Tälle lauantaipäivälle ei ollut ohjelmoituna muuta kuin akun osto, Arcachoniin tutustuminen ja muonavaraston täydennys. Sain aamu-unen aikaan oivalluksen, että ostankin vain yhden akun ja asennan sen käynnistysakuksi, siirrän nykyisen starttiakun huvipuolelle kolmanneksi. Näin rinnan kytketyt huviakut ovat samanmerkkisiä ja -ikäisiä. Kannoimme eilen ulosnostetun kiehuvan akun laiturin alkupäähän (noin 120 metriä) roskiksen viereen.
Kävelimme lähimpään (800 m) venetarvikeliikkeeseen ja löysimme sieltä tarvitsemamme akun (AB Power 70A 12V) se painoi 16,9 kg ja maksoi 159€. Huomasitteko tärkein tieto paino ensin, vasta sitten hinta. Nyt alkoi se voimamiesosuus tässä asennustyössä. Kireät hartiat entistäkin kireämpinä sain kannettua akun veneelle, siirrettyä starttiakun huvipuolelle ja asennettua uuden akun.
Meillä on aikomus jatkaa matkaa huomenna pitkin Ranskan rannikkoa kohti pohjoista. Reittisuunnitelman teko sujui seuraavasti:
1) Katsottiin mihin satamaan meillä on mahdollisuus päästä sisään kaikkina aikoina syväyksen vuoksi ja missä satama-allaskaan ei kuivuisi alavedellä alle 2 metrin. Port Médoc on seuraava satama tässä mielessä. Gironden suistolla on käytettävissä pohjoispuolinen reitti, mikäli ei ole kovaa länsituulta (tai mitään lännenpuoleista tuulta), yli 1 metrin aallokkoa eikä laskuvettä. Edellisten asioiden yhdistelmä nostaa matalalle ja kapealle sisäänajoväylälle vaarallisen aallokon. Huonoa näkyvyyttäkään ei saisi olla, kun sisäänajoväylien reimareilta on aina nähtävä seuraavalle. Plotteristakaan ei ole apua, koska siirtyvien hiekkasärkkien takia väylän paikka muuttuu jatkuvasti. Nämä sisäänajoväylät ovat kinkkisiä niin Arcachonissa kuin Gironden suistossakin.
2) Seuraavaksi selvitimme matkan Port Médociin. Tein reittisuunnitelman plotteriin ja sain matkaksi 88 mailia. Sehän tarkoittaa viiden solmun keskivauhdilla 18 tuntia.
3) Arcachonin vedenvaihtelujen vuoksi meillä on käytettävissä kaksi lähtöaikaa (tuntia ennen ylävettä on oltava Cap Ferretillä hiekkasärkkien tuntumassa), ensimmäinen 0547-0747 ja toinen 1805-2005.
4) Aamulähtö merkitsisi saapumista Port Médociin puolenyön maissa (2300). Valoisaan aikaan tulemme kun valitsemme lähtöajaksi 1805. Se tietää yön yli purjehtimista, mutta inhimillistä tuloaikaa (noin klo 13) Port Médociin.
5) Vielä tulee varmistaa sunnuntai-illan aallokko Cap Ferretissä, sillä tuuli on pahasti lännestä ja se nostaa aallon korkeutta juuri hiekkasärkkien tuntumassa. Tässä tarkistuksessa satamatoimiston tyttö oli suureksi avuksi, kun hän soitteli Semaphore Ferretiin.
6) Viikonvaihteisin (la-su) ei ole Ranskan puolustusvoimien harjoitusammuntoja, jotka rajoittavat arkisin purjehdusta Arcachonista etelään ja pohjoiseen kymmenien mailien matkalla.
Lähdimme jalan tutustumaan Arcachoniin. Tässä vaiheessa meillä ei vielä ollut köytettävissämme karttaa. Luulimme kävelleemme keskustaan, mutta se olikin vasta keskustan alkua. Saimme Turisti-infosta kunnollisen kartan. Keli oli sen verran sateisen uhmakas, ettemme lähteneet bussilla dyyneille. Kävimme ruoka-ostoksilla rautatieaseman takana ja odottelimme hetken éhoa, keltaista sähköautoa, jonka käyttö oli ilmaista.
Palattuamme veneelle ennen kuutta menimme suihkuun taas viime tingassa, saimme viisi minuuttia aikaa. Toimisto sulkeutuu joka päivä eri aikaan. Ota siitä sitten selvää milloin voi tehdä mitäkin.
Illalliselle vaelsimme rantaa pitkin, bulevardilla ei ollut alkuun ravintoloita, joten vaellusta tuntui nälkäisinä jatkuvan loputtomiin. Nea totesi, että oli vain pelkkiä kalaravintoloita, mutta suostui tulemaan niistä yhdelle terassille. Otimme menuut ja arvoimme sieltä alkupalat (helppo pala) tomaatti-mozzarella ja kalakeitto. Sitten tulikin tenkkapoo kun Nean tilaamaa Requinia ei löytynyt (tosin Nea ei tiennyt mitä se oli, mutta filee-sana antoi pontta tilaukselle, myöhemmin selvisi, että se olisi ollut haita). Forestiere jotakin vaikutti listalla ainoalta, joka olisi jotain muuta kuin kalaa, joten sitä sitten. Kallella oli helppo valinta Moule, missä muodossa simpukat tulevat oli vielä tilatessa arvoitus. Tietysti ranskan sanakirja jäi juuri tällä kertaa paatille! Miten lista onnistuikin olemaan täynnä sanoja, joista ei juuri mistään saanut kiinni. Nea sai pääruoaksi mahdollisesti porsaanlihasuikaleita. Kallella kävi säkä kun hänelle tuli täysi kattilallinen sinisimpukoita.
Jälkiruoaksi Nealle karamellivanukas ja Kallelle kahvijäätelö.
Aurinko punasi koko rannan laskeutuessaan, sitä komeaa auringonlaskua kaikki kuvasivat kilpaa.
Luin veljeni Pekan kehotuksesta luvun Koskelan Tanun kirjasta ”Mut kapteeni varppas syhysivä vaa”. Tämä asia tuli selväksi sen kirjan välissä olleesta saatekirjeestä. Nortamo Seor viettää Hj. Nortamon syntymän 150-vuotisjuhlaa ja seuran 80-vuotista taivalta.
Menimme nukkumaan 2230 epistolan tekstin jälkeen. Olimme päättäneet nukkua mahdollisimman pitkään, jotta sitten on pateja seuraavan yön seilaukseen.
_
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti