Lähtövalmisteluihin kuului käynti pizzalla. Valitettavasti kaupungin kaikkien äitien lahjavalmisteluihinkin kuului viedä lapset pizzalle samaan (ainoaan havaitsemaamme) pizzeriaan. Olisimme joutuneet odottamaan ruokaa neljäkymmentä minuuttia, joten päädyimme hakemaan sapuskaa muualta. Olimme eksyksissä Santa Cruz de la Palman kaduilla kuin emme olisi siellä olleetkaan kolmea päivää ja kulkeneet kaikki vanhan kaupungin kadut ristiin rastiin. Nälkäkin aiheutti eksymää ja natinaa kompassiin. Söimme terassipöydässä, jonka kallistus oli melkoinen. Palasimme veneelle, Nea Sparin ja Kalle cafe solon kautta (pitää pysyä hereillä seuraava yö).
Santa Cruz de la Palma 1715 log 5424 Mh 657,1
Plotteri käynnistyi hetken johtoja kynittyäni. Nostimme välittömästi ulommassa satama-altaassa isopurjeen edelleenkin yhdellä reivillä varustettuna. 1725 avasimme rullukan ja suuntasimme itään kohti Teneriffaa, jonka ylpeys Teide näytti meille taas huippunsa pilvien yläpuolella. Tuulta oli 5,2 m/s SSE ja se antoi nopeudeksi 4,6 kn. Tuuli vaihteli voimakkuudeltaan melkoisesti ja
puolen tunnin kuluttua sen suunta muuttui yhdeksänkymmentä astetta (NNE) ja me vendasimme. Jouduimme käynnistämään moottorin ja kelaamaan rullan sisään (1758). Mustat pilvet olivat kerääntyneet La Palman ylle.
Ennusteessa oli ollut lupaus selkeästä yöstä, mutta pilvimassat olivat molempien saarien yllä. Tuuli kääntyi pohjoiseen ja pääsimme taas (1826) seilaamaan etupurje kolmosena, tuulta 5,5 m/s. Maininki kasvoi pikkuhiljaa, muttei sitä huomannut sen tullessa suoraan laidalta. Kippari haki tähtitaivaalta suuntimatähdet joita ajoi. Alkuun Orionin vyö sai näyttää suunnan, mutta se kiipesi tunnissa liian ylös ja niin taas kippari haki uuden alempaa. Juuri kun Nean ajovuoro alkoi, alkoi myös sade ja pimeys oli täydellinen. Kahdeltatoista kuu vihdoin nousi itäisellä taivaalla ja antoi helpolla ajettavan suunnan. Pahaksikin muuttunut aallokko ja perätuuli helpottuivat 0020 ja helmi pääsi töihin. Teneriffan valot alkoivat nousta horisontista pikkuhiljaa. Yritimme nukkua, vaikkakin lyhyitä kolmen vartin huileja. Varsinaisesta nukkumisesta ei voi puhua, kun veneessä oli melkoista pauketta perätuulen ja aallokon aiheuttaessa isoon hakkauksen, vaikka se oli sidottuna preventterillä. Aina ylös tullessaan vapaavuorolainen toi jotain välipalaa. Kahdessatoista tunnissa seilasimme 73 mailia. Nopeus oli alkuvaiheessa niin kovaa (6,5-8,4kn), ettei Nea tykännyt menosta. Muutenkin hän totesi, että mahtavan trillerin ja pelkän trillerin ero on vilaus kuunvaloa. Mennessämme La Palmaan täysikuu loisti täydellä voimallaan ja valaisi koko meren. Tuulta oli aamuyöllä takaa niin runsaasti, että kippari kelasi etupurjeen pois hakkaamasta. Siitä huolimatta nopeus säilyi viidessä solmussa. Teneriffan pohjoiskärjessä olevat kolme kiveä (isoja kuin mitkä, yksi pyramidi ja kaksi paatta) tulivat pikkuhiljaa näkyviin itäisen taivaan hieman vaalentuessa. Reittisuunnitelma plotterissa meni niiden välistä ja Kalle otti käsiohjaukselle ohitusvaiheessa. Jätimme kivet ja 25 metrin matalan eteläpuolelle. Teimme jiipin ämmänmullikan kautta suunnatessamme Teneriffan pohjoiskärjestä alas etelään.
Käynnistimme moottorin 0825, kun matkaa Santa Cruz de Tenerifeen oli enää 10 mailia. Ajoimme taas ankkurissa olevien tankkerien lomitse niitä väistellen. Aurinko paistoi kaupunkiin, vaikka ympäröivillä vuorilla satoi. Yllättävän pitkältä tuntui satama-altaan aallonmurtaja. Laskimme isopurjeen tuulen hetkeksi hiljettyä, noustakseen taas sisäänajossa kahdeksaan metriin.
Oudon näköinen huvialus oli kiinnittynyt vierasvenesataman etelälaituriin. Siinä riitti katsomista ja ihmettelyä. Kippari huuteli VHFään saadakseen paikan Immigrantille. Marinero vastasi ja kysyi käykö sama paikka kuin viime kerralla. Ajoimme laituriin sormiponttooniin marinerojen kiirehtiessä auttamaan.
Santa Cruz de Tenerife 1025 5526/102M, seilattu keskinopeus 6,0 kn. Mh 659,9 / 2,8h
_
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti