Palautumispäiviä Cascaissa pidimme kulttuurillisissa merkeissä. Ensin kävimme maanantaina 12.4.2010 kolmisin Lissabonissa ja samalla kerralla tutustuimme kahteen maailmanperintökohteeseen Belémin torniin ja Hieronymiteksen luostariin.
BELÉMIN TORNI
Belémin torni on rakennettu vuosina 1515-1521 muistomerkiksi ja puolustusrakennukseksi.
Lissabonista lähteneet tutkimusalukset ohittivat tämän paikan, ja niin sille pystytettiin myös muistomerkki Henrik Purjehtijan kunniaksi. Kuvassa kolmantena elementtinä näkyy valtaisa silta, joka johtaa Tejo-joen yli Setúbaliin.
Torni säilyi hyvin Lissabonin maanjäristyksessä vuonna 1755. Nykyisellään torni ei enää ole kaukana joessa, varsinkaan näin laskuveden aikaan.
Menomatkalla elokuun alussa 2009 osuin Belémin tornille kauniimpana päivänä ja parempaan vesiaikaan, jolloin rakennus oli vedessä.
Belémin torni ja Hieronymiteksen luostari on liitetty Unescon maailmanperintölistalle vuonna 1983, ja ne molemmat edustavat arkkitehtuuriltaan Portugalin myöhäis-goottista tyylisuuntaa.
HIERONYMITEKSEN LUOSTARI
Hieronymiteksen luostarin rakentamiseen saatiin aihe, kun tutkimusmatkailija Vasco da Gama onnistui löytämään kauppareitin Intiaan.
Luostarin rakentaminen aloitettiin vuonna 1502. Tämä ei säilynyt yhtä hyvin vuoden 1755 maanjäristyksessä kuin lähellä ollut Belémin torni ja siksi siinä on havaittavissa useita eri tyylisuuntia.
Luostarin pääsisäänkäynti on parhaita esimerkkejä Manuelisen eli Portugalin myöhäis-goottisen tyylisuunnan arkkitehtuurista.
Paikalla oli aiemmin Henrik Purjehtijan nimeä kantava luostari.
Tommin lähdettyä tiistaiaamuna kotiin, teimme Jannen kanssa linja-automatkan Sintraan. Matkalla poikkesimme Estorilin moottoriradalla.
SINTRAN KULTTUURIMAISEMA
Sintran maailmanperintöalue on valtavan laaja, ja sen hahmottamiseen olisi tarvittu huomattavasti enemmän aikaa. Lyhyen tutustumisaikataulun vuoksi päätimme mennä (sateen uhkaisessa kelissä) 25 minuutin kiertoajelulle Tsuch Tsuchilla. Kiertoajelu alkoi Palácio Nacional de Sintran edustan aukiolta.
Sintran kulttuurimaisema on liitetty Unescon maailmanperintölistalle vuonna 1955 esimerkkinä portugalilaisesta 1800-luvun romanttisesta arkkitehtuurista. Sintra oli ensimmäinen romanttisen arkkitehtuurin keskus. Kuningas Fredinand II muutti raunioluostarin linnaksi, jonka arkkitehtuurissa on goottilaisia, maurilaisia, egyptiläisiä ja renessanssipiirteitä.
Palácio Nacional de Sintra sijaitsee Sintran historiallisessa keskustassa ja siinä oli aikoinaan alueen maurilaisten hallitsijoiden asunto.
Ensimmäinen historiallinen viittaus tähänkin linnaan oli 900-luvulla. Linnan nykyinen ulkoasu on kuitenkin peräisin 1400-1500-lukujen rakennusvaiheista, ensimmäisten kuninkaiden hallintokauden rakennuksista ei ole enää mitään jäljellä. Lissabonin maanjäristyksen jälkeen linnaa on korjailtu aika paljon.
Palácio Nacional de Sintra on parhaiten säilynyt keskiaikainen kuninkaallinen palatsi Portugalissa.
Ylhäällä mäellä näkyy Castelo dos Mouros, jonka rakensivat maurit 800-900-luvuilla. Tähän on viittauksia joissain arabien teksteissä, joissa mainitaan myös, että Sintran alue oli edistynyttä maanviljelysaluetta tuohon aikaan. Vuonna 1109 norjalaiset ristiretkeilijät (Sigurd I:n johdolla) hyökkäsivät linnaan matkallaan Pyhään Maahan. Historian tarinoiden mukaan kaikki linnan asukkaat, jotka kieltäytyivät kasteesta, tapettiin. Vuonna 1147 Portugalin ensimmäinen kuningas Afonso Henriques oli valloittanut Lissabonin, Castelo dos Mouros luovutettiin kristityille ilman vastarintaa. 1400-luvulla linnan merkitys väheni kun asukkaat muuttivat alarinteeseen (nykyinen Sintran vanha kaupunki) ja 1500-luvulla linna menetti sotilaallisen merkityksensä ja viimeisetkin asukkaat (Sintran juutalaiset) lähtivät linnasta. Sitten linna raunioitui ja 1830 kuningas Ferdinand II aloitti linnan peruskorjauksen ajan romanttisen arkkitehtuurin hengessä, keskiajasta otettiin inspiraatiota myös. Muurit ja tornit rakennettiin uudestaan, mutta Pyhän Pietarin kirkko jätettiin tarkoituksella raunioiksi.
Tämä sillisalaattitekstitys on opaslehtisten ja kotiavustajan selvitystyön pohjalta laadittu. Sintra on maailmanperintökohde, jonne pitää myöhemmin palata ja tutustua sen linnoihin huolella. Niiden sisätilat ovat näkemisen arvoisia. Tällä aikataululla ja sadesäällä päällimmäiseksi tuntemukseksi Sintran suuruuden lisäksi jäi homeen tuoksu nenässä ja sammaloituneella kiviportaalla kaatumisen pelko (kokemuksesta). Tämä keikka oli maailmanperintökohteen ryöstöbongaus. Perdon Sintra.
_
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti