Mariehamn – Visby
ma01 06 09
Kippari kirjoitteli puolitoista tuntia blogia aamu puoli kuudesta ja nukahti vielä tunniksi. Herätyskelloton ylösnousu ja aamusaunan kautta kauniiseen kesäkuun ensimmäisen päivään. Vielä aamuteetön pala, toivottavasti viimeinen, sillä Wilbe lähti satamakapteenin kyydittämänä käymään nestekaasu tarvikeliikkeessä. Ennen lähtöä saimme satamakonttorista wlanin aukaisevan kortin. Kalle ehti jo soitella kotiin nuoremmalle ATK-tukihenkilölle, että mihin se kortti lykätään. Etsiskeli näemmä porttia. Riitti Nealla naurua, kun asiaa selvitteli. No aina jotain oppii kun on kotoa poissa. mitähän kaikkea vielä opinkaan neljäkymmentäseitsemän syntyneenä nelikymppisenä. Marcuksen kanssa saimmekin netin auki ja ensimmäisen blogin lähtemään maailmalle. Wilbe tuli kaasuletkut yhdistävän jatkopalan kanssa ja hetken asennuksen jälkeen meillä oli kaasuliekki aluksessa.
Lähtöä valmistellessamme saimme todeta, ettei automaattiohjukseen tule tietoa, Helmi valittaa: No data.
1105 / 112,0, moottoritunnit 103,6
Mariehamn- Liikkeelle täysin pläkään keliin. Onneksi tuuli on juuri viriämässä. Se alkoi etelätuulena ja kun olimme ajaneet Marhällanille oli se kääntynyt sääennusteen mukaiseen luoteeseen. Nostimme ison täytenä klo 1205 seilaten myötäiseen. Hetken päästä valmistelimme spinakkerin noston. Kippari jakoi ohjeita tasaisesti, mutta rauhallisesti ja saimme täysin tyylipistein pallokkaan ylös klo1300 ja vetoon ensi kertaa tällä miehistöllä. kippariKalle kertasi spinakkeripurjehduksen perusteet. Spinnujiippikin onnistui hyvin. Tuuli oli aluksi neljän metrin paikkeilla ja voimistui kuuteen metriin Flötjanin jälkeen klo 1425. Joudumme leikkaamaan vähän, kun tuuli on täysin takaa. Tuuli voimistuu yhdeksään metriin ja allokko alkaa vaikeuttaa pallokkaalla seilaamista, joten laskemme spinnun klo 1805, seilattuamme viisi tunti seitsemän ja yhdeksän solmun vauhtia. Matka etenee hyvin. Aukaisimme rullukan ensimmäiseen täppiin. Vuorottelimme ruoria ja Marcus sai ohjailutuntumaa ja neuvon otteesta vain kolmella sormella ratista herkkyyden säilyttämiseksi. Immigrantin peräsinpaine on todellakin kevyt, mutta sopii tällaiseen viisi tonnia painavaan 36 jalkaiseen jollaan. Menetimme solmun verran nopeutta otettuamme spinnun alas. ETA Visby vaihtelee aamuyhdeksän ja iltapäivä neljän välillä, riippuen siitä millaisessa tuulessa seilaamme. Enimmillään tuulta oli 11 ms. Ensimmäiseksi lämpimäksi ateriaksi valmistui klo 1900 kaasuuunissa Huiluntuhti, Rauman toisen maailmanperintökohteen suojavyöhykkeellä valmistettu lihaisa makkara. Maailmanperintökohde, Sammallahdenmäki sijaitsee Huiluvuorella. Ne olivat alkupaloja ja tunnin päästä tankkasimme yötä vastaan lasagnet. Terveiset kotikokille – ei siis Saarioisten äideille: Kaikki kiittelivät kilvan maukasta levyruokaa. Seuraavissa on kyllä enemmän valkosipulia kun nyt kippari pääsee päättämään. Olimme huilailleet yön ylitystä varten pitkin iltaa ja kippari esittell kierrätyspahville kirjoitetun vuorosuunnitelman: kippari yksi 23-01 ja jatkaa tunnin Marcuksen kanssa. Marcus 01-04, Wilbe 02-05 ja kippari viidestä eteenpäin.
Yöllä suunnan pitämistä auttoi vähän yli puolen oleva kuu, jonka siltaa seilasimme kunnes sen suunta kääntyi liikaa lounaaseen. Laivoja liikkeellä ja koiravahdit joutuivat heittämään jiipin ollessaan törmäyskurssilla rahtilaivan kanssa. AIS antoi huomattavasti turvaa, kun laivat havaitsi jo ajoissa. Tähystys oli helppoa, sillä täyttä pimeyttä ei tullut ollenkaan. Kipparo teki muutama paikantamismerkinnän yleiskorttiin yön aikana. Aamupala klo 0830, matkaa Visbyyhyn on 25 mailia. Tämän reissun ensimmäiset pilvet olivat nousseet pohjoiselle taivaalle yön aikana. Klo 1030 matkaa Visbyyn oli 17,8 mailia ja ETA 13.32, aurinko paistoi, Antti Sarpilan bändi soitti taas, gastit rupattelivat leppoisasti ajaessaan myötätuulta reittiviivaa kiinni. Kallella oli kipparin olo kun sai kajuutassa naputella lokitiedot, jotka saattavat samalla muuttua blogitiedoiksi, nyt kun hän tietää mihin se kortti ängetään. Puolenpäivän tunnit tuntuivat pitkiltä, kun Visbyn kirkontornit jo näkyivät, eikä matka tuntunut etenevän. Olimme koko aamupäivän seilanneet vain isopurjella ja nopeus oli pysynyt kuuden solmun tietämissä. Klo 13.35 laskimme isopurjeen Visbyn matkustaja- ja vierasvenesataman aallonmurtajien sisäpuolella. Valmistelimme laituriin menoa ja päätimme mennä katsomaan oliko siellä poju- vaiko perätolppapakat? Tilaa oli niin paljon, että kaikki olivat kiinnittyneet kyljittäin. Niin teimme mekin. Veneitä oli Valloista, Puolasta, Saksasta, Sveitsistä, pari ruotsalaista ja kolme suomalaista. Visbyn satamassa on poijupaikat.
-Visby 1345 / log 273,0 matkaa kertyi 161nM, moottorilla 1,4h.
Kävimme ilmoittautumassa ja suihkuissa, jotka toimivat kortilla. Kaikki maksetaan poistuttaessa. Marcus selvitteli nettimahdollisuutta ja Telian kautta aukeaa verkko 50 Skr:lla vuorokaudeksi. Kippari kyseli Pizzeria Isola Bellaa ja teki varauksen illaksi kolmelle. Otimme huoltotehtäviksi automaattiohjauksen ja styyrpuurin puolen sisävalojen korjaamisen. Kippari epäili vinssienhuollon yhteydessä takaisin asennetun kattolevyn aiheuttaneen kontaktivian. Liittimet olivatkin joutuneet puristuksin, eikä kunnollista kontaktia syntynyt. Tunnin taistelun jälkeen No data oli poissa ja automaattiohjaus taas kunnossa. Pistopunkan kattolevy palautettiin vaihe vaiheelta ja tarkastettiin aina välillä, että data kulki edelleen. Lievää väsymystä vallalla, eivätkä sisävalot tulleet vielä kuntoon. Tunnin verran kuljeskelimme Visbyyn katuja melko koleassa kelissä. Tämä maailmanperintökohde on nimetty Unescon listaan Hansakaupunkina. Turhaan ei Kalle ole jonottanut kolmesti aikaisemmin Isola Bella ravintolaan, sen pizzat olivat todella maukkaita. Ravintolan nimikkopizza oli ehkä paras mitä olen koskaan syönyt, ohitti jopa Rivieran Bussolan. Sateen uhka oli ruokailun aikana muuttunut sateeksi ja niin menimme Immigrantin kajuuttaan tutkimaan säätä ja miettimään seuraavan reitin aikataulua. Unta jo 2130 Ruotsin aikaan sateen ripotellessa täkille.
Ps. Tiistaisessa Länsi-Suomessa oli ollut kuulemma iso juttu Immigrantin lähdöstä. Siinä oli ollut isohko asiavirhe, kun oli kerrottu, että Wilbe alias Jouko ja Marcus ovat koko purjehduksen mukana. Valitettavasti he joutuvat lähtemään ennen juhannusta omille teilleen, takaisin Suomeen ja Ruotsiin.
ma01 06 09
Kippari kirjoitteli puolitoista tuntia blogia aamu puoli kuudesta ja nukahti vielä tunniksi. Herätyskelloton ylösnousu ja aamusaunan kautta kauniiseen kesäkuun ensimmäisen päivään. Vielä aamuteetön pala, toivottavasti viimeinen, sillä Wilbe lähti satamakapteenin kyydittämänä käymään nestekaasu tarvikeliikkeessä. Ennen lähtöä saimme satamakonttorista wlanin aukaisevan kortin. Kalle ehti jo soitella kotiin nuoremmalle ATK-tukihenkilölle, että mihin se kortti lykätään. Etsiskeli näemmä porttia. Riitti Nealla naurua, kun asiaa selvitteli. No aina jotain oppii kun on kotoa poissa. mitähän kaikkea vielä opinkaan neljäkymmentäseitsemän syntyneenä nelikymppisenä. Marcuksen kanssa saimmekin netin auki ja ensimmäisen blogin lähtemään maailmalle. Wilbe tuli kaasuletkut yhdistävän jatkopalan kanssa ja hetken asennuksen jälkeen meillä oli kaasuliekki aluksessa.
Lähtöä valmistellessamme saimme todeta, ettei automaattiohjukseen tule tietoa, Helmi valittaa: No data.
1105 / 112,0, moottoritunnit 103,6
Mariehamn- Liikkeelle täysin pläkään keliin. Onneksi tuuli on juuri viriämässä. Se alkoi etelätuulena ja kun olimme ajaneet Marhällanille oli se kääntynyt sääennusteen mukaiseen luoteeseen. Nostimme ison täytenä klo 1205 seilaten myötäiseen. Hetken päästä valmistelimme spinakkerin noston. Kippari jakoi ohjeita tasaisesti, mutta rauhallisesti ja saimme täysin tyylipistein pallokkaan ylös klo1300 ja vetoon ensi kertaa tällä miehistöllä. kippariKalle kertasi spinakkeripurjehduksen perusteet. Spinnujiippikin onnistui hyvin. Tuuli oli aluksi neljän metrin paikkeilla ja voimistui kuuteen metriin Flötjanin jälkeen klo 1425. Joudumme leikkaamaan vähän, kun tuuli on täysin takaa. Tuuli voimistuu yhdeksään metriin ja allokko alkaa vaikeuttaa pallokkaalla seilaamista, joten laskemme spinnun klo 1805, seilattuamme viisi tunti seitsemän ja yhdeksän solmun vauhtia. Matka etenee hyvin. Aukaisimme rullukan ensimmäiseen täppiin. Vuorottelimme ruoria ja Marcus sai ohjailutuntumaa ja neuvon otteesta vain kolmella sormella ratista herkkyyden säilyttämiseksi. Immigrantin peräsinpaine on todellakin kevyt, mutta sopii tällaiseen viisi tonnia painavaan 36 jalkaiseen jollaan. Menetimme solmun verran nopeutta otettuamme spinnun alas. ETA Visby vaihtelee aamuyhdeksän ja iltapäivä neljän välillä, riippuen siitä millaisessa tuulessa seilaamme. Enimmillään tuulta oli 11 ms. Ensimmäiseksi lämpimäksi ateriaksi valmistui klo 1900 kaasuuunissa Huiluntuhti, Rauman toisen maailmanperintökohteen suojavyöhykkeellä valmistettu lihaisa makkara. Maailmanperintökohde, Sammallahdenmäki sijaitsee Huiluvuorella. Ne olivat alkupaloja ja tunnin päästä tankkasimme yötä vastaan lasagnet. Terveiset kotikokille – ei siis Saarioisten äideille: Kaikki kiittelivät kilvan maukasta levyruokaa. Seuraavissa on kyllä enemmän valkosipulia kun nyt kippari pääsee päättämään. Olimme huilailleet yön ylitystä varten pitkin iltaa ja kippari esittell kierrätyspahville kirjoitetun vuorosuunnitelman: kippari yksi 23-01 ja jatkaa tunnin Marcuksen kanssa. Marcus 01-04, Wilbe 02-05 ja kippari viidestä eteenpäin.
Yöllä suunnan pitämistä auttoi vähän yli puolen oleva kuu, jonka siltaa seilasimme kunnes sen suunta kääntyi liikaa lounaaseen. Laivoja liikkeellä ja koiravahdit joutuivat heittämään jiipin ollessaan törmäyskurssilla rahtilaivan kanssa. AIS antoi huomattavasti turvaa, kun laivat havaitsi jo ajoissa. Tähystys oli helppoa, sillä täyttä pimeyttä ei tullut ollenkaan. Kipparo teki muutama paikantamismerkinnän yleiskorttiin yön aikana. Aamupala klo 0830, matkaa Visbyyhyn on 25 mailia. Tämän reissun ensimmäiset pilvet olivat nousseet pohjoiselle taivaalle yön aikana. Klo 1030 matkaa Visbyyn oli 17,8 mailia ja ETA 13.32, aurinko paistoi, Antti Sarpilan bändi soitti taas, gastit rupattelivat leppoisasti ajaessaan myötätuulta reittiviivaa kiinni. Kallella oli kipparin olo kun sai kajuutassa naputella lokitiedot, jotka saattavat samalla muuttua blogitiedoiksi, nyt kun hän tietää mihin se kortti ängetään. Puolenpäivän tunnit tuntuivat pitkiltä, kun Visbyn kirkontornit jo näkyivät, eikä matka tuntunut etenevän. Olimme koko aamupäivän seilanneet vain isopurjella ja nopeus oli pysynyt kuuden solmun tietämissä. Klo 13.35 laskimme isopurjeen Visbyn matkustaja- ja vierasvenesataman aallonmurtajien sisäpuolella. Valmistelimme laituriin menoa ja päätimme mennä katsomaan oliko siellä poju- vaiko perätolppapakat? Tilaa oli niin paljon, että kaikki olivat kiinnittyneet kyljittäin. Niin teimme mekin. Veneitä oli Valloista, Puolasta, Saksasta, Sveitsistä, pari ruotsalaista ja kolme suomalaista. Visbyn satamassa on poijupaikat.
-Visby 1345 / log 273,0 matkaa kertyi 161nM, moottorilla 1,4h.
Kävimme ilmoittautumassa ja suihkuissa, jotka toimivat kortilla. Kaikki maksetaan poistuttaessa. Marcus selvitteli nettimahdollisuutta ja Telian kautta aukeaa verkko 50 Skr:lla vuorokaudeksi. Kippari kyseli Pizzeria Isola Bellaa ja teki varauksen illaksi kolmelle. Otimme huoltotehtäviksi automaattiohjauksen ja styyrpuurin puolen sisävalojen korjaamisen. Kippari epäili vinssienhuollon yhteydessä takaisin asennetun kattolevyn aiheuttaneen kontaktivian. Liittimet olivatkin joutuneet puristuksin, eikä kunnollista kontaktia syntynyt. Tunnin taistelun jälkeen No data oli poissa ja automaattiohjaus taas kunnossa. Pistopunkan kattolevy palautettiin vaihe vaiheelta ja tarkastettiin aina välillä, että data kulki edelleen. Lievää väsymystä vallalla, eivätkä sisävalot tulleet vielä kuntoon. Tunnin verran kuljeskelimme Visbyyn katuja melko koleassa kelissä. Tämä maailmanperintökohde on nimetty Unescon listaan Hansakaupunkina. Turhaan ei Kalle ole jonottanut kolmesti aikaisemmin Isola Bella ravintolaan, sen pizzat olivat todella maukkaita. Ravintolan nimikkopizza oli ehkä paras mitä olen koskaan syönyt, ohitti jopa Rivieran Bussolan. Sateen uhka oli ruokailun aikana muuttunut sateeksi ja niin menimme Immigrantin kajuuttaan tutkimaan säätä ja miettimään seuraavan reitin aikataulua. Unta jo 2130 Ruotsin aikaan sateen ripotellessa täkille.
Ps. Tiistaisessa Länsi-Suomessa oli ollut kuulemma iso juttu Immigrantin lähdöstä. Siinä oli ollut isohko asiavirhe, kun oli kerrottu, että Wilbe alias Jouko ja Marcus ovat koko purjehduksen mukana. Valitettavasti he joutuvat lähtemään ennen juhannusta omille teilleen, takaisin Suomeen ja Ruotsiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti