Lauantaina, ollessani täällä Viveirossa tuulen vankina, kiersin kaupunkia aina sateen tauottua. Hain kovasti kohtuuhintaista ruokapaikkaa varsinaisesti löytämättä sitä. Päädyin aina yhden kalaravintolan houkuttelevalle ulkolistalle, mutta totesin 17 euron kalan olevan liian tyyris. Pikaruokalaan en suostunut menemään, vaikka sen kyltti olikin haastava.
Päädyin Pizza Amore -kapakkaan, jossa espanjalaisäidit koulivat lapsiaan kovalla äänellä kahdenkymmenen sentin päässä lapsen korvasta. Läpsäytyskään ei ollut kaukana. Vanhan kaupungin keskusta oli muutenkin aivan täynnä lapsiperheitä. Jos pizza oli tehty rakkaudella, niin puuvartisten aseiden tiskaamiseen oli käytetty vain rakkauden sanoja ja vettä oli säästetty.
Viveiro on saanut kaupunkioikeutensa 1100-luvulla. Río Landron yli menee komea keskiaikainen silta, Puente de la Misericordia, jonka silta-arkut on rakennettu 1400-luvulla.
Roomalainen portti (Porta do Valado rakennettu 1200-luvulla) ja siihen liittyvä muuri edustavat aikaa, jolloin ei pitänyt suojautua vain vihollista vastaan, vaan myös spitaali oli muurin takana uhkana. Mahdettiinko silloin vetää tikkua vartiovuoroista ja lyhyemmän tikun saanut joutui ruttotarkastajaksi, eikä paluuta kaupunkiin ollut.
Keskiaikaisen kaupungin mittakaava on mielenkiintoinen, niin kuin Vanhasta Raumasta tiedämme. Tavattoman helpolla huomaa, että näissä kaupungeissa tulee otettua pääasiassa pystykuvia, juuri kapeiden katujen vuoksi.
_
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti