Kirjoista saamamme tiedon mukaan Les Sablesissa on vain 16000 asukasta, mutta kyllä tämä vaikuttaa paljon isommalta kuin Ämpärpori (Uusikaupunki). Sunnuntaiaamulla Nea kävi seitsemän kilometrin lenkillä, eteläiselle biitsille ja palatessaan poikkesi leipäkaupassa ja tuli kuin kaksoisviestinviejä patongit molemmissa käsissään. En huilaillut kuin purjehduspummi, vaan piirsin kuvallisen selityksen Immigrantin vuosihuollosta toisen itselleni muistilistaksi ja toisen telakan johtajaa varten. Minulle Les Sables d´Olonne on tuttu kahden vuoden takaa, kun ensin varustelimme naapurikaupungissa Sant Gillesissä Matildaa (Oceanis 46) ja sitten syyskuussa lähdin siirtämään Pegasusta (First 50) tästä satamasta.
Kävimme iltapäivällä hakemassa vielä kahdestaan Les Sablesin keskustaa, mutta kävi samoin kuin siellä nudistikaupungissa (Verdon sur Mer), kuljimme ilmeisesti keskustan ohi. Aina seurasimme kylttejä ”Centre Ville”, jotka lopulta kuljettivat ympyrää eikä keskustaa löytynyt. Ei edes turisti-infoa.
Vaelsimme kuutisen kilometriä ja nautimme makeat lätyt (crepes) rantabulevardilla seuraten jollien lähtöä merelle.
Illalla kirjoittelin blogeja ja sain lähetettyä yömyöhäisellä rästejä.
Maanantaiaamu oli eilisen toistoa lähinnä Nean lenkin kannalta. Nyt hän juoksi kymmenen kilometriä kaupungin länsiosassa ja väisteli väistämättömiä ranskalaisia. Iltapäivällä haimme yhteisvoimin ruokakauppaa (Super U) ja jälleen oli viitoitus päin sitä itseään – kävelimme 1,5 km ylimääräistä. Kauppa kuitenkin löytyi ja oli jopa auki. Kirjoitan seuraavassa blogissa erikseen Immigrantin vuosihuollosta.
_
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti