torstai 15. heinäkuuta 2010

IJMUIDEN

11su 07 2010 Roompotista IJmuidenihin (Nooran päivä)

Herätyskello soi 0300, pesimme kasvomme ja valmistauduimme lähtöön. Puolessa tunnissa heräämisestä olimme irrottaneet veneen pimeästä laiturista.

Roompot 0330 Roompot Log 8730 Mh 1 058,1

Ajoimme plotterin tietoihin luottaen kohti Roompotsluisia. Pimeys ei ollut täydellinen. Nea soitti sululle (varmaankin herätti vahdin) ja se luvattiin valmistella tuloomme. Odotuslaiturissa olivat ne kolme venettä, jotka olivat jo mennessämme. Saimme ajaa suoraan sulkuun ja samalla portti takanamme sulkeutui. Sulutus 0400 kesti seitsemän minuuttia, emme sen aikana nousseet emmekä laskeneet. Kiitimme vahtia morjenstamalla ja ajoimme ulos sulusta.



Sulun merenpuolellakin olivat ne kolme venettä edelleen paikoillaan. Olimme olleet liian kuuliaisia ja kysyneet yöpymismahdollisuutta. No pääsimme kuitenkin suihkuihin. Tähtitaivas alkoi vähän vaalentua ja tuulta oli vain 3,6 m/s. Tarkkailimme tuulen kehittymistä jatkaen moottorilla. Viideltä Nea meni huilailemaan. Avasin etuseilin 0615 ja Nean noustua nostimme isopurjeen 0640, tuulta oli 5,7 m/s SSE. Tyypillinen tämän seilausreissun keli, taas tuuli meni mailleen ja Nea joutui käynnistämään moottorin ja kutsumaan minut purjeenlaskuapuun seitsemältä. Pääsin takaisin huilivuoroon tämän operaation jälkeen.



Nea herätti minut kymmenen jälkeen, kun olimme juuri tulossa Rotterdamin edustalle. Reedsin almanakka kertoi, että Maasin liikenteenvalvontaan pitää ilmoittaa aikeistaan ylittää Europortin sisäänajoväylä. Tulimme väylän reunaan 1030 ja vain yksi laiva oli liikkeellä muutaman ollessa ankkurissa lähistöllä. Purjeveneitä oli liikkeellä runsaasti, mutta VFHssä oli kovin hiljaista, eli kukaan ei ilmoitellut sijaintejaan, joten emme mekään sitä tehneet. Söimme sen sijaan aamupalaa.

Nostimme purjeet taas 1037 tuulen oltua hetken viisi metriä. Aivan turha purjehdusyritys, sillä vartin päästä jouduimme toteamaan tuulen vähenneen taas kahteen metriin. Käynnistimme moottorin 1052. Kun olimme jättäneet laivaväylän taaksemme, jostain ilmestyi kuin salaman iskusta iso määrä laivoja, mikä on toki normaalitilanne Euroopan suurimman sataman edustalla.

Kaksi delfiiniä ui verkakseen samaa suuntaan vierellämme. Ajoimme moottorilla ankkurissa olevien alusten lomitse.



Koko ajan muut olivat seilanneet rannan tuntumassa hiljakseen, näimme vireen siellä. Saimme vihdoin tuulen 1510 ja otimme purjeet käyttöön (log 8790), vauhtimme nousi seitsemään solmuun ja aloimme jättää selvästi parin mailin päässä rannan lähellä seilaavia. Viimeisen 1½ tuntia seilasimme 7-8,3 kn vauhtia, tuulta oli max 5,8 m/s, joten virtakin auttoi meitä eteenpäin.

Nea yritti kovasti selvittää, millä uimarannalla hän oli lapsena ollut. Merikortista ei löytynyt Koudekerke nimeä. Tutunomainen ranta näkyi, muttei vakuuttanut Neaa kuitenkaan hyväksymään sitä lapsuuden uimarannaksi. Myöhemmin kartasta kävi ilmi, että Koudekerke kyllä sijaitsi sillä saarella, mutta jäi kaakommaksi.

Jouduimme laskemaan purjeet juuri, kun pääsimme seilaamisen makuun. 1635 käänsimme keulan kohti länttä ja otimme purjeet alas. Ajoimme satama-altaan perälle ja löysimme vapaan paikan, tuuli painoi sivuperältä ja aiheutti vähän vaikeuksia rantautumisessa sormiponttoniin.



Ijmuiden 1705 Log 8802, 69M Mh 1 069,3 (11,2 / 13,5)

Kippari kävi kirjautumassa sisään ja suoritti satamamaksun 26,80 €. samalla selvisi, että rannalle pystytetään suuri skriini. Siltä voi seurata 2030 alkavaa MM-loppuottelua. Lämmitimme kanapihvit nuudelin kera ja kävimme suihkussa ja pesimme koneellisen pyykkiä ennen lähtöä rannalle. Kalle kävi katsomassa rannan kaupat löytyisikö mitään oranssia naamioitumismielessä. Ei löytynyt, joten pitää pistää jotain puolueetonta.

Naapuriveneissä alkoi pikkuhiljaa väki muuttua oranssiksi. Neakin löysi laiturilta oransseja höyheniä ja niin mekin olimme hollannistuneet. Rannalta ei löytynyt mitään suurtapahtumaa ja niin menimme katsomaan MM-jalkapallon finaalia (2030) rantaravintolan skriiniltä. Vaisu tunnelma, hollantilaiset eivät osanneet huokailla kuin ohimenneille potkuille, odotimme huomattavasti suurempaa kansallistuntoa. Yritimme pidättäytyä Espanjan kannatukselta edes jännittävissä tilanteissa. Mitä nyt Kallella meni heti sanat sekaisin kun kävi tilaamassa un coca cola light y bier. Varsinainen peliaika päättyi 0-0. Ottelu päättyi Espanjan voittoon jatkoajalla. Epäurheilijamainen käytös pääsi pinnalle palkintojenjaon vaiheessa ja ravintoloitsija pisti popin kovalle.

_

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti