25su 10 09 Lähtö Funchalista
Normaalienaamutoimien jälkeen kävimme Veijon kanssa teatterin kahvilassa lähettämässä blogitekstejä, muttemme onnistuneet löytämään wifi linjaa. 1130 irtauduimme laiturista ja ajoimme huoltoasema- tullilaturiin. Uloskirjoittautuminen sujui hyvin. Tankkasimme dieseliä 45 litraa ja olimme valmiit seilaamaan Kanarian saarille Ilhas Selvagenin kautta.
Funchal 1200 log 4580 Mh 552,9
Kirkonkellojen lyödessä kahtatoista väistelimme satamaan saapuvaa risteilyalusta ja nostimme isopurjeen. Varustimme sen yhdellä reivillä, sillä tuulta tuntui olevan riittävästi. Avasimme rullukan kolmosena. Vauhtia saimme tällä purjeyhdistelmällä kuusi solmua ja tuuli vei meitä jotakuinkin oikeaan suuntaan. Vaikkemme saaneet yhteyttä ja lupaa mennä luonnonsuojelualueelle on välitavoitteenamme Selvagem Granda, jonne matkaa Funchalista on161 mailia. Veijo ohjasi pitkään ottaen tuntumaa Immigranttiin. Illalla siirryimme automaattiohjauksen, joka piti hyvin kurssinsa Track komennolla. Aloitimme vuoroajon illalla kahdeksalta Kallen tähystäessä yhteentoista, tuolloin olimme edenneet 60 mailia. Planktoni loisti komeasti aalloissa ja wc:n huuhtelupumpussa. Seurasimme plotterista AIS -näytöltä Gladan purjealuksen etenemistä. Sen valot näkyivät kuuden mailin päästä. Kuva ruotsalaisesta koulutusaluksesta Gladanista on otettu Teneriffalla.
26ma 10 09
Tuuli hiljeni yön mittaan ja seuraava kolmen tunnin etenemä oli 16 mailia. Vaikka kuu oli puolillaan valaisi se mukavasti merta. Tämän legin 100 mailia rikkoutui 0730. Purimme aamulla 0840 reivin. Totesimme hetken kuluttua, että tuuli oli niin vähäistä (3 m/s) ja se oli kääntynyt vastaiseksi, joten jouduimme turvautumaan moottoriin 21 tunnin ja 108 mailin purjehduksen jälkeen. 1150 neljä merikeijua lensi veneen lähellä.Luonnonihmeiden kavalkadi jatkui, kun 1215 näimme ensimmäisen merikilpikonnan, joka ui pohjoiseen.
Puolen päivän ruokailulla päätimme, että käännymme kuvaamaan seuraavan konnan, jos sellainen tulee. Heti 1310 ui seuraava kovakuori veneemme lähellä. Käännyimme sen perään ja saimme kuvattua konnan. Pituudeksi arvioimme ainakin puoli metriä. 1445 Salvagem Grande tuli näkyviin. (Ilhas Salvagem suomennettuna Villisaaret).
1515 anoimme toisen tiedotteen Atlantilta (Akh = Atlantilla kaikki hyvin). 1800 delfiinejä uiskenteli veneen läheisyydessä epämääräinen parvi, liekö ollut seitsemän yksilöä. Kalle aloitti yhteydenottoyritykset jo 10 mailia ennen kohdetta. Iltapäivän aikana maininki oli noussut huomattavasti ja kun Selvagem Grande ei lähestynyt riittävän nopeasti alkoi Veijo perua haluaan mennä näille Villisaarille. Selvagem Granden länsipäässä oli riuttoja, joihin aallot murtuivat vaahtopäinä. Saaren rantaan nousivat tyrskyt ymmenen metrin korkeuteen. Veijo maalaili (tietäen, että Immigrantissa käytetyt Varo-sanat on käytetty loppuun) kaikenlaisia kauhukuvia ankkuroitumisesta saaren rantaa, aalto aukaisee lahdenpohjan ja köli osuu pohjaan (vettä 17 metriä). 1815 teimme päätöksen jättää Selvagem Granden tällä kertaa väliin. Kippari teki reitin Teneriffan Santa Cruziin. Olimme purjehtineet 162 mailia. Tunnin päästä olimme mustan saaren itäpuolella täydessä pimeydessä. Suojaisella ankkurilahdella oli yksi purjevene, jonka ankkurivalo näkyi. Ajoimme johonkin naruun, joka näkyi hetken perässä, kunnes kuului kopsahdus ja veneen vauhti palasi 3,8 sta 5 solmuun. Aloitimme taas vuoronukunnat kajuutassa (ja toinen sitloorassa).
27ti 10 09
Laivoja näkyi AISissa ja Kallen ajovuorolla punaiset valot häipyivät yllättäen. Hetken kuluttua 0320 lähti yksi punainen valo kohti Immigrantia ja sukelsi veneenmitan päässä. Outo ilmiö selittyi, kun neljä delfiiniä ui veneen ympäri ja niiden silmät loistivat veneen kulkuvalojen mukaan. Veijokin sai herätyksen tämän ihmeen seuraamiseen. Aamun sarastaessa ymmärsimme miksi yöllä valot häipyivät tykkänään. Maininki oli kasvanut suureksi, arvioimme sen korkeudeksi kuusi metriä ja aaltoväliksi noin 70 metriä. Seilasimme sivuaaltoon, joten emme olleet havainneet aallokon korkeutta. Merimaisema oli kuin viljava pelto Keski-Suomessa. Jotenkin tulivat mieleen myös vaaramaisemat. Auringon nousu oli upea. Siirsimme aamulla kellot Espanjan aikaan.
Yhdeksän jälkeen Veijo tähysti Teneriffan kärjen näkyviin. Yritimme kovasti löytää Teiden huippua, mutta saaren yllä oli niin paljon pilviä, ettei tätä huippunäkymää meille suotu. Iltapäivällä Teneriffan lähestyessä pikkuhiljaa tulivat myös antennitolpat kännyköihin. Veijo soitti tyttärelleen ja sai kuulla murheuutisen. Veijon entinen vaimo oli menehtynyt aamulla, aiemmin saamaansa, aivoverenvuotoon. Veijo soitteli Päiville ja lapsilleen ja päätti alkaa järjestellä ennen aikaista paluuta Suomeen tukeakseen lapsiaan murheen hetkellä. Draama ei tunnu jättävän tätä seilausta rauhaan. Katselimme hiljaisuuden vallitessa tulivuoriperäistä Teneriffaa, aina välillä keskustellen elämänkulusta.
Väistimme tankkeria Santa Cruzin sataman edustalla turhaan, kun se olikin ankkurissa. Rannikkovartioston vene seurasi saapumistamme Santa Cruziin ja toimi saattoaluksena.
Kannella olleet kolme naisvirkailijaa eivät kuitenkaan saaneet kumivenettä veteen niin pian, että tarkastus olisi tapahtunut vesillä. Kalle näytti käsi-VHFää, muttei yhteyttä otettu sillä eikä meitä kehotettu pysähtymään. Tässä vaiheessa kannettavasta VHFstä loppui akku, kun se oli ollut päällä Selvagem Grandeen yhteydenottoyrityksistä lähtien. Varsinaisen VHFän kautta kippari sai yhteyden
Marina de Santa Cruziin. Marinero tuli veneellä vastaan ja näytti meille paikan laituri 2:ssa.
Santa Cruz, Tenerife 1805 (1705) log 4849 / 268M Mh 588,0 / 35,9h
Toimisto oli sulkeutumassa, joten kippariKalle kiiruhti sinne heti kun vene oli saatu kiinni sormiponttoniin. Viiden päivän maksuksi tyttö laski 134,99 €. Suihkujen kautta menimme kaupungille syömään.
Tkh
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti