¿MISSÄ LOMPAKKO?

24 ti 11 09 Siirto laituriin sekä Sirkka ja Iiro

Springiköysi paukkui yöllä veneen kylkeen aivan korvani lähellä ja aiheutti levottoman yöunen. Neljältä kävin nostamassa sen ylemmäksi apuköydellä, mutta häiriköinti jatkui. Kuudelta otin springin pois, samalla pistin herätyksen kahdeksaksi. Vihdoinkin nukahdin kunnolla. Heräsin siihen kun KasteHelmen pari keskusteli laiturilla, kuulin Mailan sanovan, että Kalle taitaa nukkua vielä. Pomppasin ylös, kello oli viittä vaille yhdeksän. Satamakonttoriin oli jo ennättänyt muodostua jonoa. Hitaasti edellä olevien kirjautuminen sujui. Pääsin Heikin jälkeen palveltavaksi. Päätin maksaa vain perjantaihin saakka. Jouduin maksamaan välittömästi. Valittelin, että joudun hakemaan luottokortin veneeltä. Menin ripeästi Immigranttiin ja meinasin ottaa kukkaron tietystä paikasta. Sitä ei löytynyt siitä, ei repuista, ei povitaskuista … Menin rauhallisesti takaisin toimistoon ja vippasin Heikiltä viisikymppisen. Ystävä hädässä tunnetaan. Muuten meni hyvin, muttei minulle vielä pystytty kertomaan paikkaani ja saisin avaimen vasta sitten kun marinero ohjaa minut sille. Kun palasin veneelle kävin uudelleen läpi ensisijaiseen kukkaropaikkaan ja kas kummaa laatikko ei auennut, siellä jumitti jokin. Siis kukkaro oli kunnon kallistuksessa ajautunut laatikon perälle. Marinero tuli ja kertoi näyttävänsä minulle paikan. Juuri kun olin irtautumassa kuului rannalta huuto: Kalle! Ihmettelin, että kuka minut täällä tuntee. Mikahan se sieltä kiirehti aamulenkiltään siirtogastiksi. Sain paikan S19. Pakitin Immigrantin siihen.

Las Palmas, Marina Deportivo Laituri S paikka 19

Mika hoiteli moorings-köydet keulaan ja minä kiinnitin perän marineron annettua joustinköyden takasin pollarista. Naapuriveneen ruotsinsuomalainen mies oli lähdössä jollalla ja sain häneltä menopaluukyydin satamatoimistoon, jonne jalan olisi tullut runsas kilometri. Tämä on todella suuri satama. Sillä välin kun kävin suihkussa Mika suihkutti suolat pois kannelta ja sitloorasta.

Sisareni Sirkka pisti viestin. He olivat Iiron kanssa tulleet puolelta öin ja olivat Playa de Las Canterasin rannalla olevassa hotellissa (Paseo de las Canteras 49). Sovimme, että kävelen sinne yläkerran aurinkoterassille. Mika opasti minut hotellille. Oli mukava nähdä sukulaisia pitkästä aikaa ja kuulla Rauman viimeisimmät kuulumiset. Vietimme hetken hotellilla ja lähdimme veneelle viiden jälkeen. Seitsemältä lähdimme syömään Mikan kehumaa mustaa spagettia merenherkuin. Mailan ja Heikin merikarhututtava vahvisti joukkoamme. Olimme taas liian ajoissa hakemassa pöytää espanjalais-italialaisesta ravintolasta. Henkilökunta söi kaikessa rauhassa ja lupasivat aukaista kahdeksalta. Menimme yläkertaan (ravintolakeskittymä) aperitiiveille. Siellä sain kuulla, että muissakin TackTick-tuulimittareissa on ollut vastaavia ongelmia. Syyksi epäillään liian paljon bittejä liikenteessä satama-alueella. Kahdeksan jälkeen kun palasimme ovelle kerrottiin meille ravintolan avautuvan puoli yhdeksältä. Melkein kaikki malttoivat odottaa rauhassa sisäänpääsyä. Ravintola Italiano tarjosi maittavinta spagettia mitä olen milloinkaan syönyt. 12,90 euroa maksava Spagetti Neri di Mare piti sisällään merenherkkuja: katkarapuja ja simpukoita, joita oli keitetty hyväksi kastikkeeksi ja se oli saatu imeytettyä hyvin spagettiin. Päivän päätteeksi joimme Immigrantilla rommitotit ja katsoimme eilen KasteHelmestä ottamani kuvat. Mailan ja Heikin lähdettyä innostuin vielä käsittelemään kuvia ja kuuntelemaan Amaiaa radiosta. En malttanut luovuttaa ennen kahta.
_