantin ja suihkuttamalla itsemme monesti laiturilla. Nea soitti Fuengirolaan ja varasi meille laituripaikan.
Puerto Jose Banús- 1420 log 2650, Mh 329,7
Lähtiessämme kuvasimme Immigrantin suurimman jahdin edessä, melkoinen kokoero on todellakin aluksilla. Taas on edessä koneajoa lämpimässä tuulettomassa Välimeressä. Hypimme iloisesti veneestä ja saimme suolaisen kylvyn. Kaikki kävivät uimassa, yhden pitäessä peräportaista. Uimisen jälkeen söimme pizzat siivuina. Lentokone veti perässään mainosta, että Banu´ksessa on hyvä disco. Muuta ihmeellistä tältä helteiseltä osuudelta ei jäänyt mieleen.
Fuengirola, odotuslaituri 1915
Täällä oli aivan samanikäinen ja yhtä kielitaidoton, vähän paremmalla kirjoitustaidolla varustettu, vanhus satamapäällikkönä. Homma hoitui kuitenkin iloisesti ja jouheasti. Saimme hyvän paikan neloslaiturin päästä ponttonin sisäpuolelta. Maksoimme kahdesta yöstä ja lisäksi 30 euron pantin elämyksestä.
Fuengirola, laituri 4 paikka 169, 1940 log 2670 matka 20M, Mh 334,0 4,3h.
Fasiliteetit sijaitsivat välittömästi laiturimme päästä ravintoloiden terassin välttäen ja avaimella sisään. Jorman suihkukoppiin oli joku jättänyt bikininsä. Neitoa (vai transua) Jorma ei nähnyt. Illallispaikkaa hakiessamme totesimme Fuengirolan todelliseksi turistipyydykseksi, ruokalistatkin olivat jopa suomeksi. Kipparille tämä paikkakunta on tuttu 37 vuoden takaa kun entisellä anopilla oli läheisessä kylässä Los Pacosissa lukaali. Kylä on kaupunki siitä muuttunut, eikä välttämättä parempaan suuntaan. Pikkuhiljaa seuraavan sataman miettiminen oli kaikilla mielessä. Pienten lasten itku häiritsi ruokailuamme (hyvä, ettet ollut Tuuli mukana). Istuimme sitloorassa vielä hetken palattuamme turistimelskeestä; Lasten karusellit pyörivät ja lapset jäivät viettämään yötä kaupungille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti