keskiviikko 14. heinäkuuta 2010

HELTEINEN OOSTENDE

09pe 07 2010 Oostendessä




Pilottivene häiritsi koko yön ajamalla edestakaisin marinan suuaukolla ja joka kerran perän pamaus herätti meidät. Kiviproomutkin ajoivat yli yön ja niistä tulevat peräaallot aiheuttivat myös häiriötä.



Aamulla aamuäreä satamapäällikkö näytti meille uuden paikan ja siirryimme siihen. Vuorovesi ja poijukiinnitys aiheuttivat sen, että köysiä tuli entrata silloin tällöin. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan olimme poijukiinnityksessä ja kaiken lisäksi kahden ruotsalaispaatin välissä. Molemmat olivat matkalla etelään, toinen maapallon ympäri ja toinen Brasiliaan.



Helteisen päivän ainoina ohjelmina auringonoton lisäksi olivat kampaamo, kohteliaisuuslippu ja ruokakauppa. Pitkän etsinnän jälkeen löysimme yhden kampaamon, yleensä niitä on joka korttelissa. Sillä välin, kun Nean kävi kampaajalla etsin Belgian kohteliaisuuslippua turhaan varsinaisen kaupungin puolelta. Kun Nea lähti biitsille menin pikkuveneellä joen yli ja harhailin siellä satama-alueella vailla osoitetta. Oostende replika oli melkein ainoaa kaunista nähtävää tällä sekavalla satama-alueella.



Satama-alueella pirteän sinivalkoinen majakka antoi sentään koordinaatteja. Kaikki tavarat olivat huiskin haiskin pitkin kenttää.



Värikylläisyyttä kyllä oli. Löysin pienen kyselyn jälkeen ns. venetarvikeliikkeen ja sieltä kaipaamani kohteliaisuuslipun.



Päiväni pelasti mustaleppälintupariskunta, joka luotti hyvään suojaväriinsä.



Nämä mustaleppälinnut eivät olleet lainkaan niin mustia kuin Espanjassa näkemäni lajikumppanit.

Olimme illalla syömässä Royal North Sea Yacht Clubilla. Tarjoilijatyttö tenttasi heti, olimmeko klubin jäseniä. Hän tyytyi väliaikaiseen jäsenyyteemme. Nukkumaan mennessäni ihmettelin suureen ääneen, miten menomatkalta minulle oli jäänyt viehättävä kuva tästä Oostendesta. Taisi olla niin, että kaikki uusi oli jännittävää ja väsyneenä (yksipurjehdusjakso) maankamara ja ruoka silottivat kaiken.

_

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti