maanantai 24. elokuuta 2009

HELLESEILAUS TORREVIEJAAN

22la 08 09 Tomás Maestre de la Mangasta Mar Menorin kautta Torreviejaan.

Herätyskello pirahti 0900. Nautimme aamupalan ja kävimme suihkuissa. Kari kävi ensin naisten puolella, mutta tuli kuitenkin miesten suihkuun.
Tomás da la Manga 1100 2916
Irtauduimme sivuvirtauksella laiturista ja ajoimme toiselle puolelle polttoainelaituriin. Nyt hallintalaite aiheutti ensimmäisen vaurion, kun pakki jäi päälle ja valuimme naapurin ankkuripeliin. Tutkamaston harusvaijeri napsahti poikki, aukesi plommauksesta. Tankkaus 63,45 dieseliä.
1120 lähdimme hetkeksi ihailemaan tätä laguunia, jonka luonne oli tykkänään muuttunut luonnonpaikasta melkoiseksi juppilakeskittymäksi. Ankkurissa olisimme olleet rauhassa. No nyt sen tietää, ensi kertaa varten. Mar Menorilla oli paljon veneitä seilailemassa ja ajelemassa. Tämä laguuni on 12 mailia pitkä ja 6 mailia leveä. Se on rakennettu ympäriinsä. Silta avataan parillisin tunnein. Ennen kahtatoista veneitä kertyi kaksikymmentä sillan luo kurvailemaan, jännitystä ja vaarallisia tilanteita, varsinkin kun virta aiheutti oman momenttinsa. 1200 silta aukesi ja ajoimme ulos Tomás Maestresta. Puolen tunnin päästä nostimme ison ja 1238 avasimme rullukan. Tuulta oli3,8 m/s ENE. Jouduimme seilaamaan tiukkaan ylös. Tuulen voima säilyi neljän molemmin puolin ja sen suunta muuttui meille edullisemmaksi. Kirikepiksi valitsemamme alus osoittautui vuokraveneeksi onnettomine purjeineen,. Siitä ei ollut Karille pitkäksi aikaa tsemppiapua. Axelssonin Markku oli kommentoinut elämänpinnan merkitsemisen tärkeyttä. Minulta oli todellakin jäänyt pikkuinen pikku sana pois Pikkutiirasta. Nyt noita pikkutiiroja näkyi taas useita. Tämä blogin kirjoittaminen kipparoinnin, muonittajan ja matkatoimistovirkailijan tehtävien lomassa on tällä helteellä niin hektistä hommaa, että hyvä kun lukijat oikovat pikkuvirheitä. Lämpömittari on nyt näyttänyt tämän viikon joka päivä yli +30 astetta celsiusta. lakimme purjeet ennen Torreviejan satamaan ajoa.

Torrevieja, Real Club Nautico Torrevieja log 2935, 19M Mh 376,2/2,7h

Tällä kerttaa yritin yhteyttä VHFllä heikoilla menestyksellä. Kiinnityimme väliaikaisesti laituriin ulkosyrjälle ison aluksen kyljelle. Kalle kävi selvittämässä paremman laituripaikan vikkelältä nuorelta mieheltä. Saimme hyvän paikan kakkoslaiturissa, jossa oli melkoista säpinää, kun täällä oli purjehduskilpailu meneillään. Tarjosimme apumiehelle colan ja teimme sinunkaupat Gabrielin kanssa. Tuhti toimistotyttö oli myös erittäin ystävällinen ja puhui hyvää ymmärrettävää englantia. Satamamaksu kahdelta yöltä oli 89€. No meillä on käytössämme Clubin uima-allaskin. Kävelimme
läheiselle piitsille virkistäytyäksemme Välimeressä. Toisin kävi, vesi oli kuin keitettyä, todella lämmintä. Söimme illalla huonon aterian clubin ravintolassa. Karin porsaanleikkeet olivat raakoja ja Kallen kala maistui paistorasvalle. Menimme naapurikuppilaan jälkiruokatrinksuille. Kalle tilasi rommitotin ja tummaihoinen tarjoilija toisti hyvin sujuvasti sanan rommitoti. Hetken kuluttua samannäköisiä tyttöjä oli kaksi, siis kaksoset. Kun menin tarkentamaan mitta-annoksia totesi toinen tytöistä sisarelleen: olihan se hunajaa, selvällä suomenkielellä. Nyt nämä iloiset flikat kertoivat olevansa Etiopiasta vuonna 1986 Ähtäriin adoptoituja tyttöjä. Eikä se vielä riittänyt, että heitä oli kaksi, eräässä pöydässä istui heidän kolmossiskonsa. Pyysin luvan ottaa heistä valokuvan tähän blogiini. Tytöt suostuivat ja hetken keskusteltuamme heidän kanssaan muistin, että olin nähnyt kolme tättähäärää Interpedian tapaamisissa kahdeksankymmentä luvun loppupuolella. Muistan heidän isänsä, Ähtärin eläinpuiston pitäjän, viihdyttäneen porukoita kitarasäestyksellä. Tarjoilijaneitoset ovat täällä opiskelemassa ja töissä ravintolassa jo toista vuotta. Kolmas siskoksista oli lomailemassa Torreviejassa. Teimme Karin kanssa pienen kaupunkikävelyn ja menimme nukkumaan 0030.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti